Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kirjan takana numerotarra, joka kertoo kirjaston numeron. Jos kirja on lastenosaston aineistoa, numeron perässä on N-kirjain. Aikuistenosastolla taas mitään kirjainta ei ole, vain pelkkä numero.
Helmetissä kirjan kohdalla näkyy myös osasto. Kirjaston nimi ja lyhenne ”aik” tarkoittaa, että kirja on sijoitettu aikuistenosastolle. Vastaavasti ”las” tarkoittaa lastenosastoa ja ”nuo” nuortenosastoa.
Sama kirja on saatettu sijoittaa eri kirjastoissa eri osastoille, koska tosiaan osa kirjoista sopii hyvin sekä lapsille että aikuisille. Etenkin sarjakuvissa on varmasti paljon tällaisia tapauksia. Kirjastoissa koetetaan sijoituspaikan suhteen miettiä, miltä osastolta potentiaalinen asiakas sen parhaiten...
"Maamiehen laulu" löytyy Sonnisen säveltämänä lauluna teoksista Miesten laululipas (osa 5) ja Sekakuoron laululipas (osa 1). Tämä teos löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta.
Hankalan tuntuinen tapaus, ei oikein mitään löydy - ellei joku sitten satu muistamalla tunnistamaan. Eli arvailuksi sanoissa olevien aiheiden perusteella tämä menee. - Arvo Koskimaalla on foxtrot KIRSIKAN KUKAT, joka nimen puolesta sopisi, mutta jonka alkusanat "Katselen keväistä kirsikan kukkaa" eivät etsittyyn lauluun täsmää. - Anneli Saaristo on laulanut Jori Sivosen sävellystä "Elokuun illat", mutta senkään sanat eivät ole ne haetut. Myöskään Vesa Alaren tangon "Yöt, illat elokuun" sanat eivät tähän hakuun sovi.
Hakua voisi edistää, jos tietäisimme laulun tyylilajin tai tanssilajin, onko laulaja mies vai nainen jne. Teksti tuntuisi olevan kotimaisen iskelmän tyylinen, mutta varsinkin tämä kirsikka-aihe toistuu niin paljon, että se...
Puhu hiljaa rakkaudesta -laulusta käytetään kirjastotietokannoissa yhtenäistettyä nimekettä Speak softly love, suomi. Laulun nuotti löytyy Helmet-tietokannan mukaan 19 eri kokoelmasta. Hae yhtenäistetyllä nimekkeellä ja rajaa haku nuotteihin:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(Speak%20softly%20love%…
Enid Blytonista on kirjoitettu kaksikin elämäkertaa: Barbara Stoneyn ja George Greenfieldin kirjoittamat. Kummankin nimi on Enid Blyton ja ne ovat englanninkielisiä. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy ainakin Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita ja Kaisu Rättyän Mysteeri ratkaistavana -teoksesta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy myös toinen vastaus kysymykseen Enid Blytonista.
Tämä näyttää olevan sanonta/sananlasku ihan sellaisenaan. Se löytyy esim. Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalainen fraasisanakirja -teoksesta (1981) muodossa "Papin lapset ovat pahimpia". Tässä yhteydessä epäillään sanonnan juontavan katoliselta ajalta, jolloin papeilla ei (virallisesti) pitänyt lapsia ollenkaan.
Sanonta löytyy myös Matti Kuusen sananlaskutietokannasta https://lauhakan.web.cern.ch/fin/finsearch.asp muodossa "Papin pojat ovat pahimmat". Samainen Kuusi on myös tehnyt sananlaskutypologian https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/, jonka mukaan tämän tyyppisellä sananlaskulla viitataan siihen, että jälkeläinen/lapsi voi kehittyä erilaiseksi kuin vanhempansa.
Samantyyppinen sananlasku löytyy Kuusen mukaan...
Sukunimi Tyvi on niin harvinainen, ettei sitä ole otettu mukaan sukunimikirjoihin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa monellako tällainen sukunimi on. Koivuranta on yleisempi nimi. Se on Mikkolan Sukunimikirjan mukaan nuorehko sukunimi, esiintyy Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta eniten kuitenkin Kemissä, Pellossa ja Rovaniemellä. Romaniyhteydestä ei ole mainintaa.
