Samaan sävelmää on tosiaan tehty ainakin kahdet eri suomenkieliset sanat.
Nimellä "Kun lapinvuokko kukkii" julkaistun version on sanoittanut Sauvo Puhtila, salanimellä Merja. En löytänyt version sanoja, mutta Matti Heinävahon vuoden 1959 levytys on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
ET-lehden keskustelussa lainattu teksti "Oon kotona taas" näyttää olevan Tapio Kullervo Lahtisen käännös. Kappaleesta on tehty nuottijulkaisu, joka on saatavissa ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön. Levytyksistä ainakin Maalaispoika Marwin Goodsonin versio löytyy YouTubesta.
Yleensä nimikirjoissa kerrotaan nimien alkuperä. HelMet-haun "nimikirjat" antaa tulokseksi suuren joukon saatavilla olevia kirjoja. Perusteellisia ovat esimerkiksi: Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen, 2005 sekä Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen ; [toimitus: Raisa Vuohelainen, Tanja Soikkeli],
1999. Näissä ei kuitenkaan ole eroteltu nimiä alkuperämaan mukaan vaan mukana ovat niin suomalaista kuin ulkomaistakin alkuperää olevat nimet.
Verkkosivulta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet löytyy lista nimistä, joiden voi olettaa olevan alkujaan suomalaisia.
Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle".
Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla.
Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan.
Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli".
Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat.
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista...
Sähköpostikeskustelussa selvisi, että tässä tarkoitetaan kysyä missä maissa ei syytetyllä voi olla asianajajaa tukenaan. Asiasta ei löytynyt virallisia tietoja. Amnesty Internationalin nettisivuilla mainitaan, että viime vuosina esim. eteläisen Thaimaan levottomissa olosuhteissa on käynyt näin, katso http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2006/thaimaalaiset-ansa…
Myös Kiinassa asianajajia olisi saman lähteen mukaan painostettu ja heidän vapautensa riistetty, katso http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2008/kymmenen-paivaa-pe… , joten ei sielläkään tällöin ole asianajaja varmaankaan voinut olla apuna.
Joidenkin lähteiden mukaan ihmisoikeusaktivistit ja asianajajat työskentelevät paikoin Venäjällä uhan alaisesti, katso...
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman.
- Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012)
- Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009)
- Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015)
- Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017)
- Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
Tekijänoikeus on valokuvan ottajalla.
Tekijäoikeuslain 49. pykälässä todetaan näin:
Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna:
1) valmistamalla siitä kappaleita;
2) saattamalla se yleisön saataviin.
Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin."
Koko tekijänoikeuslaki on luettavissa osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeu%2A#L2P16b
Lisätietoa valokuvien tekijänoikeuksista saa esim. oppaasta Valokuvaajan uusi tekijänoikeusopas 2006. Opas on luettavissa myös verkossa Finfoto - Suomen valokuvajärjestöt ry:n sivulla https...
Helsingin pääkirjaston uutisalueella on luettavissa vanhoja sanomalehtiä mikrofilmiltä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/pasila/mikrofl.html
Paperikopio mikrofilmistä maksaa 5 markkaa sivu. Pääkirjaston osoite on Rautatieläisenkatu 8 ja uutisalueen puhelinnumero 310 85426.
Intiaanipäällikkö Antero kuului ns. Ute-intiaaneihin. Jotain tietoja hänestä on esimerkiksi teoksessa Exploring the Colorado River. Teoksesta on katkelma https://books.google.fi/books?id=vQrCAgAAQBAJ&pg=PA10&lpg=PA10&dq=ute+c… .
Vuori Anterosta on tietoa sivustolla http://www.summitpost.org/mount-antero/150372
Useita paikkoja Yhdysvalloista on nimetty intiaanipäälliköiden mukaan. Myös Antero on saanut nimiä muualle https://chipeta.wordpress.com/tag/antero-junction/
http://www.thinkbabynames.com/meaning/1/Antero
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokote-infosta löytyy tämä:
mRNA-koronarokotteet pohjautuvat teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta lähtien. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.
RNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA). Sen avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan vaikuttavaa ainetta, tässä tapauksessa koronaviruksen pintaproteiinia.
Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa vasta-ainetta sitä vastaan. Näin elimistöä opetetaan torjumaan varsinaista koronavirusta, jos tautia aiheuttava virus pääsee elimistöön.
Rokotteessa ei ole COVID-19...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) johdannossa sivuilla 24–25 kerrotaan, että latinan mukaan muodostetuissa -us-pääteisissä nimissä pohjana on voinut olla asuinpaikan nimi. Teoksessa ”Sukukirja. I osa: Suomen aatelittomia sukuja” (Otava, 1901) kerrotaan, että eräs Salenius-suku on peräisin Laitilan pitäjän Salon kylästä, jolloin sukunimi perustuu tuohon Salo-paikannimeen. Tässä ei ole mahdollista selvittää laajemmin yksittäisten sukujen alkuperiä.
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että maantieteellisissä nimittä yleinen ”salo” merkitsee suureen metsäalueeseen tai vanhassa merkityksessä metsäiseen suureen saareen. Se lienee balttilainen laina.
Wikisanakirjan mukaan trollitehdas on:
”väitetty PR-toimisto, joka vaikuttaa mielipiteisiin osallistumalla netin keskustelupalstojen keskusteluihin ja uutisten kommentointiin”.
