Laiho on peräisin sukunimien suomalaistamisesta 1870-luvulta. Silloin savokarjalaisen osakunnan jäsen ylioppilas Otto Viktor Emmanuel Liljeroos otti nimekseen Laiho. Myöhemmin 68 erilaista ruotsalaista sukunimeä 41 eri paikkakunnalta vaihdettiin Laihoon. Laiho-sana merkitsee tuuleentuvaa viljaa tai halmetta, mikä on ehkä ollut nimenmuuttajilla mielessä. Se voi kuitenkin olla myös laiha-adjektiivista johdettu.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kirjastoissa on runsaasti aforismi- ja mietelmäkirjoja.
Ne löytyvät kirjaston aineistotietokannoista aihesanoilla aforimismit / mietelmät / mietelauseet.
Etenkin aforismikokoelmissa joissa on usean eri kirjoittajan ajatuksia aforismit on ryhmitelty aiheen mukaan tai sitten kirjan lopussa on hakemisto josta voi hakea määrätyn aiheisia mietelmiä. Muistin ja muistamisen lisäksi aikaan liittyvät aforismit voivat kiinostaa sinua. Esimerkkejä:
Elämän virta : mietteitä / toimittanut Salme Saure
Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio
Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta / koonnut Hannu Tarmio.
Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa mietelmät ja aforismit on sijoitettu luokkaan 171.
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava, 2000) mukaan Salmén on vierasmallinen sukunimi, jonka takana on koti- tai synnyinpaikkaa ilmaiseva Salmi –nimi. Tämä tieto löytyy hakusanan Salmelainen alta.
Väestörekisterikeskuksen sivulta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/kansalaisille löydät Nimipalvelun, josta sukunimelläsi hakemalla saat tilaston sen esiintymisestä Suomessa ja ulkomailla.
Mikäli haluat tutustua Salmi –sukunimen ja sen johdannaisten levinneisyyteen Suomessa, voit katsoa esim. Juhani Pöyhösen Suomalaista sukunimikartastoa (SKS, 1998).
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175.
Jussi Törnwall on suomentanut Franz Schubertin (1797-1828) laulun Litanei auf das Fest aller Seelen (1816, san. Johann Georg Jacobi).
Suomenkieliset sanat löytyvät Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokanta.
http://laura.siba.fi/
Tätä voisi etsiä myös Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksista Malja ja mennyt maine sekä Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja sekä Toivo KLyyn suomennoksista Teltantekijä ja Viisaan viini.
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivulta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php. Kun valitsette käännöksen kieleksi arabian, löydätte 9 teosta.
Seuraavasta nettiosoitteesta http://www.tohtori.fi/laakarikirja löytyy lääketieteen sanasto. Lähde: Kustannus Oy Duodecim, Lääketieteen termit. Sanasto sisältää noin 30.000 hakusanaa selityksineen. Useimmille termeille on vastineet myös englanniksi, ruotsiksi ja latinaksi.
Kollega tiesi, että kyseessä on "Osanani ovat kyyneleet" -niminen kappale, jonka ovat levyttäneet suomeksi Anneli Sari ja Kaija Kärkinen myöhemmin uusin tekstein nimellä "Kyynelhelmet". Alun perin kappale on Marianne Faithfullin esittämä "As tears go by".
Välitän pyyntösi Keski-kirjastojen lukuneuvojille. Pyyntöösi vastataan parin viikon kuluessa.
Tässä linkki Keski-kirjastojen Lukuneuvontaan: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Sinun ei tarvitse täyttää uutta pyyntöä, jos et halua tarkentaa pyyntöäsi.
Wikipediasta löytyy artikkeli marxilaisesta uskontokritiikistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Marxilainen_uskontokritiikki
Sivun lopussa on myös kirjallisuusluettelo aiheesta.
Hakemalla Googlella sanoilla marxilainen uskontokritiikki löytyy aiheesta lisää, mm. blogitekstejä ja Vesa Oittisen Marxilainen uskontokritiikki -nimisen kirjan kirja-arvosteluita.
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy aiheesta kaksi teosta:
Oittinen, Vesa. Marxilainen uskontokritiikki. 1979.
Gollwitzer, Helmut. Marxilainen uskontokritiikki ja kristillinen usko. 1966.
Muita teoksia, joita voi tilata kaukolainaksi:
Marx, Karl. ja Raines, John C. Marx on religion. Toimittanut John Raines. 2002.
Thrower, James. Marxist-Leninist "scientific atheism" and the study of religion...
