Valitettavasti internetissä ei kovin laajoja sivustoja Pjotr Tsaikovskista löydy, mutta kyllä jotain sentään.
Useita säveltäjiä lyhyesti esiteltynä löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.cl.cam.ac.uk/users/mn200/music/composers.html
Seuraavilla java-pohjaisilla sivuilla on myös hiukan tietoa (varoitus: sivut saattavat jumiuttaa selaimen eikä niiltä pääse pois muuten kuin kirjoittamalla toisen osoitteen päälle. Siis poistuminen back/takaisin -näppäimellä ei onnistu):
http://voyager.physics.unlv.edu/webpages2/picgalr2.html
Lyhyet elämäkertatiedot Tsaikovskista löytyvät mm. täältä:
- http://www.saunalahti.fi/wpoet/comp.htm#tcha
- http://musicnet.chandra.ac.th/thai/c_bio.htm#GlossaryT
- http://www.azstarnet.com/public/packages/reelbook/153-...
Alibi-lehden artikkeleita ei ole indeksoitu kotimaisiin artikkelitietokantoihin Aleksiin ja Artoon.
Linda-tietokannan mukaan lehteä löytyy Vankeinhoitolaitoksen, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastoista, joista ei kaukolainata aikakauslehtiä. Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löytynyt Alibi-lehden vuosikertoja.
Suuntaa-antava apuväline vanhojen rahojen arvon määrittelyssä on Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2005". Sitä löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, ks. linkki http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=suomen+rahat+ar… .
Oppaassa on esitetty 6 kuntoisuusluokkaa rahoille ja arvo määräytyy siis rahan hyvakuntoisuuden ja virheettömyyden mukaan. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1945 10 markan setelille olisi 1-2 €. Ehkäpä paras tapa selvittää rahan arvo on kuitenkin käydä näyttämässä sitä vanhojen rahojen arvioinnin asiantuntijalle, joka pystyy arvioimaan sen kunnon ja käyvän arvon. Kannattaa ottaa yhteyttä Numismaattiseen yhdistykseen ja...
Pakulan suomalaisiin sukujuuriin viittaavaa tietoa ei ole löytynyt. Wikipediassa on tieto, että Pakula on syntynyt puolanjuutalaisille vanhemmille New Yorkissa.
Voit kokeilla esimerkiksi kahta keinoa.
1. Vanhanaikaisesti voit käyttää läpinäkyvää paperia apuna. Kirjoita (pehmeällä) lyijykynällä esim. leivinpaperille tai ohuelle silkkipaperille teksti oikein päin. Käännä sitten paperi ja aseta se tavallisen paperin päälle. Kun piirrät lyijykynällä kirjainten viivat ohuen paperin läpi, ne jäljentyvät alla olevaan paperiin.
2. Word-ohjelmassa on toiminto, jolla tekstin saa käännettyä peilikuvaksi: Kirjoita teksti käyttämällä tekstiruutua. Klikkaa hiiren oikealla painikkeella auki valikko, josta valitset Muotoile muotoa. Valitse Tehosteet ja Kolmiulotteinen kierto. Kirjoita X-akselin kierto -kohtaan 180. Teksti kääntyy silloin peilikuvaksi. Tässä linkki netissä olevaan Word-ohjeeseen ...
Usein voi olla vaikea joustaa säännöistä, koska se voisi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin ja ristiriitoihin sääntöjen noudattamisessa ja lopulta suurempiin ongelmiin kuin, mihin se ehkä tilapäisesti auttaisi.
Oletuksena kirjat, jotka eivät ole lainassa tai menossa pikaisesti lainaan, ovat hyllyssä kaikkien asiakkaiden löydetävissä ja käytettävissä. Noudettavia varauksia säilytetään asiakkaan haettavissa kahdeksan päivän ajan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Jos aineistosta olisi useampia varauksia jonossa, sitä aikaa, jonka aineistoa pidetään odottamassa varaajaa kirjastossa ei voisi muiden varaajien vuoksi pidentää. Jos muita varauksia ei ole, aineistonhan saa luultavasti suhteellisen nopeasti myös tekemällä uuden varauksen...
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi...
Nimi Juuli on Julia-nimen rinnakkaismuoto. Katolisissa maissa Julia on pyhimyksen nimi. Julia-nimi mainitaan myös ortodoksisessa kalenterissa. (Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1997)
Hei!
Tätä kysyttiin juuri äskettäin Kysy kirjastonhoitajalta -kysymyksenä, tässä vastaus:
Tässä joitakin kirjoja, joista löytyy eri maiden posliini- ym. esineiden leimoja. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI Digitoituina niitä ei meillä ole:
- Porcelain marks of the world / Emanuel Poche (1974)
- Handbook of pottery and porcelain marks / compiled by J. P. Cushion ; in collaboration with W. B. Honey (1980)
- Directory of European porcelain : marks, makers and factories / Ludwig Danckert (1995)
- Suuri antiikkikirja / Wenzel Hagelstam ; toimittaja: Pirjo Hämäläinen-Forslund (1991)
- Venäläinen posliini : Collection Vera Saarela ja Suomen kansallismuseon...
