Helsingin eteläisimmät alueet ovat saaria. Niistä suurimmassa, Santahaminassa, on teitä. Näillä teillä ei kuitenkaan karttojen mukaan ole nimiä.
Pitääkö eteläisimmän kadun olla kokonaan eteläisin, vai riittääkö, että sen äärimmäinen pää on eteläisin? Ehkäpä eteläisin katu on pieni kadunpätkä Lauttasaaressa: Särkikuja. Sitä etelämpänä on kuitenkin Lauttasaaren Särkiniementien eteläisin osa. Jotakuinkin yhtä etelässä on palanen Hernesaaren laituri -katua.
Yhtä oikeaa vastausta ei ehkä ole, kannattaa tutkia karttoja ja päätellä itse.
Oscar Wildella ei ole tämän nimistä suomennosta, mutta emme tiedä sisältyykö kysytty sanonta johonkin hänen teokseensa. Viitteitä siihen, että tämä lausahdus olisi Wilden kynästä löytyy mm. osoitteesta http://www.self-injury.net/doyousi/quotes/ . Siellä se on englanninkielisenä seuraavassa muodossa:
"A true friend stabs you in the front". Kun sitaattia etsii hakukoneella mainitsemassasi suomenkielisessä muodossa, saa erilaisen tuloksen, osoitteessa
Tilastokeskuksen (http://www.stat.fi/til/synt/tau.html) mukaan vuonna 1974 Suomessa syntyi 31 853 poika- ja 30 619 tyttövauvaa eli yhteensä 62 472 lasta. Tilastossa ovat mukana vain elävänä syntyneet lapset.
"Kuumetta, kipinää ja rumpusooloja" on Jordan Sonnenblickin esikoisteos, joka ilmestyi Yhdysvalloissa alunperin vuonna 2004. Sen jälkeen Sonnenblickiltä on ilmestynyt toinenkin nuortenkirja "Notes from the Midnight Driver", jota ei ole kuitenkaan suomennettu. Syksyllä 2007 kirjailijalta on tulossa jo kolmas nuortenkirja "Zen And The Art Of Faking It". Tämäkään ei ole näillä näkymin ilmestymässä suomeksi.
Linkki:
http://www.jordansonnenblick.com/
Lukuvinkkejä Helmet-lukuhaasteen eri haastekohtiin, kuten tähän kyseiseen haastekohtaan, voi löytää esimerkiksi kirjallisuusaiheisista blogeista.
Monet bloginpitäjät osallistuvat lukuhaasteeseen ja antavat vinkkejä eri haastekohtiin. Vielä tosin ei välttämättä löydy juuri tähän kohtaan vinkkejä mutta blogit päivittyvät suht tiheään.
Hyviä ja kiinnostavia kirjablogeja löytyy useita mutta esimerkiksi blogit Hemulin kirjahylly, Sivumerkkejä, ja Kirjoihin kadonnut osallistuvat tämän vuoden lukuhaasteeseen.
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Hetafiia on yhdistelmä nimistä Heta ja Fiia. Vuosina 1900 -1919 nimi on annettu vain neljälle lapselle. Heta on Hedvig –nimen kansanomainen muoto. Hedvig taas on keskiaikainen pyhimysnimi ja merkitsee taistelijatarta. Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta).
Hetafiian nimipäivää voi viettää Hetan päivänä 15.10.
Lähteet: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Jyväskylä 2007, Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri, Helsinki 1969, Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat : mitä nimet kertovat, Jyväskylä 1994, https://192.49.222.187/Nimipalvelu
Erillistä elämäkertaa Leena Landerista ei ole kirjoitettu, lyhyet tiedot hänestä ja hänen tuotannostaan löytyvät esim. kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1049352339 voit etsiä hänestä tietoa asiasanalla Lander, Leena. Näin saat tulokseksi esim. Jouko Grönholmin teoksen Kirjojen Turku.
Kyseinen Lenita Pihlajan toimittama teos Ymmärräks sää? Maahanmuuttajien koulutus on luettavissa internetissä pdf-tiedostona. Teoksen sivulla 45 mainitaan Tuula Kallioniemen tarina Njeppanimaaju, joka on olemassa sekä tekstinä että nauhoitteena. Kirjastomme lasten- ja nuortenosaston erikoiskirjastonhoitajan asiantuntemus auttoi löytämään oikean teoksen. Tarina Njeppanimaaju sisältyy Tuula Kallioniemen teokseen Reuhurinne 1. Teos on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Tämän vuoden Psykologia-lehden artikkelissa sanotaan mm. näin: ”harjoitus muokkaa aivojen rakenteita, toimintaa ja välittäjäainetoimintoja (nro 2, s. 188), eli varmasti tapa lukea ja hankkia tietoa vaikuttaa aivoihimme. Varsinaista tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan löytynyt. Alla olevista artikkeleista voisit saada joitakin tiedonjyviä:
Se ei ole samaa lukemista / Ville Rauvola (Parnasso, 2010, nro 6, s. 60-61)
Oppivat aivot / Sirpa Vahtera (Psykologia, 2010, nro 2, s. 187-188)
Joko sinulla on teknoaivot : arjen tietotekniikka muuttaa aivojesi rakennetta / Gary Small, Gigi Vorgan (Tiede, 2009, nro 3, s. 18-23)
Aivan uuden tutkimuksen mukaan aivot laiskistuvat, jos teksti on liian helposti luettavaa. Tästä, ehkä yllättävästäkin...
