Perinteisessä käkikellossa ääni tulee kahdesta pienestä gedackt-pillistä. Käkikellon sisällä olevat palkeet työntävät ilmaa näiden pillien läpi kellon lyödessä. Englanninkielinen video perinteisen käkikellon toimintaperiaatteista löytyy seuraavasta osoitteesta: https://vimeo.com/79152913.
On olemassa myös pattereilla toimivia käkikelloja. Tällaisissa käkikelloissa ääni tulee nauhoitteelta.
Valtiopäivämies on Suomen kielen perussanakirjan mukaan historiallinen termi, jolla tarkoitetaan säätyvaltiopäivien jäsentä. Säätyvaltiopäivät oli säätyjaon perusteella toiminut kansanedustuslaitos; Suomessa vuoteen 1906 toiminut nelisäätyinen eduskunta, jonka muodostivat aatelis-, pappis-, porvaris- ja talonpoikaissääty. Suurin ero kansanedustajan ja valtiopäivämiehen välillä oli kaiketi se, miten jäsenet oli valittu, ja keiden mandaatilla he toimivat. - Suosittelisin etenkin Jussi Teljon kirjaa Suomen valtioelämän murros 1905-1908, jossa kerrotaan viimeisistä säätyvaltiopäivistä ja ensimmäisestä eduskunnasta. Kaarlo Österbladhin kaksiosaisessa teoksessa Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstrengin viisiosaisessa...
Kyllä voi palauttaa. Pääkaupunkiseudulla voi lainata ja palauttaa yli kuntarajojen. Tämä koskee HelMet-kirjastoja, siis Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen.
Kirjastossa laitetaan kirjoja myyntiin sitä mukaa, kun niitä poistetaan kokoelmista, jotta uusille kirjoille tulisi tilaa. Joskus poistettuja kirjoja saatetaan kerätä erityistä myyntipäivää varten varastoon. Kirja saatetaan poistaa, jos se on tietosisällöltään vanhentunut, jos asiakkaat eivät ole pitkään aikaan lainanneet sitä tai jos kirja on huonossa kunnossa. Syyt eivät ole kuitenkaan automaattisia: kirjastot pitävät varastoissaan myös vanhaa tietokirjallisuutta, vähemmän liikkuvia mutta tärkeiksi katsottuja kirjastoja saatetaan varastoida ja tarpeen mukaan huonokuntoisia kirjojakin korjataan.
Kirjaston poistopäätökset tehdään kirjaston ja sen kokoelmien lähtökohdista, ei siksi, että joku asiakas haluaisi ostaa jonkin tietyn kirjan....
Teksti on Kaarlo Sarkian Lapsuuden joulu. Se löytyy ainakin teoksista Lapsuuden joulu. Kauneimmat joulun runot ja laulut. Koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Osa 1. Kirjayhtymä, Hki, 1979 sekä Sarkia, Kaarlo, Runot. 1977.
Mahtaneeko kyseessä olla Juhani Siljon runo Vastavirtaan, joka
alkaa sanoilla Vastavirtaan nousee lohen suku. Runo on julkaistu
kokoelmassa Selvään veteen (1919) ja se löytyy myös Juhani Siljon
runovalikoimista sekä monista suomalaisista runoantologioista.
Hakusanalla Lapin sota löytyy jo omasta PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tietokirjallisuutta lähes 130 teosta.
Palvelun vasemmasta laidasta kannattaa valita HAKU ja kirjoittaa siellä valikon kohtaan Asiasana termi Lapin sota.
Mikäli ette halua kahlata kaikkia kyseisellä asiasanalla kuvailtuja teoksia, kannattaa lisäksi vielä tehdä rajaus
kohtaan Kirjasto --> Tampereen kaupunginkirjasto sekä valita hakukriteeriksi myös Tietokirjallisuus.
Hakua voi tietenkin rajata kielellä sekä muilla asiasanoilla. Tekemällä haun hakusanojen yhdistelemällä Lapin Sota ja Saksa, tulosjoukko pienenee 11 teokseen.
Isommassa tulosjoukossa voi kuitenkin olla muuta Teitä kiinnostavaa materiaali, joten suosittelen, että...