Etunimistä on useita selitysteoksia. Muutama esimerkki
Saarikalle Yrjö: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007
Vilkuna: Etunimet, 2011.
Harvinaisemmista nimistä on mm. seuraava:
Nummelin: Eetu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä.
Marcel nimi tulee nimestä Mars, roomalainen sodan jumala http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Marcel . Sama tieto kerrotaan myös Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Markus .
Venlaa on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa. Vastauksia on arkistossa http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=56434dbe-8e61-49aa… . Erdem nimeen viitataan termillä virtue http://www.indiachildnames.com/definationof.aspx?name=Erdem .
Liidan nimipäivää on kysytty myös http://...
Opettaja, toimittaja ja kansanedustaja Alli Nissinen kirjoitti satuja, runoja, novelleja ja tietokirjallisuutta. Hän myös käänsi lastenkirjoja ja oppikirjoja. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Alli Nissisen sanoitus on lukuisissa lastenlauluissa. Violan kautta löytyvät äänitteet ja nuotit, joissa on hänen tekstejään, mutta ei eriteltyinä sen mukaan, missä lauluista on nimenomaan Nissisen teksti. Valitettavasti lastenlaululuetteloa ei voi siksi meidän lähteidemme avulla laatia. Violasta pääset tekemään hakuja täältä:
https://finna.fi
Avioliittolain 9 §:n mukaan Avioliittoon eivät saa mennä keskenään ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, ellei oikeusministeriö erityisistä syistä anna siihen lupaa. Laki siis tosiaan sallii avioliiton oman sisaruksensa lapsen kanssa (oman tädin/sedän/enon kanssa), jos siihen on saatu lupa oikeusministeriöltä. Lupahakemus perusteluineen osoitetaan suoraan oikeusministeriölle. Jos oikeusministeriö päättää antaa luvan läheisten väliseen avioliittoon, sen on tarvittaessa annettava hakijoille tieto käytettävissä olevasta perinnöllisyysneuvonnasta sekä sen toimipaikoista (Avioliittoasetus 12 §).
Tarkistamistani teoksista en löytänyt tarkempia perusteluja kyseiselle lainkohdalle. Oikeusministeriöltä saamieni tietojen...
Yleisestä oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 voimaan tulleella lailla, ja sen mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksi vuotta kestänyt alakoulu, nelivuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu. Harvaan asutuilla alueilla saattoi olla myös supistettu kansakoulu. Koulu aloitettiin seitsemänvuotiaana. Oppivelvollisuus päättyi siis 12-14-vuotiaana. (https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf)Kansakoulun kesto oli siis kuusi vuotta ja niihin lisätään jatkoluokan pituus kaksi vuotta. Henkilö on siis luultavasti ollut 12-vuotias aloittaessaan jatkoluokan ja 14-vuotias päättäessään sen vuonna 1950. Lisätietoa kansakoulusta:Kansalliskirjaston Arkistojen Portti: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-...
1) Runo sisältyy Kahlil Gibranin teokseen Profeetta: "Ja nainen, joka piteli lasta rintaansa vasten,sanoi: Puhu meille Lapsista. Ja hän sanoi: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä itsestänne... jne"
2) En valitettavasti löytänyt sellaista otetta, mutta käytettävissäni ei ollut tällä hetkellä kaikkia Ella-kirjoja. Voin kyllä tarvittaessa palata myöhemmin asiaan,jos saan lisää vastausaikaa. Jos lähetät kysymyksen uudelleen sähköpostiini, voin yrittää tilata kirjat omaan kirjastooni ja tutkia niitä tarkemmin.
3) Suosittelen esim. Kaarina Helakisan toimittamaa kirjaa Papupata, jossa on hauskoja dialogeja ja pieniä sketsejä.
Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Seinäjoen korkeakoulukirjasto on erikoistunut yritystietopalveluun. Sen nettisivuilta osoitteesta:
http://www.imol.fi/tietopankki/kirjasto/tiedonhaku/yritystietopalvelut…
löytyy yhteystiedot, toiminnankuvaus ja hyviä linkkejä alan sivuille.
Verkossa on myös Librix-yrityskirjastosta tietoa. En tunne järjestelmää sen tarkemmin, mutta seuraavilla sivuilla on yhteystiedot, joista
voit kysyä tarkemmin :
http://www.diicii.fi/diicii/well.html
Jos teillä on tieto-taitoa ja osaatte rakentaa kirjaston itse, on tällainen mahdollisuus esim. Accessilla ja Paradox for Windowsilla.
