Nimeä Pääkkö esiintyy lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa. Nimen pohjana lienee Pääkkösten asuman talon nimi.
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että nimestä Pääkkönen on runsaasti tietoa 1500-luvulta alkaen ja että henkilö Viljo Nissilä on katsonut osaan Pääkkö-nimistä sisältyvän "itsepäistä, omavaltaista", merkitsevän pääkkö-sanan.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyy tilastotiedot sukunimistäkin http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Tässä on suora lainaus Eero Paloheimon artikkelista Maapallo ja metsät.
"Metsien puumateriaali koostuu etupäässä selluloosasta, hemisellu- loosasta ja ligniinistä, jotka kaikki ovat hiilen, hapen ja vedyn mutkikkaita yhdisteitä. Puumateriaalin kuivapainosta noin puolet on hiiltä. Maapallon metsät sisältävät erään arvion mukaan hiiltä 359 Gt sitoutuneena itse kasvien maanpäälliseen ja maanalaiseen osaan ja 787 Gt sitoutuneena metsämaiden maaperään. Metsien hyödynnettävän osan hiilipitoisuus on huomattavasti pienempi, noin 100 Gt. Hiili muuttuu mätänemis- ja palamisprosesseissa ilmakehän hiili- dioksidiksi ja sitten uudelleen yhteyttämisen avulla uusien puiden ja muiden kasvien raaka-aineeksi.
Tasapainoisissa oloissa hiili kiertää maan ja...
Olettaisin että leipäjauhoilla tarkoitetaan hiivaleipäjauhoja. Myllyn Parhaan nettisivuilla kerrotaan, että hiivaleipäjauhot valmistetaan kuorikerrosta lähellä olevasta vehnäytimen osasta ja se sisältää lähellä jyvän kuorta olevat ravintorikkaat osat, jotka tekevät jauhosta tummempaa ja kuitupitoisempaa kuin ydinvehnäjauho. http://www.myllynparas.fi/portal/suomi/kuluttajat/tuotteet/jauhot/hiiva…
Jauhojen paino vaihtelee hieman. Esimerkiksi desilitra erikoisvehnäjauhoja painaa 70g, puolikarkeat vehnäjauhot painavat 60g, hiivaleipäjauhot 55g. (Laaksonen & Toivonen: Taitava leipoja). Painosta voi hiukan päätellä, laittaako jotain toista jauhoa vähän enemmän tai vähemmän kuin reseptissä sanotaan. Jauhon korvaaminen toisella muuttaa...
Venäjän nykyinen kansallislaulu lauletaan vanhan Neuvostoliiton kansallislaulun eli Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelellä. Sanat on molempiin kirjoittanut Sergei Mihalkov. Virallista käännöstä ei löytynyt, mutta raakakäännös löytyy Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_hymni
Eläimiä, joilla on ihmistä paljon kehittyneempi kuulo, ovat mm. lepakot, elefantit, valaat, delfiinit, hiiret, päästäiset, koit, heinäsirkat, kissat ja myyrät. Kun eläimen tuottama ääni on tarpeeksi korkea tai matala, ei ihminen sitä kykene paljaalla korvalla kuulemaan.
Jussi Viitala kirjoitti kirjassaan Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (2003) näin; "Lepakoiden kolmiulotteinen maailma, jossa ne taitavasti lentäen suunnistavat, rakentuu ympäristön kohteista heijastuvien kaikujen varaan. Ne lähettävät hyvin lyhyitä ja hyvin korkeita ääni-impulsseja, jotka sitten heijastuvat ympäristön kohteista. Tämä äänikuva on niin tarkka, että sen avulla lepakot havaitsevat pienimmätkin kohteet. Lepakko ikään kuin näkee korvillaan...
Kissakahvilan tapaista paikkaa, jossa koirat asuisivat, ja jossa koiria voisi kahvilla ollessaan ihastella, ei ole.
Oman koiran kanssa kahville sen sijaan pääsee. Tassut kartalla -sivusto on koonnut tietoa koiraystävällisistä ravintoloista ja terasseista:
https://tassutkartalla.fi/palvelut/helsinki/ravintola/
Huppari on puhekieltä ja tarkoittaa hupullista (urheilu) puseroa. Se muodostuu sanasta huppu ja päätteestä -ari.
Suomen kielessä on pitkälti toistasataa sanajohdinta, joilla voidaan muodostaa uusia sanoja. Tästä esimerkkinä pääte –ari.
