Tämä E. A. Karlfeldtin runo on suomennettu nimellä Fridolin tanssii. Suomentaja on R.R. Ryynänen. Laulun säveltäjä on Aksel Törnudd, ei siis Carl Michael Bellman.
Lähteet:
https://finna.fi
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
http://www.doria.fi/handle/10024/66475
Vaikuttaa siltä, että suomennos löytyy ainoastaan vuonna 1970 levytetyltä levyltä "Heikki Klemetti 1876 - 1953". Kappale on äänitetty 19.06.1939. Levyä ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Heikki Klemetti 1876 - 1953: Törnudd, Aksel, Fridolin tanssii
http://composers.musicfinland.fi/musicfinland/nuotisto.nsf/0/45D625D589…
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä....
Kuvaamasi Jack Londonin romaani on Klondyken kuningas, jonka alkuperäisteos Burning Daylight ilmestyi vuonna 1910. Kirjan saatavuuden näet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Perävaunujen rakentamisesta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Juurikkala, Jussi: Perävaunut (Otava, 1976)
Porter, Lindsay: The complete trailer manual (Porter Publishing, cop. 1996)
Knuutila, Juha-Ville: Monikäyttöisen kevytperävaunun suunnittelu ja dokumentointi (Turun teknillinen oppilaitos, 1999)
Kahta ensimmäistä on ainakin Helsingin kaupunginkirastossa http://www.lib.hel.fi/, josta ne ovat kaukolainattavissa. Porterin kirja käsittelee pääasiassa perävaunujen huoltoa ja korjausta, mutta siinä on jonkin verran tietoa myös rakentamisesta. Knuutilan teos on opinnäytetyö ja mahdollisuutta sen kaukolainaamiseen voit tiedustella lähikirjastostasi.
Etsin Google-haulla sekä Helmet-kirjastojen ja Finna.fi:n tietokannoista muun muassa hakusanoilla nuortenkirjallisuus, kauhukirjallisuus, tytöt ja henkiolennot, mutta vastaavaa kirjaa ei löytynyt. Etsin myös Kirjasampo.fi-palvelusta kuvailemaasi kansikuvaa, mutta tulokset eivät sopineet muihin tietoihin. Kollegojen muistissakaan ei tällaista kirjaa osunut kohdalle.
Ikärajaa kirjalla tuskin kuitenkaan on ollut, vaikka juoni kuulostaa sangen hurjalta, sillä Helmet-kirjastoissa vain elokuvilla ja konsolipeleillä on suositusikärajat.
Muistaisiko joku lukijoistamme kyseistä kirjaa?
Lähteitä:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasampo.fi. https://www.kirjasampo.fi/
Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kone on valmistettu helmikuussa 1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Tuolloin Porissa toimi kolme lastentarhaa:
Svenska Barnträdgården i Björneborg osoitteessa Läntinen Linjakatu 22 (nyk. Vapaudenkatu)
Suomalainen kansanlastentarha eli viidennen kaupunginosan lastentarha osoitteessa Troilinkatu (nyk. Itätullinkatu)
Suomalainen kansanlastentarha eli Nummen lastentarha kuudennessa osassa osoitteessa Järnefeltinkatu (nyk. Esivallankatu)
Lähteet:
Laine, Tarja: Yli sata vuotta lasten asialla, 2019
Männistö, Noora: Kyhä-tädin talossa, 2014
Nummen lastentarha aloittanut 40. toimintavuotensa; lehtileike Satakunnan Kansa 3.10.1943
Selkokirjoja ja myös romaaneita on jokaisessa Helmet-kirjastossa. Valikoimaa voi selata esimerkiksi laittamalla Helmet-hakuun hakusanan selkokirja. Valmiita tehtäviä kirjastolla ei kirjojen ohella ole, mutta maahanmuuttajille suunnatuissa suomen kielen kirjoissa niitä toki on.
Joona merkitsee Raamatun Vanhan testamentin profeettaa ja nimi on ollut etunimenä käytössä koko Suomessa. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Kolarissa, Ylitorniolla, Jääskessä ja Tyrväällä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta tilastot.kirjastot.fi
Valitsemalla koko maan ja tunnusluvuista lainaus / asukas saamme tiedon, että v. 2020 lainattiin 12,81 kirjaa / asukas. Vuonna 2019 luku oli korkeampi, 15,67. Vuoden 2021 tilastot julkaistaan huhtikuun alussa.
