Näiden linkkien kautta löytyy tietoa parrasta ja sen historiasta:
http://www.shenet.se/recept/rakmedeltrad.html,
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2006_6-7/5082, http://hiukset.fi.wikimiki.org/fi/Parta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parta#Parran_historia_Suomessa
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tosiaan tekijänoikeussuojan kesto on 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Jos tekijää ei tiedetä, suoja-aika 70 vuotta teoksen julkaisuvuodesta (44 §). Erikseen vielä aikaisemmin julkaisematon teos saa julkaisun jälkeen 25 vuoden suoja-ajan (44 a §). Aleksis Kiven tuotanto on siis periaatteessa tekijänoikeuksista vapaata, jollei kyseessä ole 25 vuoden sisällä julkaisu aikaisemmin julkaisematon materiaali.
On hyvä muistaa, että tekijänoikeuden suoja koskee myös teoksen mahdollisia muita tekijöitä kuten...
Lause vaikuttaa kieltämättä hiukan kankealta ja epäluontevalta. 'Henkilö'-sanalla voidaan tarkoittaa ihmisen yksilöllistä olemusta kuten tuossa mainitsemassasi lauseessa. Sana ei siis ole väärä, mutta käyttäisin mieluummin muotoa 'hän erehtyi arvioimaan heidän olemuksensa/luonteensa väärin' tai 'hän arvioi heidät väärin ihmisinä' tai jotain vastaavaa.
'Henkilö'-sanalla voidaan myös viitata kirjan henkilöhahmoihin, yrityksen henkilökuntaan, jne. Sanan sävy on aina hiukan vieraannuttava, ja se on usein korvattavissa sanalla 'ihminen'.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy hyvä artikkeli 'henkilö'-sanan käytöstä:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Kuikka Koposesta on kirjoitettu useampia kirjoja. Tämä vastaus perustuu Aini Rössin kirjaan "Kuikka Koponen, konstikas kujeilija".
Kuikka Koponen syntyi, eli ja vaikutti Savossa 1800-luvulla ja tuli kuuluisaksi silmänkääntäjänä sekä kansanparantajana.
Mitä enemmän aikaa kuluu niin sitä värikkäimmiksi hänestä kerrotut tarinat käyvät. Valokuvia hänestä ei ole.
Hänen oikea nimenä oli Abel Koponen. Abel syntyi 1833 ja kuoli 1890.
Lempinimestä on monia eri versioita.
Kansanperinteen valossa hänen useimmille tempuilleen näyttää olevan jonkinlainen hyväksyttävä motiivi. Itseoppineena kansanparantajana hän liikkui paljon.
Henkilö on olemassa, osa tarinoista on muuttunut legendoiksi
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa paikannimien alkuperästä.
http://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/paikannimet
Siellä on arkistoituna myös mielenkiintoinen verkkonäyttely paikannimistä.
http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/nimiaiheiset_verkkonayttely…
Sen mukaan suomalaiset paikannimet ovat usein paikan maantiedettä kuvailevia tai sitten ihmisten ja talojen nimistä johdettuja.
Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut Nastola-nimen merkitykseen melko tyhjentävästi 2014 Kysy.fi palstallaan.
"Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Nastolan kunnan nimi tullut samannimisen kylän mukaan, ja on ollut luultavasti alkuaan talonnimi. Talonnimen arvellaan tulleen isännän nimen mukaan. Nastola mahdollisesti tulisi...
Useimpiin veganismia koskeviin kysymyksiin löytyy vastaus Vegaaniliiton verkkosivuilta. Sieltä selviää myös, mitkä ovat vegaaneille sopivia vaatekuituja.
https://vegaaniliitto.fi/arki/vaatetus/
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen...
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä julkaistiin ensimmäisen kerran neljänä vihkona vuonna 1870 ja nämä vihkot sitten yhtenä painoksena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana 1873.
Vuoden 1908 Yrjö Weilinin julkaisema Seitsemän veljestä on myös julkaistu kahtenatoista vihkona, se ei siis ole sidottu kirja. Vihkot on painettu faktuuralla ja niissä on ensimmäisen kerran Akseli Gallen-Kallelan tekemä kuvitus.
Vihkot on myös digitoitu, niihin voi tutustua Doriassa, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto: http://www.doria.fi/handle/10024/43335 .
Painosmäärästä en löytänyt tietoa käytettävissäni olevista lähteistä.
Jos haluat kirjautua omiin tietoihisi Ratamo-verkkokirjastossa, tarvitset kirjastokortissa näkyvän käyttäjätunnuksen ja nelinumeroisen pin-koodin. Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden kirjastosta. Tietoturvasyistä salalukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse. Verkkokirjastoon kirjautuessa ei kysytä sähköpostiosoitetta. Otapa yhteyttä kotikirjastoosi asian selvittämiseksi.
Yleensä nimikirjoissa kerrotaan nimien alkuperä. HelMet-haun "nimikirjat" antaa tulokseksi suuren joukon saatavilla olevia kirjoja. Perusteellisia ovat esimerkiksi: Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen, 2005 sekä Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen ; [toimitus: Raisa Vuohelainen, Tanja Soikkeli],
1999. Näissä ei kuitenkaan ole eroteltu nimiä alkuperämaan mukaan vaan mukana ovat niin suomalaista kuin ulkomaistakin alkuperää olevat nimet.