Se on laajakäyttöinen johdin, jolla johdetaan tekijännimiä verbistä (esimerkiksi maalata/maalari, uida/uimari) sekä välinenimiä kuten läppäri, verkkarit, huppari.
Sanajohtimet -is (korvis/korvakoru) ja -ari ovat tyypillisiä sanoja lyhentäviä päätteitä puhekielessä.
Lähteet:
https://fi.wiktionary.org/wiki/huppari
https://www.suomisanakirja.fi/huppari
https://docplayer.fi/12040914-Suomen-johtimet-is-ja-ari-ovat-puhekielessa.html
https://fl.finnlectura.fi/...
Valitettavasti E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain puhelimelle tai tabletille ladattavalla sovelluksella. E-kirjasto julkaistaan ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. Vanhempia ohjelmistoversioita käyttävillä laitteilla ei voida taata riittävää tietoturvaa, siksi E-kirjasto ei toimi niillä. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.E-kirjasto | Kansalliskirjasto
Vähänpuoleisesti löytyy tietoa hänen lapsuudestaan ja lapsuuden perheestään. Seuraavassa linkissä hän kertoo jotain omasta lapsuudestaan.
http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html
Wikipedian sivulta löytyy hiukan tietoa hänestä, esim. hänen oikea nimensä Petri Pykälä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Yleistä tietoa Ilkka Remeksestä ja hänen kirjoistaan löytyy monista kirjaston kirjoista, kuten esim.
Tarkka, Pekka: Kotimaisia nykykirjailijoita
Kotimaisia nykykertojia osa 3
Kodin kuvalehdessä 1999 no.17, s. 14-16 on Tarja Hirvasnoron artikkeli: Tuntematon Remes, mutten tiedä onko siinä mitään hänen lapsuuden perheestään. Kodin kuvalehdessä, (no.4, 2001), kerrotaan Ilkka Remeksen omasta perheestä mm. seuraavaa: Hänen vaimonsa...
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta melko yleinen ja jo jonkin ikäinen sanonta kyllä on. Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja (1993) olla kuin paita ja peppu -ilmauksen kerrotaan tarkoittavan aina yhdessä olemista "kuin Majakka ja Perävaunu". Kuvituksena on käytetty pitkäpaitaista, housutonta miestä, eli sanonta on ajalta ennen napapaitoja.
Alkuperäisten sääntöjen mukaan pelaaja voi laittaa vain yhden erikoiskortin kerrallaan https://www.unorules.com/
Pelistä on kuitenkin muunnoksia. Usean kortin lyömissäännön mukaan pelaaja voi lyödä useita kortteja, jotka sopivat poistopakkaan väriltään tai tyypiltään (numero tai erikoiskortti). Tähän muunnoksen on vielä vaihtoehtoinen muunnos, jossa pelaaja voi lyödä yhden samaa väriä tai kaikki samat numerot.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uno_(korttipeli)
Halloween on muotoutunut läntisen Euroopan kelttiläisillä alueilla vietetystä sadonkorjuujuhla samhainista kristinuskon levittäydyttyä kelttiläisille alueille. Tällöin se sai uudeksi nimekseen All Hallow’s Day eli kaikkien pyhien päivä. Suomalainen sadonkorjuujuhla on ollut nimeltään kekri, mutta halloweenilla ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Nykyaikainen halloweenin vietto kehittyi kuitenkin vasta juhlan siirryttyä 1800-luvulla Atlantin yli Yhdysvaltojen puolelle. Siellä syysjuhla sai urbaanin karnevaaliluonteensa. Ihmiset pukeutuvat naamiaisasuihin, koristelevat talonsa kauhurekvisiitalla ja kurpitsalyhdyillä ja lapset käyvät karkki tai kepponen -kierroksilla.
Suomalaisen kirjallisuuden seuralla on hyvät syysjuhlasivut...
Suomitutka on Sanoman uusi laaja kuluttajapaneeli, jossa suomalaiset saavat mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä mediaan, tuotteisiin ja palveluihin sekä markkinointiin liittyen:
www.suomitutka.fi
Suomalaisten sukunimien alkuperiä ja merkityksiä löytyy sukunimikirjoista. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) lienee laajin esitys niistä. Vanhempia teoksia ovat ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ja Mikkosen ja Paikkalan ”Suomalaiset sukunimet” (Weilin+Göös, 1993). Ulkomaalaisten nimien alkuperiä löytyy Behind the Name -sivustolta osoitteesta http://surnames.behindthename.com.
