Kyseessä voisi olla Astrid Lindgrenin kirjoittama ja Hans Arnoldin kuvittama kirja nimeltä Kultasiskoni vuodelta 1973. Kirjan päähenkilö on Liisa, jolla on salainen (mielikuvitus)sisko nimeltä Ylva-lii. Ylva-lii puhuttelee Liisaa aina kultasiskoksi ja pitää eniten Liisasta, vaikka hänelle on vastikään syntynyt ihana pikkuveli, josta äiti tietysti pitää eniten. Liisalla ja Ylva-liilla on oma kieli, jota kukaan muu ei ymmärrä, ja ruusupensaan alta he saattavat pujahtaa Kultaiseen Saliin. Se on maan alla oleva uskomattoman kaunis paikka, missä siskokset leikkivät koirien kanssa ja uivat suihkulähteessä. Siellä he myös ratsastavat hevosilla. Ylva-liin hevonen on valkoinen ja nimeltään Kultajalka, kun taas Liisan hevonen on musta ja sen nimi on...
Helsinki-laulujen tuntija tunnisti laulun. Se on Bo Anderssonin tulkitsema "Helsinki" vuodelta 1978. Säveltäjä on Erna Tauro, alkuperäiset, ruotsinkieliset sanat ovat Bengt Ahlforsin, suomennos Esko Elstelän. Alkuperäinen nimi on "Helsingfors".
Kappale löytyy Erna Tauron ja Bo Anderssonin vuonna 1978 ilmestyneeltä LP:ltä ja vuonna 2001 ilmestyneeltä cd:ltä Syyslaulu, jotka löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyslaulu%20tauro%20anderss…
Karjalaisesta kansanmusiikista ja kansanlauluista löytyy yleistä tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Karjala : historia, kansa, kulttuuri / toimittaneet Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo, Helsinki SKS 1998
Härkönen, Simo: Me Karjalan lapsia laulavia...,[Joensuu] Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1993
VÄISÄNEN, A.O., Hiljainen haltioituminen : A.O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista, Helsinki SKS 1990
Kolme on kovaa sanaa : kirjoituksia kansanperinteestä, Helsinki SKS 1991(Kalevalaseuran vuosikirja 71)
Runojen ranta : Mekrijärven Sissola / toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu,
Helsinki SKS 1995
Näitä voit kysyä kirjastosta. Myös lehtiartikkeleita löytyy aiheesta artikkeliviitetietokannoista Aleksista ja Artosta. Niitäkin voit kysyä...
Sinun pitää käydä jossain HelMet-kirjastossa ja ottaa henkilötodistus mukaan. Jos olet alle 15-vuotias, siirryt tämän jälkeen käyttäjäryhmään "nuoret" (15-17-vuotiaat). Korttisi on tämän jälkeen voimassa siihen saakka, kun täytät 18-vuotta. Jos olet täyttänyt 18-vuotta, korttisi on tämän jälkeen voimassa rajattoman ajan.
Sinun ei tarvitse palauttaa lainaamiasi kirjoja tai uusia lainoja ennen eräpäiväkuitissa mainittua päivää.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/
Jacqueline Wilsonilta kirjastosta löytyvät myös seuraavat nimekkeet:
Hirviön silmät; Veljeni Henrietta; Ystäväni Vicky sekä Tähdeksi syntynyt : Tracy B. kertoo ja Yllytysleikki : Tracy B. kertoo
Kustannusosakeyhtiö Tammi tulee jatkamaan Baby-sitters club -sarjan julkaisemista, mutta seuraavan kirjan ilmestymisajankohdasta ei ole vielä tietoa.
Suomennetut teokset löydät Suomen kansallisbibliografiasta: http://finna.fi
Alkuperäisteokset ja niiden suomennokset löytyvät Pegasoksen sivulta:
http://www.kirjasto.sci.fi/johnstei.htm
Luettelo Steinbeckin kirjoista löytyy mm. National Steinbeck Center'n ja Center for Steinbeck Studies'n sivuilta:
http://www.steinbeck.org/BooksMovies.html
http://www.steinbeck.sjsu.edu/works/index.jsp
Ymmärsinkö oikein, että etsit 200-luvulla eläneen Diogenes Laertios -nimisen kreikkalaisen filosofin Etsin ihmistä -nimisen runon suomennosta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diogenes_Laertios
Diogeneen runoista on suomennettu vain muutamia. Pentti Saarikoski on suomentanut muutaman runon kokoelmaansa Jalkapolku: runoja kreikkalaisesta antologiasta. Osa runoista on julkaista myös Parnasso-lehdessä (1977, numeroissa 1 ja 4). Etsin ihmistä -nimistä runoa näissä ei ole. Tiedot löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=diogenes&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Vai etsitkö suomalaista Diogenes-nimistä runoa? Tämänniminen runo on Otto...
Aikuistenkokoelmassamme ei ole kovin montaa monikielistä kirjaa.
Lisäksi niitä on aika hankala hakea Helmet haulla.
Kokelin monella tavalla ja paras tulos näyttäisi tulevan kirjoittamalla hakusanaksi "teksti suomeksi"
Sen jälkeen voi käyttää hakutulokseen kielirajausta englanti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1550416__S%28teksti%20suom…
Eläinsuojelulaki kieltää luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottamisen elätettäviksi. Muista eläinryhmistä ei ole mainintaa, ja esim. perhosten keräilyhän on sallittua. Rauhoitettujen eläinlajien pyydystäminen on kuitenkin kiellettyä.
