Kuopion kaupunginkirjastossa löytyy sukututkimusaineistoa mikrofilmeinä ja mikrokortteina. Tarkemmin luettelot löytyvät internetistä kirjaston kotisivun kautta klikkaamalla kohtaa ”Hakemisto kirjaston palveluista” ja sieltä kohtaa ”Sukututkimus”.
Suora linkki tässä:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/210706103713454/$FILE/Sukutu…
Mikrofilmit ja -kortit sijaitsevat lehtisalin sukututkimushuoneessa, jossa myös lukulaitteet niitä varten. Näitä tallenteita ei siis ole mahdollista lainata kotiin. Mikrokorttien lukemiseen ei tarvitse varata aikaa, sillä lukulaitteita on useampia. Mikrofilmien lukemiseen on hyvä varata aika etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta, suositus neljä tuntia kerrallaan. Näitä laitteita on 4 kappaletta, joista...
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevan MOT -sanakirjaston mukaan harjannostajaisten englanninkielinen termi on topping-out ceremony, samoin harjakaisten.
Englanninkielisen nimen E. tulee Ethelbertistä. Nimisuomennoksen K:lle ei löytynyt selitystä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Wile_E._Coyote_and_the_Road_Runner
Tästä tulee mieleen tunnussävelmä televisioelokuvasta Koko kaupungin Vinski (1969). Musiikki on Kari Rydmanin ja sanat Pertti Reposen: "Ken voi juosta halki Hömpstadin / viiteen minuuttiin ja allekin / ken on hulivili kaupungin / ... Hei hei ihmisille Hömpstadin / hei hei hulivili kaupungin / hei hei tiedät ketä tarkoitin / ... " Laulun ensimmäiset säkeistöt kuullaan elokuvan alussa (0:00–0:45) ja viimeiset sen lopussa (38:10–38:55) ennen lopputekstejä.
Koko kaupungin Vinski | Yle Areena
Koko kaupungin Vinski | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1937 yhteensä 72 319 lasta. Vuoden 2022 lopussa Suomen väestöön kuului 26 024 henkilöä, jotka olivat 1937 syntyneitä eli tuolloin 85-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1937 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1937, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
85-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1937 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2022 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Pienimmät löydetyt aivojen kriteerit täyttävät aivot kuuluvat merissä elävälle kastemadon sukuiselle Platynereis dumeriliille. Eläimen kokoon suhteutettuna pienimmät aivot löytyvät kalojen maailmasta, lajilta, jonka tieteellinen nimi on Acanthonus armatus.
World's smallest animal with a brain has been revealed | Daily Mail Online
Acanthonus armatus, a deep-sea teleost fish with a minute brain and large ears | Proceedings of the Royal Society of London. Series B. Biological Sciences (royalsocietypublishing.org)
Irlannin tilastokeskuksen (Central Statistics Office Ireland)mukaan vuonna 2007 Irlannissa oli noin viisi ja puoli miljoonaa lammasta.
http://www.cso.ie/statistics/livestockjune.htm
Kaikenlainen lukeminen on kehittävää. Tietokirjoista saa tietoa eri aiheista. Fantasiakirjoja lukemalla mielikuvitus kehittyy ja lukija voi uppoutua kirjailijan luomaan fantasiamaailmaan.
5g-liittymä-sivusto ei ole parhain tietolähde sanan käytön historialle, mutta se tiivistää seuraavasti: "Mokkula-termin käyttö alkoi yleistyä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä." Ilta-sanomien artikkeli (29.5.2008) tietää kertoa DNA:n yrittäneen tavaramerkata sanaa itselleen, mutta pyyntö hylättiin, sillä mokkula-sanalla kuvataan muitakin pieniä teknisiä laitteita kuin USB-modeemia, ja sana oli myös yleistynyt muutenkin jo käyttöön DNA:n laitteiden ulkopuolella. Trademark-yrityksestä voinee myös päätellä, että DNA valtavirtaisti tällaiset nimitykset USB-modeemille. IS:n artikkeli (31.3.2008) ja HS:n artikkeli (11.3.2008, huom. koko artikkeli vain tilaajille, mutta luettava osuus tukee nimityksen yleistymistä DNA:n kautta)...