Verkkosivulta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet löytyy lista nimistä, joiden voi olettaa olevan alkujaan suomalaisia.
Todennäköisesti runoa ei ole suomennettu. Pär Lagerkvistilta on suomennettu vain yksi kokoelmallinen runoja: kokoelma Runoja vuonna 1953. Siinä kokoelmassa kysymääsi runoa ei ole. Lagerkvistilta on suomennettu paljon yksittäisiä runoja, joita on julkaistu erilaisissa kokoomateoksissa ja antologioissa. Lahden kaupunginkirjasto on tehnyt tietokannan käännösrunoudesta, johon on koottu viitteitä käännösrunoudesta antiikin ajasta nykyaikaan. Tietokantaan voi tehdä hakuja mm. tekijän ja runon alkusäkeiden perusteella (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/). Sen kautta löytyy monia yksittäisiä Pär Lagerkvistin runoja, mutta ei kysymääsi.
Yksityishenkilöiden sähköpostiosoitteista ei ole olemassa luetteloa tai rekisteriä.
Helpointen saat osoitteen selville kysymyllä asianomaiselta itseltään, mutta voit kokeilla myös etsintää googlen kautta osoitteessa http://www.google.fi/ . Laitat vain hakukenttään henkilön nimen mieluiten lainausmerkkeihin tyyliin "matti meikäläinen". Kannattaa kokeilla myös toisella tavalla eli muodossa "meikäläinen matti". Google hakee nimeä erilaisista nettisivuista. Jos hakemasi henkilön tiedot ovat jonkun yrityksen tai yhteisön nettisivuilta, niin todennäköisesti löydät hänen tietonsa. Kannattaa muistaa, että tulokseksi tulee todennäköisesti suuri määrä samannimisiä vääriä henkilöitä.
Erityisesti nuorten suosiossa olevan Facebook-sivuston kautta...
Hei,
Korean tasavallasta käytetään vain epävirallisesti ja erotukseksi Pohjois-Koreasta (Korean demokraattinen kansantasavalta), nimeä Etelä-Korea.
Korean tasavalta – Wikipedia
: Korea.net : The official website of the Republic of Korea
Korean demokraattinen kansantasavalta – Wikipedia
Suosion syihin löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003
Leino, Eino: Lentojätkä, 2002
Kirjailija Arto Paasilinnan elämä, teokset ja kritiikki, 2001
Miten kirjani ovat syntyneet 4, 2000
Väestörekisterikeskukseslla on maksullinen osoitepalvelu, josta voi hakea lähes kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden tiedot. Se toimii sekä netissä että puhelimitse. Palvelussa voi hakea myös entisillä nimillä, joten tyttönimelläkin pitäisi löytyä henkilön uusi nimi ja osoite. Mikäli henkilö on kieltänyt osoitteensa luovuttamisen, sitä ei saa Väestörekisterikeskuksesta.
Tietoa palvelusta, http://www.vrk.fi/default.aspx?id=87
Osoitepalvelu.net https://www.osoitepalvelu.net/
Yksityishenkilön velkajärjestely tarjoaa mahdollisuuden yrittää hoitaa velkojaan silloin, kun muut keino velkojen hoitamiseksi on jo käytetty. Velkajärjestelystä päättää käräjäoikeus. Velkajärjestelyyn hakemisesta ja sen yksityiskohdista voi kysyä oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnasta. Helsingin velkaneuvojalle voi soittaa tai häneen voi olla sähköisesti yhteydessä. Yhteydenoton yhteydessä voit sopia myös tapaamisesta.
Voit kysyä velkaantumisesta ja velkojen hoidosta ja velkajärjestelyistä myös Talousneuvolasta. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston järjestämä Talousneuvola toimii Keskustakirjasto Oodissa joka keskiviikko klo 15-17.
Erilaisia vaihtelevia palkka-arvioita ekonomistin ammattinimikkeellä työskenteleville löytyy muutamia.
https://palkkavertailu.com/palkka/ekonomisti
https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/Ekonomisti
https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/kansantaloustiede
Helsingin Sanomien palkkakoneessa hakusana "ekonomisti" antaa Tilastokeskuksen tietoihin perustuen keskiarvopalkaksi kuukaudessa 5 144 euroa ja mediaanipalkaksi 4 843 euroa. Tiedot ovat tosin jo vuodelta 2018 https://www.hs.fi/ura/art-2000006386434.html
Ekonomisti tarkoittaa yleisesti talousasiantuntijaa, joka ei ole välttämättä valmistunut kauppatieteiden maisteriksi. Ekonomistit sijoittuvat useille työelämän eri aloille, mm. tutkimuslaitoksiin, yrityksiin,...
Oikeastaan liukuportaissa on oikeanpuolinen liikenne. Helsingin Metron liukuporrasetiketti: "Liukuportaissa seistään oikeassa reunassa, jotta kiireisemmät matkustajat pääsevät vasemmalta ohi." Kaupunkiliikenne.fi
Samanlainen ohje on luullakseni monilla mielessä esim. pyöräteiltä tai autoliikenteestä.
Tutkimusten mukaan liukuportaissa ohittelu ei kuitenkaan ole se tehokkain matkustustapa. Jos väkeä on paljon, on nopeampaa seistä ja antaa portaiden kuljettaa. MTV Uutiset 8.3.2017