Jos haluaa tietyn puolueen saavan eduskuntapaikkoja, ei Suomen vaalijärjestelmässä tarvita kikkailua – riittää, että äänestää sitä puoluetta, jonka soisi vaaleissa menestyvän. Puolueen kannalta on aivan sama, osuuko ääni sen julkkisääniharavalle vai pelkkiä hajaääniä keräävälle rivijäsenelle. Meillä noudatettava suhteellinen vaalitapa takaa, että eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä esimerkiksi noin 20 prosenttia, se saa myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.
Tämänkertaisten eduskuntavaalien yhteydessä...
Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä.
Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa...
Kustannusosakeyhtiö Tammen tietojen mukaan Sinikka Nopola on syntynyt Helsingissä. Hänen julkaisemiensa kirjojen joukosta en löytänyt omaelämäkertaa. Mutta elämäkertaluonteisia artikkeleja hänestä on toki tehty, esim. seuraava lehtiartikkeli:
Tekijät: Saari, Kirsikka
Nimeke: Kirjailija Sinikka Nopola : mitä meistä tuli isona
Julkaisussa: Ylioppilaslehti 87 (2001) : 18, s.
Nähtävästi taiteen kohdalla ei juuri termiä wau käytetä. Sana kuuluu enemmän arkkitehtuurin puolelle. Tosin au arkkitehtiuutissa 6-7/2014 todetaan seuraavaa: ”Helsingin Sanomat uutisoi (5.6.) jutussaan Guggenheim-kisaan odotetaan osallistujahyökyä näin: ”SAFAn puheenjohtajan Esko Rautiolan mielestä taidemuseon suunnittelun ei pitäisi olla vaikeaa rakennuksen toiminnan näkökulmasta. Arkkitehtuurin puolesta hän pitää tehtävää hankalampana. ’Museossa on paljon suuria tiloja. Yleisön kierto ja logistiikka on hallittavissa. Mutta arkkitehtuurin kohdalla törmätään heti dilemmaan siitä, tehdäänkö ekspressiivistä arkkitehtuuria vai taustaa taiteelle.’ Wau-arkkitehtuurista Rautiola ei puhuisi ollenkaan. ’Se on median rakastama termi, mutta ei sitä...
Espoon tanssiopisto järjestää eri puolilla Espoota lasten tanssi- nimistä liikuntaa myös alle kouluikäisile lapsille. Espoon tanssiopiston toimisto p. 09-4552495 klo 9-15, http://www.espoontanssiopisto.fi/
Espoon kaupungin verkkosivuilta http://www.espoo.fi voi napsauttaa vasemmasta yläpalkista Espoon palvelut- valikkoa, jossa on vaihtoehto Liikunta. Sieltä pääsee urheiluseurarekisteriin. 5- vuotiaille ei näyttänyt siellä olevan paljonkaan tarjolla. Kirjastosta saa liikuntatoimen esitteitä, mm. Liikkuva Espoo- nimistä julkaisua, josta voi saada lisätietoja. Liikuntatoimen keskus on lähettänyt kirjastoihin myös Anna palautetta- lomaketta, jonka avulla voi kysyä, kiittää ja moittia sekä antaa ehdotuksia. Kysyä voi myös joko sähköpostilla...
Mahtaisikohan kyseessä olla laulu, joka on saanut suomenkielisen nimen "Picardyn ruusuja"? Näyttää kuitenkin siltä, että laulu ei ole ranskalainen. Laulu on alkuperäiseltä nimeltään "Roses of Picardy" ja säveltäjä on Haydn Wood. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Kullervo ja suomeksi laulu alkaa säkeellä "Kerran puiden alla seisoi neito".
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 6 tai nuottijulkaisusta Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 2 (Fazer, 1981)
https://finna.fi
Sören Olsson elää ja kirjoittaa edelleen. Hän on 43 -vuotias, perheestään hän ei kerro, mutta hän kävi peruskoulun ja lukion yhteiskunnallisen linjan Karlskogassa, kaupallisen linjan aikuislukiossa, oli töissä kaupassa, vanhainkodissa, opettajana. Hän on ollut päätoiminen kirjailija vuodesta 1987. Sören asuu Örebrossa ja hänellä on kirjoituskämppä Movikenissä.
Olen referoinut nämä tiedot sivulta http://www.soren-anders.se/item.aspx?id=358
Suomeksi Sören Olssonista löytyy tietoja kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia, jonka löydät oman kuntasi kirjastosta
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät sanat kolmiapila ja neliapila, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sekä apilanlehti. Näiden perusteella voisi päätellä, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat ainakin oikein. Yhdyssanasääntöjen perusteella voisi ajatella, että kolmiapilan lehti ja neliapilan lehti ovat oikein, mutta saattaisi olla että sääntöjen mukaan hyväksyttäisiin myös kolmiapilanlehti jne. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112, siellä sanotaan että, kun sanajonon ensimmäisenä osana on muu kuin perusmuodossa oleva substantiivi, kyseessä on joko yhdyssana tai erillisten sanojen muodostama sanaliitto. Jos sanajono muodostaa merkityskokonaisuuden tai on muuten termimäinen,...
Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita.
Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon.
Oletetaan, että kuormaa...