Leena Kirstinän Kunnas-elämäkerran mukaan Kirsi suoritti "kieliopintoina latinan ja saksan pro exercitiot" vuosina 1946–47 kirjoittauduttuaan Helsingin yliopistoon estetiikkaa ja nykyiskansain kirjallisuutta (yleistä kirjallisuustiedettä) opiskelemaan. Tiitiäisen tuluskukkaro -kokoelman (2000) Haitari, huilu ja rumpu ("hik-hek-hok / hunk-hank-hok!") ei ollut ensimmäinen runo, jossa Kunnas leikitteli näillä latinan demonstratiivimuodoilla. Kirstinä yhdistää näihin jo Tiitiäisen satupuun (1956) Jansmakko Erikois -runon "huis hais hois" -rimpsun.
Kunnaksen ja Syrjän pojat kävivät koulunsa Ylöjärvellä. Ainoa clasulainen Eppu Normaalin jäsenten joukossa on basisti Sami Ruusukallio (1974–82), joka kyllä kuului koulun latinisteihin....
Kirjastojen kokoelmista aineistoa poistetaan mm. sen kuluneisuuden, sisällön vanhentuneisuuden tai vähäisten lainamäärien vuoksi. Osa poistoista siirretään Helmet-kirjastojen yhteisiin varastoihin Pasilaan ja Tikkurilaan. Kuopion varastokirjasto on myös yksi viimeisten kappaleiden sijoituspaikka.
Jos aineisto on säännöllisesti vaikka vain yhdellä ja samalla asiakkaalla lainassa, niin ei ole mitään perusteita poistaa sitä. Tällaisia tapauksiahan on paljon. Aineiston katsotaan silloin olevan kiinnostava ja riittävän hyväkuntoinen. Muussa tapauksessa se olisi mitä ilmeisimmin palautunut. Palutettunakaan aineisto ei välttämättä joutuisi heti poistetuksi, koska sen hyvät lainausluvut antaisivat olettaa, että sille olisi edelleenkin kysyntää....
Runon on suomentanut Erkki Peuranen, alkusäkeet ovat: "Elämme, emme tunne maatamme jalkojen alla puheemme ei kymmentä askelta kanna "
Löytyy teoksesta Maailman runosydän s. 430.
Totta on, ettei Remu varsinaisesti osannut englantia.
"Remu ei osannut kieltä eikä pystynyt kommunikoimaan kenenkään kanssa. Muualla olimme esiintyneet tuhansille ihmisille, ja yhtäkkiä olimme englantilaisella klubilla soittamassa kahdenkymmenen hengen yleisölle." (Ile Kallio Hurriganesin epäonnistuneesta Englannin-valloituksesta marras-joulukuussa 1977)
"Kun Remun englanti oli täysin oman mielikuvituksen tuotetta, Cissen piti kirjoittaa kaikki sanat paperille suunnilleen niin kuin ne tuli ääntää. Ulkopuolisista kenties mahdottomalta kuulostava tehtävä onnistui yllättävän helposti. Luultavasti puolittaisen ruotsinkielisyyden myötä englanti istui Cissen suuhun luontevammin. Hän myös osasi omatekoisella foneettisella kirjoitustyylillään...
Tämä niin sanottu faraoiden kanava todennäköisesti yhdisti Wadi Tumilat –joenuoman kautta Niilin ja Punaisenmeren. Kanavan toinen pää oli lähellä nykyistä Zagazig-kaupunkia Niilin itäisellä deltalla, toinen pää taas lähellä nykyistä Ismailia-kaupunkia lähellä Isoa Katkerajärveä.
Meille on säilynyt jonkin verran antiikin aikaista kirjallista todistusaineistoa kanavasta. Valitettavasti nämä lähteet ovat keskenään ristiriitaisia emmekä voi niiden pohjalta tehdä aukottomia päätelmiä sen historiasta. Seuraavaksi esittelen lyhyesti osaa näistä lähteistä ikäjarjestyksessä vanhimmasta alkaen.
Persialaiset hallitsivat Egyptiä sen jälkeen, kun Kambyses II valloitti maan vuonna 525 eKr. Tällöin alkoi Egyptin 27. dynastia, joka kesti vuoteen 404 eKr...
Mannonen kuuluu samaan nimiperheeseen Mannin, Mannilan ja Mannisen kanssa. Näiden taustalla voisi olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi. (Ruots. man ja saksaksi Mann) Nimiä on voinut kulkeutua tänne myös suoraan germaaniselta taholta.(Mann, Manne, Manno, Manck, Mancke) Mannosten lähtösijat ovat Suomenlahden perukassa: Koivistolla, Uudellakirkolla ja Lavansaarella.Nimeä on vanhastaan esiintynyt muuallakin Mannisen rinnalla. Mietoisissa on kylä nimeltään Mannoinen ja Taivassalosta löytyy kantatalo joka on myös ollut nimeltään Mannoinen. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet, 2000.)