Air Francen Concorde kävi Ivalossa kaksi kertaa vuosina 1997 ja 1998 sekä Rovaniemellä vuosina 1999-2000. British Airwaysin Concorde kävi Rovaniemellä vuosina 1984-1999. Tarkemmat lukumäärät ja ajankohdat löytyvät Hakulisen, Komppulan ja Saraniemen tutkimuksesta vuodelta 2007: Lapin joulumatkailutuotteen elinkaari Concorde-lennoista laajamittaiseen joulumatkailuun. Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/730493a8cd104eacc22570ac00411b4b/1…
Kirjaston henkilökunnalla ei ole valtuuksia todistaa oikeaksi asiakirjojen jäljennöksiä. Asiassa voi kääntyä Digi- ja väestötietoviraston julkisen notaarin puoleen. Lisätietoa aiheesta on viraston sivuilla: https://dvv.fi/asiakirjojen-oikeaksi-todistaminen
Kirjastoauto luokitellaan ajoneuvolainsäädännön mukaan kuorma-autoksi (luokan N2 tai N3 ajoneuvoksi). Muutama vuosi sitten Suomen kirjastoseurassa ajettiin kirjastoautoille vapautusta ajoneuvoverosta, mutta se ei johtanut muutoksiin lainsäädännössä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot?modeyksi=yksi&t…
Suomessa kirjastoauto rakennetaan kuorma-auton alustalle ja suoraan kirjastoautoksi. Tavallisesta linja-autosta kirjastoauto eroaa myös esim. siten, että siinä ei ole sivuilla ikkunoita.
Mahdollisuudesta muutoskatsastukseen kannattaa kysyä Ajoneuvohallintokeskuksesta:
http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Katsastus+ja+yksit…
Kaiken taustalla on vuoden 2012 alussa voimaan tullut ikärajauudistus, joka juontuu osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710 löytyvästä kuvaohjelmalaista. Sen jälkeen vanhojen tallenteidenkin osalta noudatetaan uusia ikärajoja. Muuntamisohjeen mukaan vanhat ikärajat 11 ja 13 vuotta muutetaan ikärajaksi 12 vuotta. Ikäraja 15 vuotta nousee yhdellä vuodella eli on nyt 16 vuotta. 7 ja 18 pysyvät ennallaan. Uudet ikärajat koskevat myös kirjastoja, eikä asiasta päättäminen ole ollut kirjastojen vallassa.
Media- ja kuvaohjelmakeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=23&Item… löytyy lisää tietoa uudistuksesta. Osoitteessa https://www.surveymonkey.com/s/palaute...
Perintökaari määrää sukulaisten oikeuden perintöön siten, että perinnönjättäjän sukulaiset on jaettu perillisryhmiin. Samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat kukin yhtä suuren osan perinnöstä (ns. tasajaon periaate), jollei esimerkiksi testamentista muuta johdu.
Jos sisarukset ovat kuolleet, kukin haara saa yhtä suuren osuuden.
Lisää aiheesta mm seuraavista linkeistä:
www.finlex.fi
www.lakiopas.com
Lehtola, Pentti. Kuka sinut perii? : talous- ja lakiopas.
Aarnio. Aulis. Suomen jäämistöoikeus I . perintöoikeus.
Rovaniemestä lötyy kuvia esimerkiksi Rovaniemen kaupungin verkkosivuilta, http://www.rovaniemi.fi . Internetistä voit etsiä kuvia Rovaniemestä esimerkiksi Googlesta, valitsemalla kuvat-haku ja kirjoitamalla hakulaatikkoon Rovaniemi. Valokuvateos Rovaniemestä löytyy myös, mutta sillä on jo jonkun verran ikää, Saanio, Matti, Rovaniemi / [kuvat]: Matti Saanio, [sanat]: Jorma Etto. [Oulu] : Pohjoinen, 1979.