Lista rauhoitetuista lajeista Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi
Eläinsuojelulaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247)
13 §
Luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi
Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten...
Opiskelijakortteja myöntävät eri opiskelijajärjestöt. Yliopistoissa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), lukioissa Suomen lukiolaisten liitto (SLL), ammattikorkeakouluissa Suomen Ammattikorkeakoulu-opiskelijayhdistysten Liitto (SAMOK) ja ammattioppilaitoksissa Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto (SAKKI ry). Muitakin on ks. luettelo yleisimmistä tästä linkistä:
http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijakortit.htm
Oppilaitoksesi kansliassa osataan varmaan neuvoa tarkemmin.
Myös VR ja Matkahuolto antavat kuvallisia opiskelijakortteja. Ehdot saamiseksi löytyvät täältä: http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijat.htm
Kiitos palautteesta!
Ehdotuksesi on mielenkiintoinen. Kirjastojen aukioloaikoja on pidennetty viime vuosina ja todennäköisesti tullaan pidentämään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Kaikkia mahdollisia keinoja palvella asiakkaita tehokkaammin varmasti pohditaan. Yökirjasto vaatisi monenlaista tekniikkaa ja esimerkiksi vartiointia. Tämä puolestaan tarkoittaa kustannuksia.
Omatoimikirjastoja on pääkaupunkiseudullakin jo jonkin verran. Niitä voi käyttää myös varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella, mutta yöaikaan mikään omatoimikirjastoista ei ole asiakkaiden käytettävissä. Helsingin kirjastoista ainoastaan Jakomäessä on mahdollisuus käyttää kirjastoa varsinaisen aukioloajan ulkopuolella.
Voit antaa palautetta asiasta myös...
Sanonnan alkuperää emme valitettavasti saaneet selville. Samasta sanonnasta on kysytty aiemminkin. Aiempi kysymys ja vastaus löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitetaan-mustaksi-muuttumisella-…;
Lapsille tosiaan kertyy maksua myöhässä olevista kirjastosta, jotka kuuluvat aikuistenosaston kokoelmiin. Alle 15-vuotiailta lapsilta ei kuitenkaan maksuja peritä, vaan maksut poistetaan, kun asioit kirjastossa palvelutiskillä. Jos tiskillä oleva virkailija ei huomaa poistaa maksuja, voit pyytää häntä tekemään sen.
Poistin sinulle tulleet myöhästymismaksut saman tien.
Kuten sanotkin, törkeän varkauden ilmentymään vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkät rahalliset perusteet, rikoslain mukaan viidellä eri perusteella. Yksi näistä kriteereistä on se, että anastettu omaisuus on erittäin arvokasta.
Minilexin mukaan 5000 euron omaisuus on "yleensä" nähty erittäin arvokkaaksi omaisuudeksi, mutta selkeää summaa ja rajanvetoa erittäin arvokkaalle omaisuudelle ei laissa kuitenkaan ole asetettu.
Esimerkiksi eräässä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä (KKO:2018:47) katsottiin 6000 euron arvoisiksi mitoitettujen tietokone- ja elektroniikkavarkauksien lopulta täyttävän vain varkauden, ei törkeän varkauden tunnuspiirteet omaisuuden arvon osalta. Tuon ennakkopäätöksen ilmoittamiin perusteluihin erittäin...
Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri kerrotaan niittämisestä ja heinän kuivaamisesta näin:
"Niittäminen aloitettiin tavallisesti aikaisin aamulla, jolloin heinä oli kasteen pehmittämää. Iltapäivällä se haravoitiin pitkiin karheisiin, joita päivän kuluessä käänneltiin. Yöksi heinä kasattiin pieniin rukoihin, jotka seuraavana päivänä uudelleen hajotettiin kuivumaan. Jälkikuivatukseen käytettiin myös haasiota."
Heinäseipäät yleistyivät Suomesssa 1920-luvulla.
Seuraavista kirjoista löydät lisätietoja:
Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri
Vuorela Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Laulu on nimeltään "Ruti-ruti-rumpsis-pum" ja sen esittää muumimusiikistaankin tunnettu Benny Törnroos. Se on lastenlevyllä "Fixu vekotin", sekä ainakin lastenmusiikikokoelmalevyillä "Lastenlauluklassikot" ja "Tenavamusaa: Suomi huiput: 20 hittiä". Löytyy kyllä myös Youtubesta ja Spotifysta. Hauskoja kuunteluhetkiä!
Se mahdollisuushan on jo Helmetissä. Lainaaja voi valita lainaushistorian käyttöönsä, jolloin sinne tallentuu lainattu materiaali. Kun haluaa, voi lopettaa lainaushistorian käytön. Lainatut nimekkeet eivät näy esim. meidän virkailijakoneilla, ainoastaan lainaajalle itselleen
Helmetin kautta. Päästäksesi Helmetin kautta omiin tietoihin tarvitsee tuon nelinumeroisen tunnusluvun eli pin-koodin. Jos sitä ei vielä ole, sen saa käyttöön kirjastosta,kun on henkilöllisyystodistus mukana.
