Avioliittolain 9 §:n mukaan Avioliittoon eivät saa mennä keskenään ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, ellei oikeusministeriö erityisistä syistä anna siihen lupaa. Laki siis tosiaan sallii avioliiton oman sisaruksensa lapsen kanssa (oman tädin/sedän/enon kanssa), jos siihen on saatu lupa oikeusministeriöltä. Lupahakemus perusteluineen osoitetaan suoraan oikeusministeriölle. Jos oikeusministeriö päättää antaa luvan läheisten väliseen avioliittoon, sen on tarvittaessa annettava hakijoille tieto käytettävissä olevasta perinnöllisyysneuvonnasta sekä sen toimipaikoista (Avioliittoasetus 12 §).
Tarkistamistani teoksista en löytänyt tarkempia perusteluja kyseiselle lainkohdalle. Oikeusministeriöltä saamieni tietojen...
Yleisestä oppivelvollisuudesta säädettiin vuonna 1921 voimaan tulleella lailla, ja sen mukaan jokaisessa koulupiirissä tuli olla kaksi vuotta kestänyt alakoulu, nelivuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu. Harvaan asutuilla alueilla saattoi olla myös supistettu kansakoulu. Koulu aloitettiin seitsemänvuotiaana. Oppivelvollisuus päättyi siis 12-14-vuotiaana. (https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/101-1921.pdf)Kansakoulun kesto oli siis kuusi vuotta ja niihin lisätään jatkoluokan pituus kaksi vuotta. Henkilö on siis luultavasti ollut 12-vuotias aloittaessaan jatkoluokan ja 14-vuotias päättäessään sen vuonna 1950. Lisätietoa kansakoulusta:Kansalliskirjaston Arkistojen Portti: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-...
1) Runo sisältyy Kahlil Gibranin teokseen Profeetta: "Ja nainen, joka piteli lasta rintaansa vasten,sanoi: Puhu meille Lapsista. Ja hän sanoi: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä itsestänne... jne"
2) En valitettavasti löytänyt sellaista otetta, mutta käytettävissäni ei ollut tällä hetkellä kaikkia Ella-kirjoja. Voin kyllä tarvittaessa palata myöhemmin asiaan,jos saan lisää vastausaikaa. Jos lähetät kysymyksen uudelleen sähköpostiini, voin yrittää tilata kirjat omaan kirjastooni ja tutkia niitä tarkemmin.
3) Suosittelen esim. Kaarina Helakisan toimittamaa kirjaa Papupata, jossa on hauskoja dialogeja ja pieniä sketsejä.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) on nimi Kira. Venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, nainen Kyreniasta). Nimi ei ole almanakassa.
Kirjastoista löytyy nimistä ja niiden merkityksestä kiinnostuneille monia kirjoja. Edellisen lisäksi esim.
Nummelin, Juri Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005
Vilkuna, Kustaa Etunimet Kirja 4. uud. laitos 2005
Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja. 3. tark. p. 2004
Chastnaya-Leppäniemi, Olga Valitse nimi lapselle!. 2. p. 2003
Nummelin, Juri Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä 2003 4
Kiviniemi, Eero Iita linta maria : Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen 1993 (
Lempiäinen, Pentti Nimipäivättömien nimipäiväkirja...
Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Kirjastot eivät tulkitse erilaisten yksittäistapauksien lainmukaisuutta, se on asiaan erikoistuneiden oikeustieteen asiantuntijoiden tehtävä. Kysymyksestä ei käy ilmi, mistä kokouksesta (yhdistys, yhtiö, järjestö ym.) on kyse. Tavallisesti kokouskäytännöt kuitenkin noudattavat yhdistyslakia 503/1989. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P24 Yhdistyslaista löydät vastauksia myös muihin kysymyksiisi. Lain 24. pykälä säätelee kokouskutsua: 24 § (16.7.2010/678)KokouskutsuYhdistyksen kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä on määrätty. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka ja mahdollinen ennakkoilmoittautumisvelvollisuus. (8.7.2022/663)Jos kokoukseen voidaan osallistua myös...
Seuraavat tiedot ovat tietokannasta "Contemporary authors" (Gale literary databases):
Ted (Theodore) Bell on syntynyt 1947 Floridassa. Hän on suorittanut korkeakoulututkinnon ja saanut sittemmin kuvataiteiden kunniatohtorin arvon.
