Näyttäisi siltä, että kansalaiset ovat kokoontuneet toisen maailmansodan aikana useaankin otteeseen vastaanottamaan sotilasjoukkoja hurraten ja (leikko-)kukkia heittäen.
Esimerkiksi Roomassa näin tapahtui kesäkuussa 1944, jolloin roomalaiset ottivat liittoutuneiden joukot ilolla vastaan. : https://www.warhistoryonline.com/world-war-ii/fall-rome-fight-italy-m.h…
YouTubesta taas löytyy video, jossa puolalaiset toivottavat saksalaiset sotilaat tervetulleiksi kukkia viskoen vuonna 1939. : https://www.youtube.com/watch?v=mgLyBiJlmZc
1945 myös esimerkiksi hollantilaiset ottivat kanadalaiset joukot vastaan kukkia heitellen. Samoin tekivät luxemburgilaiset amerikkalaisten sotilaiden saapuessa. : https://www.historynet.com/v-e-day-1945-the-...
Täällä Jyväskylän kaupunginkirjastolla säilytetään Seura-lehteä yhden vuoden verran, joten meiltä ei vanhempia lehtiä ole saatavilla. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyvät myös Seuran vanhat vuosikerrat. Lehdet ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön yliopiston pääkirjastolla. Lukusalikäyttöönkin saatetaan vaatia kirjastokortti, mutta se myönnetään toki, vaikka ei olisikaan opiskelija.
Seura ei myöskään ole Aleksi-viitetietokantaan indeksoitava lehti, jolloin siitä voitaisiin etsiä tarkempia tietoja, ja juttuja. Näin ollen tarvitsemanne jutun löytymiseksi on selattava vuosikertoja manuaalisesti lävitse. Yliopiston kirjastolla tämä siis onnistuu.
Linna-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään lisävalaistusta Kivivuoren Jannen repliikille. Perusteellisimmin Linnan käyttämiin sitaatteihin perehtynyt Jyrki Nummikaan ei tähän kohtaan puutu teoksessaan Jalon kansan parhaat voimat : kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1993). Taru Mäkinen mainitsee sen pro gradu -työssään "Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" : Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti (Tampereen yliopisto, 2008), mutta ei tee selkoa katkelman alkuperästä: "Kivivuoren Janne hyräileekin -- lakkokohun keskellä laulua, jossa muutamaan sanaan tiivistyvät kysymykset...
Al tarkoittaa leppää, sten kiveä – Ahlsten on siis suomeksi Leppäkivi. Saksan mallin mukaisesti al-sanaan lisätyllä h-kirjaimella on ilmaistu, että sitä edeltävä vokaali lausutaan pitkänä (Marianne Blomqvist, Vad heter finlandssvenskarna?).
Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'.
Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen' - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene...
Melissa (Melisa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Nykyään Melissaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Miko (Mico) on Mikaelin kutsumamuoto.
Manuel on useissa kielissä Immanuelin ja Emanuelin lyhentymä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri nimipäiväkirja, WSOY 1999
'The way of life' (tai 'Life's way') olisi kaiketi mahdollisimman sanatarkka englanninnos vuonna 1910 julkaistun Tolstoin kirjan 'Put zizni' nimestä. Suomenkielisissä lähteissä tähän teokseen viitataan yleensä nimellä Elämäntapa tai Elämäntie.
Put zizni ei ole Tolstoin omaa tekstiä, vaan viimeinen hänen toimittamistaan mietelause- ja aforismikokoelmista, joista laajimmat ovat Krug tstenija (1904-08), Na kazdyi den (1907-10) ja Put zizni (1910).
Suomeksi Tolstoin keräämää mietelausemateriaalia on julkaistu neljänä erillisenä niteenä vuosina 1910-16 otsikolla "Joka päiväksi : elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta lainattujen lausuntojen mukaan". Nimen perusteella arvioituna alkuteoksena tässä valikoimassa on ollut Na kazdyi den....
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1....
Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny...
Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu -sanonta löytyy ilmeisesti ainakin SKS:n arkistosta (ent. Kansanrunousarkisto), jossa se on merkattu Joutsenosta taltioiduksi sananparreksi. Sananpartta on käytetty myös ainakin Reino Helismaan sanoittamassa Rovaniemen markkinoilla -kappaleessa v. 1951 (Nelosilla muuan mies jo kerskui sekä korskui/ Heikot sortui elontiellä, jätkä sen kun porskui) ja Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa v. 1954 ("Heikot sortuu elontiellä, mutta jätkä sen kun porskuttaa", TS 1984, s. 350)Lähteet:https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskujahttps://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_jyu-200803051220.pdf
Voisiko kyseessä olla teos: KOHONEN, Anja, 1962- : Nerokas nolla / Anja Kohonen. - Helsinki : Kirjapaja, 1998 (Jyväskylä : Gummerus). - 218 s. ; 22 cm. - ISBN 951-625-521-3 (sid.). – Asiasanat: muistelmat, aivovauriot, aivovammaiset.