Kysymys on varsin spesifi. Jos kysyjä suunnittelee kyseisen menetelmän kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä, kannattaa selvittää, onko menetelmä jo patentoitu. Tässä asiassa auttaa Patentti- ja rekisterihallitus. Heidän sivustollaan on patentteihin liittyvä Usein kysyttyjä kysymyksiä -palsta, jossa neuvotaan esimerksi maksuttomien patenttihakujen tekemiseen. On tietysti ohjeita myös maksullisiin hakuihin.https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html#prh.ukk.item_26 Patenttiasioissa on myös neuvontapuhelin, josta voi ehkä kysyä alkuun. https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/patentit.html
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Kannuksen kirjastosta nuottia ei löydy. Kappaleesta on olemassa ainakin seuraavan nimisiä nuotinnoksia pianolle:
- High school musical : Piano vocal guitar (2005)
- Songs from Disney's High School Musical (Anderson, Tom, Higgins, John) 2008
- High school musical (2007)
Nuotteja on joissakin kirjastoissa eri puolella Suomea. Voit pyytää nuotin kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Kuka sanoo, etteivät koirat olisi tietokoneella? YouTuben lukuisat videopätkät kertovat aivan toista, sillä niissä koirat ainakin tapittavat tietokoneen näyttöä ja joissakin jopa räpelöivät näppäimiäkin. Osoitteesta http://www.youtube.com sellaisia löytyy hakusanoilla ”dog” ja ”computer”. Tässä esimerkiksi pari pätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=9W4hbhmZ98I&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=KoPBHiuMmDk&feature=related
Myönnettäköön, että noissa pätkissä koirat eivät ihan oikeasti käytä tietokonetta vaan tilanne on joko lavastettu tai koira ihmettelee tietokonetta siinä missä televisiota tai muuta laitettakin. Koirille tietokoneen käyttäminen ei olisi ihan helppoa, sillä tietokoneen näppäimistön tai hiiren...
Tämän verkkoartikkelin perusteella professori Eino Jutikkala on ainakin jostakin kulmasta lähestynyt aihetta tutkimuksissaan. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108714/63711
Sen lähdeluettelosta voisi nostaa ainakin seuraavat:
Jutikkala, Eino. Aatelisvalta ja lahjoitusmaat. Teoksessa Jutikkala, Eino, Mäkelä-Alitalo, Anneli & Rasila, Viljo (toim.) Suomen maatalouden historia. Osa 1. Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 914:1. Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki 2003, 269-291.
Jutikkala, Eino. Talonpoika, aatelismies, kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750. Tietolipas 92. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1983.
Suominen,...
Helmetin sanahaussa (www.helmet.fi) voi käyttää asiasana esimerkkiksi sanoja tanssi tai tanssit ja valita pudotusvalikosta aineistolajiksi dvd-levyt.
Löytyy Tanssikurssi : tanssi-video jatkokurssi / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist (dvd-versiona), Tanssikurssi 1 ja 2 / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist ja Kuubalainen parisalsakoulu 1 / videotuotanto Mikko Koponen (dvd-versiona).
Novelli on alkuperäiseltä nimeltään Brief einer Unbekannten ja se on ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1922. Novelli sisältyy Amok-nimiseen novellikokoelmaan v. 1922 ja kirjaan Meisternovellen (S. Fischer, Frankfurt am Main 2001, ISBN 978-3-596-14991-9), jota löytyy myös yhdestä HelMet-kirjastosta. Suomalaista, ruotsalaista, englantilaista tai ranskalaista käännöstä en ole onnistunut HelMet-kirjastoista löytämään, yhteenveto sisällöstä löytyy saksankielisestä Wikipedian artikkelista.
Helka-tietokannasta löytyy enemmän viitteitä, ko. novelli saattaisi sisältyä esim. seuraavaan teokseen: Den outgrundliga hemligheten: romantiska och andra berättelser v. 1936, joskin varmaa tämä ei ole, koska kirjasta ei ole sisällysluetteloa. Ko. teos löytyy...
Tässä muutamia viitteitä kirjastoista saatavilla oleviin teoksiin, joista voisit aloittaa:
1) Worlds of music--An introduction to the music of the world's peoples. 2) SPELMANSMUSIK FRÅN SVERIGE, DANMARK OCH NORGE (nuotti). 3) Ling, Jan: A History of European folk music (1997). Suomalaisesta kansanmusiikista löytyy paljonkin tietoa, kannattaa tulla käymään paikan päällä kirjastossa. Voit selata aineistotietokantaamme Plussaa (www.lib.hel.fi/plussa/) ja hakea sieltä viitteitä käyttämällä mm. asiasanoja kansanmusiikki, kansantanssit, Suomi, Eurooppa. Soittimista löydät tietoa mm. kirjasta "The ultimate encyclopedia of musical instruments". Käy myös katsomassa Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinkit (http://www.siba.fi/...