Avaruudessa on hiljaista. Ääni tarvitsee kulkeakseen ilmaa tai jonkun muun välittäjäaineen, joita avaruuden tyhjiössä ei ole.
http://www.avaruus.fi/kysy-tutkijalta/tahtitiede-faq/miksi-avaruudessa-…
http://www.aka.fi/fi/T/Kysytyt-kysymykset/Tietystifin-kavija-kysyy-avar…
http://tempputehdas.heureka.fi/tiedetemput/aani/
1930-luvulla teos julistettiin kielletyksi Kiinassa Huanin maakunnassa, koska ihmiset ja eläimet laitetaan samalle tasolle eläinten käyttäessä ihmisten kieltä. Myös 1986 teosta uhattiin sensuurilla Yhdysvalloissa.
Tieto kirjasta Kielletyt kirjat, toimittanut Kai Ekholm, saatavuustiedot http://www.helmet.fi
Sattulan kylän Kiehuvalähde on historiallisen ajan uhrilähde, josta Kanta-Hämeen muinaisjäännösten luettelossa mainitaan löytyneen mm. "kopeekoita ja muitakin rahoja, hopeaa(?)ja neuloja". Lähteen vedellä uskottiin olevan parantavia voimia.
Toivo Kallion Hattulan paikannimiä käsittelevässä teoksessa kerrotaan lähteen nimen perustuvan siihen, että pienistä aukoista pulppuava vesi antaa kiehuvan veden vaikutelman. Mistään lähteeseen liittyvästä tarinasta Kallio ei mainitse.
Kallion mukaan lähteen vettä käytettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä terveysvetenä.
Hattulan lähdekartoituksessa vuonna 2003 lähdettä ei löydetty ja sen arvellaan kuivuneen ojitustöiden seurauksena.
Lähteet:
Mäntylä, Eero: Hattulan historia, 1976.
Kanta-Hämeen...
Yksi (vahva) teoria on, että syy niin kaljuuntumiseen kuin toisaalta kehon muiden karvojen kasvun lisääntymiseen on testosteroni.
Lähes jokaisella ihmisellä kyllä kasvaa karvoja lähes jokaisessa kehonsa ihokohdassa (vain kämmenet, jalkapohjat ja huulet poislukien). Testosteroni - tai tarkemmin sen sivutuote dihydrotestosteroni - vaikuttaa nimenomaan nenä- ja korvakarvojen kasvuun kiihdyttävästi. Päänahan karvatuppiin se puolestaan vaikuttaa niin, että se lyhentää hiustupen elinkaarta, pienentää niiden kokoa ja ärsyttää hiustuppia niin, että lopulta ne voivat lakata tuottamasta hiuksia (=kaljuuntuminen). Testosteroni aiheuttaa myös sen, että harmaantuessaan karvat tulevat karkeammiksi ja paksuuntuvat. Siksi siis korva- ja nenäkarvojen...
Siinä määrin lähelle Lauri Pohjanpään esikoiskokoelmaan Mielialoja sisältyvää Lauantai-ilta-runoa ja sen toiseksiviimeistä säkeistöä kysymyksen tekstikatkelman alku osuu, että tarjoan sitä, vaikkei tässä hymyhuulin luoksesi tullakaan:
Näin minä kerran kuolla tahdon
hiljaa niinkuin tuuli,
katsoen kauas taivaan ruskoon,
onnen hymyssä huuli,
--
Lauantai-illan voi löytää myös esimerkiksi sellaisista Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista kuin Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaulla löytyy rekisterinumerolla 150.321 tieto Oy Stefan Kollman Ab:sta, jonka toiminta on lakannut 1.8.1983. Liike toimi Fredrikinkatu 31:ssä nimellä Kollman Kappa. Liikeyrityksestä saattaa löytyä lisää tietoa Helsingin kaupunginmuseosta tai -arkistosta. Kollman(n) oli syntyisin itävaltalaisesta juutalaisperheestä, joka pääsi Suomeen pakolaisena 1930-luvulla. Kyseisen takin valmistusmaata emme pysty varmistamaan.
Lähteet: Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaku, verkkosivusto Vaatekauppa.fi