Vuosina 1982 - 2000 Bell työskenteli mainosalalla. Hän menestyi urallaan loistavasti ja toimi johtotehtävissä eri mainostoimistoissa. Vuonna 2000 Bell jätti työnsä ryhtyäkseen kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi.
Bell on julkaissut kirjat "Nick of time" (suom. "Aikojen arkku") (2000), "Hawke" (2003) ja "Assassin" (2004). "Hawke", jossa Bell loi James Bond -tyyppisen supersankarin, oli suuri myyntimenestys ja sai lehden "Library Journal" palkinnon.
Ted Bellillä on kotisivu osoitteessa
http://www.tedbellbooks.com/
"Kaikkialla"-versiosta ei näytä julkaistun nuotteja. Italian- tai englanninkielinen "Al di là" on nuotinnettu moniin nuottijulkaisuihin erilaisina sovituksina. Kirjastojen tarjontaa voi selata Finnasta.
Jos haluamaasi nuottijulkaisua ei löydy Loisto-kirjastojen valikoimista, voit tehdä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Verkosta löytyy useita sovituksia kappaleesta englanninkielisillä sanoilla. Ilmaiseksi ovat saatavilla ainakin tämä laulumelodian ja sointumerkit sisältävä sovitus ja tämä kvartettisovitus.
Toiminto on otettu tänä vuonna käyttöön HelMet tietokannassa, mutta vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Ohje oman lainaushistorian käyttöön ottoon löytyy tästä
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Suomen Uutiset oli Suomen Maaseudun Puolueen pää-äänenkannattaja.
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyy haulla lehden nimi Suomen Uutiset kolme viitettä:
1. Suomen uutiset. Helsinki : Rekolid : Helsingin yliopiston kirjasto [jakaja], 1964-1995. Mikrotallenne
2. Suomen uutiset / Pientalonpoika r.y. Helsinki : Pientalonpoika, 1961-1995. Jatkuva julkaisu
3. Pientalonpoika : Suomen pientalonpoikien pää-äänenkannattaja. Helsinki : Suomen pientalonpoikien puolue, 1959-1961. Jatkuva julkaisu
Wikipedia tietää: "SMP:n äänenkannattaja oli Suomen Uutiset (ISSN 0356-5017), joka aloitti ilmestymisensä 27. helmikuuta 1959 nimellä Pientalonpoika. Lehteä julkaisi Pientalonpoika-osakeyhtiö. Lehti ilmestyi aluksi kerran kuussa, syksystä...
Suomenkielisiä yleisteoksia apinoista on verrattain vähän, yksittäisiin lajeihin keskittyviä kirjoja löytyy hieman enemmän. Jos hakua laajennetaan kattamaan myös vieraskielinen aineisto, kirjoja löytyy enemmän. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on muutama käypä englanninkielinen teos aiheesta, jos suomenkielisyys ei ole ehdoton edellytys.
Bloom, Steve, Ihmeelliset apinat
Goodall, Jane, Simpanssien valtakunta
Strum, Shirley C., Melkein ihmisiä : matka paviaanien maailmaan
MacKinnon, John, Punaisen apinan jäljillä [oranki]
Morris, Desmond, Planet Ape
Morris, Desmond, Monkey
Nowak, Ronald M., Walker's primates of the world
Redmond, Ian, Primates of the world
Ensisijaisesti nuorille lukijoille suunnatuista teoksista mainittakoon...
Näistä Gerda Antin teoksista löytyy arvosteluja Kirjastopalvelun Kirjallisuusarvosteluja B: kaunokirjallisuus -sarjasta aina kunkin kirjan suomennoksen ilmestymisvuonna eli vuosina 1983, 1985 ja 1990.
Internetissä on osoitteessa www.visitbritain.com hyvä sivusto, jolla on tietoa Britanniasta matkailijoille myös suomen kielellä (etusivulta voi valita suomenkielisen version). Sivuilla on tietoa (etusivulta linkki Käytännön tietoja > Shoppailu > Tehtaanmyymälät ja design-tuotteet) myös shoppailusta. Edullisena ostospaikkana Lontoon lähellä (noin tunnin matka Lontoon keskustasta) mainitaan mm. Bicester Outlet Shopping Village-ostoskylä. Siellä on yli 60 liikettä, joissa myydään edellisen kauden tuotteita jopa 60 % alennuksella.