Tilastokeskuksen tilastotietietokannan mukaan 35 vuotta täyttäneitä ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita suomalaisia oli 235 317 vuonna 2008; vuoden 2009 tietoja ei ole vielä saatavilla. Tilastokeskuksen tiedoista ei valitettavasti käy ilmi, onko tuohon lukuun laskettu mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vai ainoastaan yliopistossa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on kuitenkin ollut sen verran vähän aikaa käytössä, ettei sen puuttuminenkaan varmaan vääristäisi lukua kovin suuresti.
Tiedot saa esiin osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kou/vkour/vkour_fi.asp löytyvästä tietokannasta perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö...
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat aiheeseen liittyvät kirjat:
- Sosiaalihallitus. Pakolaislasten päivähoitotyöryhmä: Kulttuurien kohtaaminen päivähoidossa, ISBN 951-47-1544-6, 1988
- Hyvinvointi ja perusturva, ISBN 951-755-480-X, 2000
- Wahlström, Riitta: Suvaitsevuuteen kasvattaminen, ISBN 951-0-21147-8, 1996
Internetistä löytyy Aija Kurolan, Tuija Sutisen ja Airi Tiaisen artikkeli Monikulttuurisuus rikkautena, kokemuksia Hakan päiväkodista (http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/PDFt/Haka.pdf ).
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat artikkeliviitteet:
- Lammi-Ketoja, Ulla-Maija: Lapsen paras yhdistää vanhempia kaikissa kulttuureissa. Lapsen maailma 2002; 2; 32-33
- Karppanen, Esko:...
Tapahtuu näitä Suomessakin. Yle Areenasta löydät sarjasta "Ei vanhene koskaan" jakso 7 , "Erehdys".
Vuonna 1963 murhattiin Helsingin Kumpulassa nuori tyttö. Taposta tuomittu Torsti Ossian Koskinen vapautettiin 7 vuotta myöhemmin syyttömänä.
Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan samalla lomakkeella kuin muihinkin Helsingin kaupungin kesätöihin. Vielä ensi kesän työt eivät ole haussa, mutta tästä linkistä löydät tietoa viime kesän hausta:
http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Mot-verkkosanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan puolillaan merkitys on "puoliksi, puoliväliin täynnä". Puoliksi-sanalle samainen sanakirja antaa kaksi merkitystä:
"1. kahteen yhtä suureen osaan, kahtia. Leikata leipä puoliksi. Voitto pantiin puoliksi.
2. (rinn. puoleksi) puoleen määrään asti, puolittain. Puoliksi palanut puu. Vene oli puoliksi maalla, puoliksi vedessä. Hanke toteutui vain puoliksi. Ovi on puoliksi auki. Puoliksi leikillään. Ei puoliksikaan niin etevä kuin veljensä."
Sanakirjan mukaan ilmaus puoliksi täynnä, puoliksi tyhjä näyttäisi olevan suomen kielen mukainen.
Sanonnan alkuperästä tai vaikutuksesta asennoitumiseen ei löytynyt tietoa.
Kirjastosta voit lainata dvd-elokuvia. Niitä on sekä pääkirjaston että lähikirjastojen kokoelmissa ja niitä voit varata ja tilata käyttämääsi kirjastoon.
Lisäksi käytössä on sähköinen suoratoistopalvelu Viddla. Sitä voit käyttää kirjastokortilla ja PIN-koodilla. Voit lainata Viddlasta korkeintaan 3 elokuvaa kuukaudessa. Palveluun pääset kirjaston verkkosivuilta vaasankirjasto.finna.fi >Lainaa >e-aineistot. Tältä sivulta löytyy Viddlan kuvake, jota klikkaamalla palvelu aukeaa.
Voit selailla palvelun etusivulla näkyvää valikoimaa tai siirtyä Elokuvat-alasivulle, jossa aineistoa on mahdollista rajata. Klikkaa elokuvan nimeä tai kansikuvaa, jolloin saat esiin teoksen tiedot.
Elokuva lainataan "Katso elokuva" -painikkeella. Valitse...