Koirien kiinnipidosta säädetään metsästyslaissa, sen 51. pykälässä(Koiran kiinnipitovelvollisuus) ja järjestyslaissa (14. pykälä, Koirakuri).
Järjestyslaki on tullut voimaan vuonna 2003, eikä siihen näytä tulleen sen jälkeen muutoksia. Metsästyslaki on tullut voimaan vuonna 1993, mutta sen 52. ja 54. pykälään on tehty vuonna 2011 joitakin muutoksia, jotka liittyvät koirakokeeseen tai kouluttamisen ja koiran kiinnipitoon niihin liittyen.
Molemmat lait löydät Finlexistä, valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/
Molempien oppilaitosten pääsykoekirjoja on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkemmat tiedot saat kirjastosta tai pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmatietokanta PLUSSASTA, http://www.libplussa.fi
Lapuan kunnallislautakunnan pöytäkirjasta selviää, että Hotelli Tapiola on muutettu vuonna 1938 Hotelli Simsiöksi. Myös Lapuan sanomien numerossa 3.3.1938 mainitaan kyseisen hotellin myynti ja uusi nimi Hotelli Simsiö.
Nuotit kysymääsi lauluun löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan 13:sta osasta sivuilta 72-73. Kirjassa on helpohko pianosovitus, sanat, melodia sekä sointumerkit. Toivelaulukirjat löytyvät kaikista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa netistä osoitteessa http://www.libplussa.fi
Suurimmissa kirjastoissa toivelaulukirjoista on myös käsikirjastokappaleet, joten kaikkien osien pitäisi olla niissä aina paikalla kopiointikäyttöä varten.
Hei,
Kansanedustajan tehtävä on luottamustoimi, edustajat eivät myöskään saa palkkaa vaan palkkiota.
Voit seurata poissaoloja:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Sivu…;
Sivulta löytyvät sekä täysistuntojen (päivitetty 5.10.2022) että valiokuntien poissaolotilastot. Lisäksi sivulla on puhemiesneuvoston ohje poissaolotietojen kirjaamisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Publ…;
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén on kirjoittanut erinomaisen kirjan eduskunnan toiminnasta, kirja "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä" on vapaasti saatavilla ja voit siihen halutessasi tutustua:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/...
Iso suomen kielioppi -teoksen verkkoversio määrittelee korrelaation kieliteteessä näin: "korrelaatiolla tarkoitetaan sellaisten samavartaloisten sanojen välistä suhdetta, jotka eivät ole toisiinsa johtosuhteessa, esim. valkaista – valkea – valkoinen":
http://scripta.kotus.fi/cgi-bin/visktermit/visktermit.cgi?h_id=kCHDEAFHH&h_sana=%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5Dkorrelaatio%5B%5E%5Cw%C0-%FE%5D
Kysymäsi sanat eivät ole samavartaloisia, joten tässä mielessä kyse ei ole korrelaatiosta.
Lea Virtasen Suomalainen kansanperinne -kirjassa mainitaan kertomusten alalajeina mm. taru, legenda ja myytti. Tarun sanotaan olevan vanhahtava termi ja aiemmin myytin synonyymi. Legenda on kertomus kristinuskon pyhistä henkilöistä. Myytti on...
Helmet- tai Heilikirjastoista en löytänyt san marinolaisten kirjailijoiden kirjoja. Eduskunnan kirjastosta sekä Kansallis- että Varastokirjastoista löytyy Marino Fattorin Ricordi storici della Repubblica di S. Marino, vapaasti suomennettuna: "Historiallisia muistoja S. Marinon tasavallasta".Yhtäkään suomennettua tai englanniksi käännettyä san marinolaisen kirjailijan kirjaa en löytänyt Suomen kirjastoista.https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ricordi+storici+della+Repubblica+di+S.+Marino&type=AllFields&lng=fihttps://www.treccani.it/enciclopedia/marino-fattori_(Dizionario-Biografico)/#google_vignette
Kirsten Larsen -nimisiä kirjailijoita on useita maailmalla. Jos etsit sitä Kirsten Larsenia, joka kirjoittaa Terri Minskin luoman tv-sarjan pohjalta Lizzie McGuire -sarjaa kirjoiksi yhtenä monista kirjoittajista, hänestä eivät Suomen tietopalvelut
löydä julkista tietoa netistä. Sen sijaan mainittuun sarjaan liittyvää kirjoittamista löytyy maailmalta kylläkin. Lizzie McGuirea kirjoittavan kirjailijan kustantaja on nimeltään Simon & Schuster, jonka kirjailijaesittelyistä Larsenia ei netistä löydy. Jos mainitsemani Larsen on se, josta olet kiinnostunut, voit lähestyä tuota kustantajan sivun alalaidassa on "Contact us"-mahdollisuus:
http://www.simonandschuster.com/
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren.
