Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) on todennäköisesti kyseinen kuningas. Mm. hänen säätämänsä Wiślican perussääntö 1) paransi puolanjuutalaisten asemaa huomattavasti. Alla suora lainaus saksalaisen Wikipedian artikkelista Geschichte der Juden in Polen Googlen kääntämänä 2):
"Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) omistautui ensisijaisesti maan laajentamiseen sekä maatalouden ja kaupan edistämiseen. Tätä varten hän harjoitti muun muassa juutalaisten ja talonpoikien suojelupolitiikkaa. Hänen aikalaisensa kutsuivat siksi kuningas Kasimiria "talonpoikien ja juutalaisten kuninkaaksi". Vuonna 1334 hän täydensi isoisänsä Bolesław hurskaan Calian yleistä etuoikeutta Wiślican...
Kyllä täällä silloin tällöin luodaan parisuhteitakin, ei varmaankaan sen useammin kuin muillakaan työpaikoilla, muttei kai harvemminkaan. Mitään tilastoja tästä ei liene tehty. Työnantajalla sinänsä ei ole mitään erityistä suhtautumistapaa asiaan enkä usko, että parisuhteet kirjastossa herättävät sen kummempaa suhtautumista. Iloinen asiahan se on, jos ihmiset löytävät toisensa ja onhan siinä sitten vähän puheenaihetta joksikin aikaa.
Keskisuomalaisia lastenkirjailijoita voi hakea esimerkiksi Keski-Suomea käsittelevästä Keski-aluetietokannasta, joka löytyy täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/keskisuomi tai http://jkl226.jkl.fi/Keski?formid=form2
Valitsemalla asiasanaksi "lastenkirjallisuus" sekä julkaisuvuodeksi 2013-2013, löytyy 6 uutta teosta keskisuomalaisilta lastenkirjailijoilta: Hannele Huovilta, Kreetta Onkelilta, Timo Parvelalta ja Sinikka Valkolalta.
Lisäksi kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta (www.kirjasampo.fi) voi selailla kirjailijoita maakunnittain tai hakea hakusanoilla "keski-suomi ja lastenkirjailijat". Listalta löytyvistä kirjailijoista ainakin Sari Kanalalta on ilmestynyt tietokirja Hännän varjossa (2013, luokka 58.11) ja Laura...
Etsin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi , onko Kalervo Kalliosta kirjoitettu mitään. Sieltä löytyi vain Suomen taiteen vuosikirja. 1942 / Toim. L. Wennervirta, jossa on mukana Kalervo Kallio. Kirja on lainattavissa myös pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mm. Tapiolan kirjastossa Espoossa. Varsinaista erillistä luetteloa ei ole ainakaan kirjamuodossa, jollei sitten em. kirjassa.
Etsin tietoja myös internetistä Google-hakukoneella http://www.google.com , josta löytyivät tiedot Kyösti ja Kalervo Kallion museosta. Ehkä kannattaisi vielä kysyä sieltä tätä luetteloa.
http://lasso.greenspot.fi/museoliitto/lasso/tuloksetaakkos.lasso?-datab…
http://www.nivala-lehti.fi/?pid=nm_kallio
Helmet-kirjastoista voi lainata joitakin soittimia. Lainattavia soittimia ovat esimerkiksi akustinen kitara, ukulele, kantele ja banjo. Soittimia ei voi varata. Mainitsemiasi esineitä ei valitettavasti ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa.
Löydät Helmet-kirjastoista lainattavat soittimet Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat ”soittimet esine”.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mystery Club on Fiona Kellyn kirjailijanimellä kirjoitettu, nuorille suunnattu kirjasarja. Sarja keskittyy Mystery club –nimiseen kerhoon, joka on kolmen teinitytön perustama etsiväkerho. Tytöt asuvat Willow Dalen kaupungissa Yorkshiressa. Mystery Clubiin kuuluvat Holly Adams, Tracy Foster ja Belinda Hayes. Sarjasta on ilmestynyt 28 osaa, joista 22 on suomennettu. Osat ovat järjestyksessä seuraavat:
Salaiset johtolangat
Kaksoisvaara
Kielletty saari
Konnuuksia keskiyöllä
Vaarallisia temppuja
Siepattu!
Piilosilla
Haudattuja salaisuuksia
Tappavia pelejä
Salaperäinen puhelu
Musta hevonen
Harhakuvia
Kohtalokas putoaminen
Pakkolasku
Myrkkyä!
Pankkiryöstö
Salainen huone
Menneisyyden salat
Salaliitto
Petos
Kadonnut...
Kysyin asiaa Tasavallan presidentin kansliasta (yhteystiedot Linkki Presidentti.fi) ja sain vastauksen.
Antero Jyränki toteaa teoksessaan Presidentti (1981, s.54) seuraavaa: "Tasavallan presidentti valitaan toimeensa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän pituista toimikautta ehdotti vuoden 1917 perustuslakikomitea, jonka mielestä presidentin tehtävänä oli hallituksessa ylläpitää sitä yhtäjaksoisuutta, joka sen aseman tähden, mikä ministereillä olisi suhteessa eduskuntaan, helposti voi jäädä saavuttamatta" (KM 1917:11, 32)."
Alkuperäinen lähde, johon Jyränki viittaa, löytyy eduskunnan kirjastosta. Grönvall, Filip: Perustuslakikomitean mietintö 1-7a (1917) Linkki Finna hakutulokseen
Oravalla veitikalla on kansanlaulu, jonka tekijää ei ole tiedossa. Sävel on myös kansansävelmä. Laululeikki löytyy kirjoista Sopanen, Satu : Leikkitunti (2001) ja Ystäväni, tuttavani : laululeikkejä lapsille ( 2006).
Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "...
Duunitorilla https://duunitori.fi/ammattiopas/asennus-ja-huolto/katsastaja kaikenlaisten ajoneuvojen katsastamisesta kerrotaan seuraavasti:
Kun asiakas saapuu katsastusasemalle, katsastaja ottaa vastaan asiakkaan ja ajoneuvon. Katsastaja käy asiakkaan kanssa läpi ajoneuvon tekniset tiedot ja varmistaa, että asiakas on tuonut kaikki tarvittavat paperit ja asiakirjat mukanaan. Katsastaja tarkistaa ajoneuvon tiedot ja tekee ensimmäisen silmämääräisen tarkastuksen ajoneuvon yleisestä kunnosta.
Seuraavaksi katsastaja aloittaa varsinaisen katsastuksen. Hän tarkastaa ajoneuvon jarrut, valot, renkaat, pakokaasut ja muut turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Katsastaja käyttää tarkastuksessa erilaisia mittalaitteita ja...
1940-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
40-luku: kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista (toim. Auli Viikari), 1998.
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toim. Pertti Lassila), 1999.
Suomen kirjallisuus (osat 5 ja 6), 1965 ja 1967.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, 4. uus. p., 1997.
Sinikka Salokorven joulu- ja joulupukkiaiheinen tietokirja Joulupukin tarina (Otava, 1996) sisältää hänen suomennoksensa Mooren runosta kokonaisuudessaan. Sitä käsitellään kirjan luvussa Maailman kuuluisin joulusatu; aluksi Salokorpi tekee selkoa sen taustasta, lopuksi seuraa itse runo. "Amerikkalaisten rakkain joulusatu on professori Clement Clarke Mooren kirjoittama jouluruno Pyhän Nikolauksen vierailusta hänen kotonaan. Amerikkalaiset tuntevat sadun sen ensisäkeen nimellä T'was the night before Christmas, On ilta ennen joulua."
Maarit Kaimion suomentamana Mooren runo löytyy Helena Vuorenjuuren Perheen joulukirjasta (Otava, 1968; 3. täysin uudistettu painos 1981 nimellä Hyvää joulua : perheen joulukirja) nimellä Jouluaattoiltana....
Tästä taiteilijasta ei ole juurikaan saatavana tietoja. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu edelliseen kysymykseen hänestä näin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=943aa7db-e90…
Suomessa useimmat maanviljelijät lienevät yksityisyrittäjiä, jolloin "palkan" suuruus riippuu kokonaan siitä, miten he yrittäjänä järjestävät yritystoiminnasta tulevan tulonsa. Siinä on varmasti useita eri vaihtoehtoja, jotka tekevät maanviljelijäyrittäjän tulojen vertailun monimutkaiseksi.
Kysyjän kysymykseen sisältyvää väitettä "todella huonosta palkasta" on tietenkin mahdoton osoittaa todeksi tai vääräksi, ellei tiedetä, mihin yrittäjän tuloa verrataan. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2014 vain 5540 maanviljelystä tai metsätyöstä palkkaa saavaa ihmistä (esimerkiksi sotilaitakin oli paljon enemmän) ja heidän keskipalkkansa oli 2370 euroa kuukaudessa. Toisin sanoen ne harvat, jotka saavat maa- ja metsätaloudesta...
Merriam-Webster-sanakirja osoitteessa https://www.merriam-webster.com/dictionary/gyle kertoo sanan gail olevan sanan gyle rinnakkaismuoto. Sen merkityksiksi annetaan ’wort in the process of fermentation added to a stout or ale’ ja ’the beer produced at one brewin’. Sanalle wort lienee suomenkielinen termi vierre (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vierre). Painettu The Oxford English Dictionary (second edition; Clarendon Press, 1989) antaa merkitykseksi myös pelkästään ’brewing; the quantity of beer or ale brewed at one time’.
WSOY:n kirjailijasivuilta löytyi tieto, että ruotsiksi on käännetty vain Ella och utpressaren (Ella ja kiristäjä):
http://wsoy.fi/yk/authors/show/149
Teos löytyy kirjaston HelMet-kokoelmasta:
http://www.helmet.fi/record=b1669050~S9*fin
Heinolan kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä hyllyssä seuraavat, joissa ylikuntoa/-rasitusta on selvitetty:
Aalto, Kuntoilijan lihashuolto-opas, 2008
Lihashuolto: hieronta, kuntosaliharjoittelu..., 1998
Peltokallio, Tyypilliset urheiluvamman 1 ja 2, 2003
Kirjat keskittyvät enemmänkin liikarasituksen ehkäisyyn ja kuntouttamiseen kuin itse syihin
Kyseessä voisi olla Astrid Lindgrenin kirjoittama ja Hans Arnoldin kuvittama kirja nimeltä Kultasiskoni vuodelta 1973. Kirjan päähenkilö on Liisa, jolla on salainen (mielikuvitus)sisko nimeltä Ylva-lii. Ylva-lii puhuttelee Liisaa aina kultasiskoksi ja pitää eniten Liisasta, vaikka hänelle on vastikään syntynyt ihana pikkuveli, josta äiti tietysti pitää eniten. Liisalla ja Ylva-liilla on oma kieli, jota kukaan muu ei ymmärrä, ja ruusupensaan alta he saattavat pujahtaa Kultaiseen Saliin. Se on maan alla oleva uskomattoman kaunis paikka, missä siskokset leikkivät koirien kanssa ja uivat suihkulähteessä. Siellä he myös ratsastavat hevosilla. Ylva-liin hevonen on valkoinen ja nimeltään Kultajalka, kun taas Liisan hevonen on musta ja sen nimi on...