Trollitehdas on yhdyssana sanoista trolli ja tehdas, peräisin ilmeisesti Ylen toimittaja Jessikka Aron juttusarjasta 2015 Kioski Pietarin trollitehtaalla https://kioski.yle.fi/omat/kioski-pietarin-trollitehtaalla
Esimerkki trollitehtailusta ”Ukrainan poliisi paljasti massiivisen Venäjän trollitehtaan – SVT: ruotsalaisia SIM-kortteja käytetty propagandan levittämiseen” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009303691.html , Helsingin Sanomat 3.1.2023
Trollitehdas on myös Ylen asiantuntijoiden kehittämä mobiilipeli https://trollitehdas.yle.fi/
Arkikielen puotipuksu-sanan merkitys yleiskielessä on kauppa-apulainen.
Suomen kielen sanakirjoista löytyy hyvin vähän tietoa sanan alkuperästä. Sana puoti on lainaa ruotsin sanasta bod (kauppapuoti, aitta, koju). Suomen kirjakielessä puoti on ensi kertaa mainittu vuonna 1609.
Tarkempaa tietoa voi pyytää Kotimaisten kielten keskuksen Kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja (2009).
Kielitoimiston sanakirja; 2. osa, L-R (2012).
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P (1995).
Kysymyksesi on erittäin laaja ja aiheesta löytyy paljon aineistoa, tässä joitakin:
Tietokirjallisuus: (luokassa 32.2, 30.12)
Söderling, Ismo: Perheitä meiltä ja muualta
Antikainen, Ari: Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta
Elävänä Euroopassa
Erkkilä, Jaana: Kaukana kotona
Isaksson, Pekka: Kallonmittaajia ja skinejä
Jaakkola, Magdalena: Maahanmuutto ja etniset asenteet
Jelloun, Tahar Ben: Isä, mitä on rasismi?
Karemaa, Outi: Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä
Kekäläinen, Annu: Erikoisaurinko 60. leveyspiirillä
Lindqvist, Sven: Rasismin vastustajia
Maahanmuuttajat : kulttuurien kohtaaminen Suomessa
Nimeni ei ole pakolainen
Näkökulmia monikulttuuriseen Suomeen
Ollikainen, Marketta: Vankkurikansan perilliset
Rinkinen, Terhi: Egomatka
Wahlström...
Jos haluat kirjautua omiin tietoihisi Ratamo-verkkokirjastossa, tarvitset kirjastokortissa näkyvän käyttäjätunnuksen ja nelinumeroisen pin-koodin. Mikäli pin-koodi on unohtunut, saat uuden kirjastosta. Tietoturvasyistä salalukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse. Verkkokirjastoon kirjautuessa ei kysytä sähköpostiosoitetta. Otapa yhteyttä kotikirjastoosi asian selvittämiseksi.
Toivottavasti joku elokuvatuottaja huomaa toivomuksesi.
Vielä en löytänyt muuta elokuvallista aineistoa (tai vihjeitä sellaiseen) kuin kirjatrailerin. https://www.youtube.com/c/jarimakipaa/
Kenties voisit elokuvaa odotellessa tehdä omia kirjatrailereita nettiin?
Saamelaisten asuinalue oli laajimmillaan ajanlaskun alusta 1000-luvulle. Saamelaisia asui “Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle”. Saamelaisten elämä keskittyi pyyntielinkeinoihin. Uudisasutus, syntymässä olleet valtionrajat tai etupiirijaot ja myöhemmin Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeinen aika tuotti levottomuuksia ja sotia, jotka saamelaisten kansanperinteessä tunnetaan “tsuudien aikana”. (Lehtola 2015.)
Monenlaiset muutokset saamelaisten elinkeinoissa sekä valtioiden rajat ja toimet ovat vaikuttaneet saamelaisten asuinalueisiin. Assimilaatio, kolonialismi tai yleensä saamelaisiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus ovat tässä yhteydessä asioita, joista on keskusteltu paljon (ks. esim. Lehtola 2012). Suomessa...
Kysytyistä kuvauspaikoista ei valitettavasti oikein löydy julkista tietoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiheesta aiemminkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-tuija-lehtisen-kirjoihin-perustuva?… Vastauksen kommentista ja verkosta löytyy tieto, että yläasteen kuvauspaikka on Ilolan koulu Vantaalla.
Tiedustelin leirikeskuksen, järven ja lukion kuvauspaikkoja sarjan tuotantoyhtiöstä sekä silloiselta vastaavalta tuottajalta, mutta heillä ei ollut tietoa tai muistikuvaa niistä. Kuten aiemmassa vastauksessa ehdotettiin, kuvauspaikkoja voisi kysyä myös Yleltä. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Ehkäpä myös sarjan tekijöitä tai näyttelijöitä voisi lähestyä. Tiedot löytyvät Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta....
Taiteilija Erkki Pietikäistä ei mainita kirjaston kuvataiteilijoiden matrikkeleleissa, eikä hänen taiteestaan ikävä kyllä löytynyt tietoa muistakaan lähteistä.
Taideliike Art Pispalalla on hänen töitään kokoelmissaan: ehkäpä sieltä saisitte tietoa:
http://www.artpispala.fi/galleria.html