Kuvailuasi vastaavaa ranskan oppikirjaa emme löytäneet. Runo saattaisi kuitenkin olla Jacques Prévertin 'Le cancre' (suom. "koulupinnari"), joka löytyy esimerkiksi täältä: http://mortain.free.fr/Culture/Prevert/prevert6.htm
Runo on peräisin kokoelmasta Paroles (1946), ja sitä ei ilmeisesti ole käännetty suomeksi.
Hei,
samasta aihepiiristä on kysytty myös tässä aiemmassa Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksessa.
Lyhyesti referoiden, diplomaattista edustusta säätelee Wienin yleissopimus: https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700004
Yleissopimuksessa säädetään tietyistä etuoikeuksista. Edustuston tiloja koskevaa sääntelyä löytyy esim. artiklasta 22. Diplomaattinen koskemattomuus koskee myös edustuston tiloja, eikä sen osalta ole väliä, onko edustusto vuokra- vai omistustiloissa.
Japanin suurlähetystön tontin omistajuutta voi selvittää Helsingin kaupungin kiinteistörekisteristä.
Lisätietoja edustoista Suomessa: https://um.fi/ulkovaltojen-edustustot-suomessa
Diplomaattiset erioikeudet Suomessa, ulkoministeriön...
Säkeet ovat peräisin virtahevon omakuvasta, jonka on runoillut Eeva-Liisa Manner. Runo Virtahevonen sisältyy hänen vuonna 1956 julkaistuun kokoelmaansa Tämä matka.
"On hyvä nahka, pohjanahka, / ja läski, läskipohjanahka, / niin hyvä, että kun pyssymies / haulin ampuu, se niukan napsahtaa, / pysähtyy puolitiehen, äkämän nostaa." (s. 38)
"Nattnordan", suomeksi "maatuuli", on säätieteellinen ilmiö, joka on selkeästi esitetty Ilmatieteen laitoksen sivulla ks. Merituuli ja maatuuli - Ilmatieteen laitos. Hakusanoja tiedonhakijalle artikkelihakuja varten ovat esim. solgångsvind, sjöbris, landbris, kvällsbris.
Muutamia kirjoja aiheesta: Olkkonen, Petteri: Saaristomerenkulku, Rinne, Juhani: "Suomalainen sääopas", Meisel, Tony: "Kaptenens nödhandbok : hur du löser krissituationer till sjöss",
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä on ainoastaan yksi englanninnos. Naomi Walfordin käännös julkaistiin vuonna 1949.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Kysyin asiaa BirdLife Suomi -järjestöstä. Heidän mukaansa Pohjois-Amerikassa on kalkkunan lisäksi useita kanalintulajeja, joita ei tavata missään muualla. Tässä luetteloa kanalinnuista, joita tavataan vain Pohjois-Amerikassa tai Keski-Amerikassa:
vuoriviiriäinen
suomuviiriäinen
pensastupsuviiriäinen
kaliforniantupsuviiriäinen
aavikkotupsuviiriäinen
peltoviiriäinen
röyhelöpyy
tuhkapyy
nokipyy
valkopyrstöriekko
marunakana
pikkumarunakana
suippopyrstökana
preeriakana
pikkupreeriakana
Finna haulla löysin katsauksen de Beauvoirin muistelmiin. Siltä löytyi kirja Diary of a philosophy student. Volume 1, 1926-27, joka olisi saatavilla Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Finna
WorldCat haku löysi suomennettuja muistelmia nimillä Perhetytön muistelmat (noin 16 vuotiaaksi) ja Asioiden laita. Asioiden laita voisi kattaa osan opiskeluvuosista. WorldCat
Filosofia.fi sivustolta löytyy yhteenveto de Beauvoirin elämästä ja tuotannosta. Filosofia.fi
Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye.
Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomalainen paikannimikirja