Tässä pätkä takakannen esitteestä: …jo koulussa tulkkina toiminut Anja on päässyt unelmiensa ammattiin kustannuslaskijaksi Euroopan neuvostoon, mutta silti hän näkee usein television uutistenlukijan pään lähtevän lentoon. Anja menee Ranskassa silmälääkäriin hankkiakseen ajokortin, mutta saakin tietää olevansa lääketieteellinen ihme…Niin uskomatonta ja ihmeellistä voi elämä olla, kun näkee koko maailman toisin kuin muut.
Helmet-kirjaston kirjastoautot kuuluvat samaan kirjastoverkkoon muiden Helmet-kirjastojen kanssa. Kirjastoautossa voi siis palauttaa, uusia tai tilata myös Helmet-verkkoon kuuluvan lähikirjaston aineistoa.
Naisten nimitysten ja muiden feminiinisten ilmaisujen yleistävä käyttö on suomen kielessä selvästi harvinaisempaa kuin yleistävä maskuliinisuus. Morsiusparin tapaiset ihmisviitteiset yleistävät feminiini-ilmaisut ovat suorastaan äärimmäisen harvinaisia poikkeuksia. Sukupuolineutraalit vihkipari ja hääpari ovat pikku hiljaa syrjäyttämässä vanhakantaista morsiusparia. Mitään selitystä sille, miksi tällaiseen poikkeukselliseen ilmaukseen on aikanaan päädytty, en valitettavasti onnistunut löytämään. Kenties tämä yksinkertaisesti heijastelee sitä, että entisinä aikoina avioliitto nähtiin sukujen välisenä sopimuksena, jossa morsian siirtyi vanhempiensa kotoa sulhasen luo. Morsiamen rooli häämenoissa oli muutenkin paljon sulhasen vastaavaa...
Tässä muutamia vaihtoehtoja joissa on jonkin verran fantasiaa ja jännitystä mutta eivät ole kauhean pelottavia:
Tolonen: Agnes ja unien avain
Griffiths: Maailman paras puumaja-sarja
Kaarla: Pet agents-sarja
Harrison: Kisu-sarja
Lawson: Höpersankarit 1 - opejahti
Russell: Nolo elämäni-sarja
Gaiman: Onneksi oli maitoa
Hurme: Kiepaus
Salo: Super-luokka -sarja
Peltoniemi: Ihmetyttö
Tolonen: Mörkövahti-sarja
Portin: Sumupuiden kirja
Lukuiloa!
1600-luvulla lukkarin asemassa tapahtui merkittävä käänne. Hänelle uskottiin silloin lasten opettaminen ja virsilaulun johtaminen. Lukkarilta vaadittiin nyt enemmän kuin ennen, minkä vuoksi myös hänen palkkansa parani. Lukkarin aseman kohoaminen johti puolestaan suntion tehtävien muuttumiseen, sillä monet lukkarin velvollisuudet siirtyivät vähitellen hänelle. Suntiosta tuli kirkonvartija eli vähtäri tai vehtari (väktare), jolle kuului järjestyksen ylläpitäminen, mutta myös monet palvelutehtävät. Hän sai tehtävikseen mm. kolehdin kannon ja unilukkarin eli väkkärin (väckare) velvollisuudet.Lähde: Kirkonpalvelija kirkon työn kokonaisuudessa - Kirkonpalvelijat Ry
Kemin kaupunginkirjastossa on asiakaskäytössä tällä hetkellä kolme tulostinta. Voit käyttää koneita ja tulostimia vapaasti kirjaston aukioloaikoina. Tulostus maksaa 10 senttiä/A4 ja paperit saat palvelutiskeiltä. Tarvittaessa voit kysyä apua henkilökunnalta.
Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa - synonyymien käyttö - yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Oxford English Dictionary mukaan "whisky" on lyhenne gaelin kielen sanasta "uisgebeatha", joka tarkoittaa elämän vettä. Viskillä on kaksi englanninkielistä kirjoitusasua, nimittäin whisky ja whiskey. "Whisky" viittaa skotlantilaisiin, kanadalaisiin ja esimerkiksi japanilaisiin viskeihin, kun taas "whiskey" viittaa yhdysvaltalaisiin ja irlantilaisiin viskeihin. Nimityksissä on tietysti myös poikkeuksia.
Kumpaakaan kysyttyä Arthur C. Clarken teosta ei löydy suomennettuna yhteistietokannoista Fennica tai Linda. Todennäköistä siis on, että teoksia ei ole julkaistu suomeksi.
Fennica sisältää suomalaisen aineiston (kielestä riippumatta) ja Linda on yliopistokirjastojen (mukana on myös muutama muu kirjasto) aineiston yhteistietokanta. Kaikkia aineistoja ei tietokannoista löydy (esim. musiikkiaineistoa), mutta painetun kirjallisuuden osalta tietokannat ovat erittäin kattavat. Aivan uuden aineiston kohdalla on mahdollista, että teos ei ole vielä ehtinyt tietokantaan asti.
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