Välttämättä kaikkien sukunimien alkuperiä ei kirjoista löydy, mutta yleisimmät sukunimet lienee otettu mukaan aika kattavasti. Kirjojen selityksiin kannattaa suhtautua riittävällä varauksella, koska ne saattavat olla välillä vain arveluita. Sukunimillä voi olla myös useita eri alkuperiä, joten kirjojen selityksiä ei voi ihan...
Internetistä Ilkka Remeksestä löytyy tietoa mm. kirjailijan kotisivuilta. Elämästään hän kertoo erityisesti kotisivujen osiossa nimeltä Työhuone, joka on osoitteessa http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html
Ilkka Remeksestä kerrotaan myös suomalaisia kirjailijoita esittelevillä Sanojen aika -sivustolla osoitteessa
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageC…
Myös Wikipediasta löytyy tietoa Remeksestä osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Seuraavissa kirjoissa on esittelyt Remeksestä ja erityisesti hänen tuotannostaan:
Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001.
Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita, 2006.
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6. uud. laitos,...
Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastoista ei ikävä kyllä löydy suoraa vastausta kysymykseen Suomen sateisimmasta ja kuivimmasta paikkakunnasta.
Suomen nykyiset ilmastotilastot on määritetty vuosien 1971-2000 säähavaintotietojen perusteella. Julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2000 (Ilmatieteen laitos, 2002) luettelee keskimääräiset kuukausittaiset ilmanpaineen, ilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, sateen ja lumen tilastot havaintoasemittain. Suuntaa-antavaa tietoa sateisimpien ja kuivimpien alueiden sijainnista voi saada julkaisuun sisältyvästä kartasta Vuotuinen sademäärä (mm) vertailukaudella 1971-2000. Sama kartta on nähtävissä myös Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla (http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot), josta...
Tarkoitat ilmeisesti Taskukirjastoa. Tästä sovelluksesta ja sen ylläpidosta on nyt luovuttu, koska Taskukirjaston toiminta on ollut epävarmaa ja sen kehitysnäkymät ovat olleet heikot. Taskukirjastoa korvaamaan olemme saaneet vuoden alusta uuden Helmet-mobiilisivuston. Se ei ole sovelluskaupasta ladattava applikaatio vaan verkkosivusto, joka toimii myös mobiililaitteella.
Voit kirjautua uuteen Helmet Finnan osoitteessa https://helmet.finna.fi/ . Kirjautumisessa tarvitset kirjastokortin tunnuksen ja pin-koodin kuten ennenkin. Kirjauduttuasi näet omat tietosi ja oman kirjastokorttisi Oma tili -otsikon alta. Kyseessä on uuden sivuston betaversio, joten kaikki sivuston ominaisuudet eivät vielä ole käytössä. Harmittavasti...
Esim. Valittujen Palojen kustantamassa "Nyt on juhlan aika"-kirjassa sanotaan voileipäkakkujen tulleen muotiin Suomessa 1960-luvulla (makeiden täytekakkujen ohjeita alkoi esiintyä suomalaisissa keittokirjoissa 1800-luvun lopulla). Voileipien historia ulottuu tietenkin pidemmälle esim. tanskalaiset ovat löytäneet ensimmäiset maininnat kuuluisasta smörrebrödistään näytelmäkirjailija Holbergin (1684-1754) teoksista (Nyyssönen, Hannu: Smörrebröd on parasta).
Näkyy riippuvan kirjasta, kuinka Sveitsin ilmastoa kuvataan; niinpä Sveitsissä vallitsee "keskieurooppalainen mannerilmasto, johon kuuluvat kylmät talvet ja lämpimät kesät..."(GEO,osa 8, kysy tätä kirjaa omasta kirjastostasi) tai "manner- ja vuori-ilmasto, vaihtelee paljon pinnanmuodosta ja korkeudesta riippuen..." (Maailma nyt, osa Länsi- ja Keski-Eurooppa. Kysy omasta kirjastostasi tätäkin kirjaa). Lyhyttä englanninkielistä tietoa Sveitsin ilmastosta löydät netistä esim. valitsemalla http://www.lib.hel.fi/mcl ja sitten valitsemalla sveitsin ja world facta bookin. Siellä on myös muuta maantietoon liittyvää tietoutta.