Ainakaan märkien puiden polttamista ei voine suositella, koska kosteaa puuta poltettaessa jopa kolmannes lämpöenergiasta menee hukkaan. (ks. Ylen uutinen)
Myös Kestävä energiatalous -sivulla on käsitelty tätä aihetta.
Martoilta löytyy hyvät ohjeet sängyn petaukseen ja lakanoiden vaihtoon, https://www.martat.fi/marttakoulu/junnukokki/kodintoissa/siivous/sangyn…. Niissä suositellaan vaihtamaan tyynyliinat, aluslakanat ja pussilakanat noin parin viikon välein.
”… homoseksuaalisuuden virallinen sairaudeksi luokittelu on niinkin uusi kuin vuodelta 1952 (DSM-I), jolloin vallitsevaan psykoanalyyttisen käytännön mukaisesti kaikki siemensyöksyt, joka eivät kohdistu naisen vaginaan (itsetyydytys, homoseksuaalisuus), luokiteltiin virallisesti psyykkisen häiriön oireiksi.” – Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu. Väitöskirja lääketieteen sosiologiassa 20.11. 1997 Olli Stålström, VTM Kuopion yliopisto Sosiaalitieteiden laitos.
Ajanjaksona 1939-45 ei homoseksuaalisuudessa ollut siis virallista tautiluokituskoodia, eikä sellaista ole myöskään puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeessa.
Suomen rikoslaki 1940, 20 luku 12§: ”Jos joku harjoittaa haureutta toisen samaa sukupuolta olevan kanssa,...
Kirjastojen yhteinen Kirjasampo -verkkosivu on hyvä paikka etsiä kaikenlaista kirjallisuutta - mukaan lukien nuorten fantasiakirjallisuus. Esimerkiksi seuraava sivustolta löytyvä lista sisältää fantasiakirjoja, joita monet 11- ja 12-vuotiaat ovat tyytyväisinä lukeneet: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5724Itse suosittelisin tuolta listalta esimerkiksi C. S. Lewisin tunnelmallista ja syvällistä Narnia -kirjasarjaa, Terry Pratchettin hupaisia ja usein hullunkurisia kirjoja, sekä Tolkienin Hobitti, Eli sinne ja takaisin -kirjaa, joka on nuorelle paras mahdollinen tapa tutustua historian vaikutusvaltaisimpaan fantasiakirjailijaan ja hänen luomaan Keskimaahansa.
Viestijoukkojen toimintaa talvi- ja jatkosodassa käsittelee
laajasti Suomen sotilasviestitoimikunnan historia - vaino-
valkeista valokaapeliin (1993. Myös Seppo Uron toimittama
Suomen sodat viestimiehen silmin - Veteraanien kertomaa
viestitoiminnasta Suomen sodissa 1939-45 (2004) antaa moni-
puolisen kuvan viestimiesten tehtävistä. Kannattaa tutustua myös kirjoihin K. J. Mikola Sodan- ja rauhanaikainen viestitoiminta Suomessa (1980) ja Suomen sota 1941-1945:10 ss. 337-386 (1961).
Muita talvi- ja jatkosodan aikaista tiedustelupalvelua
käsitteleviä kirjoja voi etsiä Kuopion kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
esim. hakusanalla tiedustelu ja talvisota.
Hei,
Säätyvallan eli vapauden ajasta löytyy tietoa monista Suomen historia –teoksista. Meiltä Lumme –kirjastoista löytyy esim. Suomen historia 4: Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla, jonka ovat toimittaneet Yrjö Blomstedt, Paula Avikainen, Erkki Pärssinen ja Ilkka Mäntylä.
Muita teoksia ovat esim. Murtuva säätyvalta, jonka on kirjoittanut Heikki Ylikangas, Gunnar Suolahden kirjoittama Elämää Suomessa 1700-luvulla ja Jouko Nurmiaisen väitöskirja Edistys ja yhteinen hyvä vapauden ajan ruotsalaisessa poliittisessa kielessä (Bibliotheca historica 122. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).
Saat enemmän aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esim. lumme.finna.fi –sivuilta laittamalla hakusanaksi vapauden aika ja...
