Runo Hönttä-Lönttä on ruotsalaisen Brita af Geijerstamin tekemä. Se löytyy ainakin Aarteiden kirjan 2-osasta Kerro äiti! Tämä 50-60-luvuilla suosittu kirjasarja löytyy kirjaston varastosta.
Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole...
Kyseessä on kirjailija Camilla Läckberg ja hänen teoksensa Tyskungen. C. Läckbergin teoksista on suomennettu kolme: Jääprinsessa, Kivenhakkaaja sekä Saarnaaja. Tyskungenia ei ole vielä suomennettu. Kirjoja löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi useista kirjastoista.
Laulu on Petter Ohlsin säveltämä ja sanoittama "Maailman lapset". Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Euroopan lapset ottivat sakset". Sitten seuraavat eri maanosat eri säkeistöissä ja viimeinen säkeistö alkaa: "Maailman lapset ottivat sakset".Laulu on julkaistu ainakin Tapiolan koulun 9. musiikkiluokan c-kasetilla "Juhlat hillopurkissa" (1993), mutta myös cd-levyillä, esimerkiksi cd-levyillä "Pikkukulta : suomalaisia lastenlauluja pikkuväelle" (Konserttikeskus, 2010) ja Marina & Marino: "Ihme ja kumma : maailman lapset" (Audiotuotanto, 1988). Laulu sisältyy nuotteihin "Musisoiden. 1-2" (Otava, 1991) ja "Musiikin aika. 3-4" (WSOY, 1988).Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Kyse voisi olla Henk van Kerkwijkin teoksesta Pakkolasku avaruudesta. Kirja on ilmestynyt suomeksi Tammen kustantamana vuonna 1971 ja kuuluu Tam Tam -kirjasarjaan. ISBN 951-30-0954-8. Kirjaa ei ole enää Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmassa, joten en voi tarkistaa juonen kulkua. Kirjaa voi tilata kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Näyttelyharrastus on helppo aloittaa työväenopiston tai kansalaisopiston näyttämötaiteen kursseista. Esimerkiksi Järvenpään työväenopistossa on järjestetty näyttämötaiteen kursseja sekä nuorille että aikuisille. Opistojen ohjelmat löytyvät kunkin opiston nettisivuilta lukukauden alussa.
Voit tietysti myös tiedustella suoraan eri harrastajateattereista, tarvitaanko niissä lisää esiintyjiä. Tuusulassa toimivat esim. Mikä Mikä Teatteri, Teatteri T ja Tuusteatteri. Keravalla toimivat Keravan Teatteri ja Vekara Teatteri, sekä Järvenpäässä Järvenpään Teatteri.
Suomen Harrastajateatteriliiton sivuilta osoitteesta http://www.shtl.fi löytyy tietoa esim. teatterikursseista.
Runo kuuluu tarkalleen. "Mitäpä sanoa nyt enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suusta". Se on ilmestynyt kokoelmassa "Jos suru savuaisi" (1968) ja löytyy myös valikoimasta "Runoja 1956-1977" (1980) sekä Mannerin kootuista runoista "Kirkas, hämärä, kirkas" (1999).
Hei!
Olen etsinyt vastausta kysymykseenne, mutta valitettavasti ole löytänyt vielä mitään. Jos arvailemaan ryhdyn, niin mahdollisesti kyseiset kaiuttimet voisivat liittyä jollain lailla hälytysjärjestelmään. Timo Rekusen opinnäytetyössä käydään pintapuolisesti läpi Helsingin kiinteiden ulkohälyttimien kehityshistoriaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61838/Rekunen_Timo.pdf?sequence=1&isAllowed=y), mutta nähdäkseni siinäkin käsitellään enemmän sireenejä, joita asennettiin talojen katoille, ks. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006384352.html
Voimassaolevan Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toimintasäännön mukaan toimialajohtaja päättää useampaa kuin yhtä palvelukokonaisuutta koskevien toimintayksiköiden yhteisistä aukioloajoista. Kunkin palvelun toimintayksiköiden auki-oloajoista päättää palvelun päällikkö.
Kulttuurin- ja vapaa-ajan kirjastopalvelukokonaisuutta (kaupunginkirjastoa) johtaa kirjastopalvelujen johtaja. Joulupyhinä muutamat kirjastot ovat usean vuoden ajan päivystäneet jouluaattona. Tänä vuonna kirjastopalveluita ja joulun aukioloaikoja on koronapandemian takia rajoitettu.
Täällä Pohjantähden alla on yksi hienoimpia romaaneja, joita suomeksi on koskaan kirjoitettu. Tämän vastauksen kirjoittaja on aina vähän kateellinen niille, jotka voivat lukea tarinan ensimmäisen kerran. Kaikkitietävä kertoja oli kirjallisuudessa enne yleisempi kuin nyt. Nykyisin suositaan yhä enemmän minämuotoa, näkökulman vaihteluita tai jopa epäluotettavaa kertojaa.
Jos et ole jo lukenut Veikko Huovisen kirjoja, voisit kokeilla pidätkö niistä.
Kannattaa aloitta ensimmäisestä, Havukka-ahon ajattelija -kirjastoa (1952). Kirja aloittaa Konsta Pylkkäsestä kertovan sarjan, joka jatkuu vielä osilla Konstan Pylkkerö (1961) ja Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004). Sama lempeä ote on läsnä useimmissa muissakin Veikko...
Lämpimän pintaveden tiheys on silloin hieman pienempi kuin pohjalla olevan kylmän veden. Siksi puolimatkassa kelluva uppotukki saattaa nousta pintaan. https://fi.wikibooks.org/wiki/Lukion_taulukot/Veden_tiheys_eri_l%C3%A4mp%C3%B6tiloissa
https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497 ja https://peda.net/siilinjarvi/ahmo/opiskelu/fysiikka/anna/8k/efysiikka-8/1all
Asiaa kannattaa kuitenkin kysellä tarkemmin asiantuntijoilta esim. Järvisuomen uittoyhdistys tai ELY-keskusten vesistöasiantuntijoilta
Ruotsin laki tuli Suomessa käyttöön vasta 1347 voimaan tulleen Maunu Eerikinpojan maanlain myötä. Aiemmin, vaikka maa Ruotsin vallan alla olikin, Suomessa sovellettiin tapaoikeutta ja Ruotsissa paikallisia maakuntalakeja. Vuonna 1442 säädettiin Kuningas Kristofferin maanlaki. Näistä laeista oli pitkään olemassa vain käsinkirjoitettuja kopioita. Ensimmäiset suomenkieliset maanlakien käännökset syntyivät vasta 1500-luvulla.
Kotimaisten kielten keskuksen Kaino-aineistopalvelusta löytyvät Kuningas Kristofferin maanlain varhaiset suomennokset: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/lait_coll_rdf.xml. Helpommin luettavassa muodossa nykykielellä se on julkaistu Martti Ulkuniemen suomentamana kirjana Kuningas Kristoferin maanlaki 1442 (...
Montgolfieri eli kuumailmapallon rakentaminen –kirja on grafiikan kurssilla valmistettu ns. taiteilijakirja Helsingin Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastossa. Sitä ei voi kaukolainata, mutta siihen voi tutustua siellä paikan päällä. Kuumailmapallon rakentamiseen liittyvää tietoa löytyy mm. teoksesta Kuumailmapallolentäminen: oppimateriaalia ilmapallolentäjien teoriakoulutusta varten (Sipinen 1990) ja Tekniikan maailmoista 12/99 ja 13/03. Maakuntakirjastojen tietokannoista hakemalla löytyvät myös kirjat Hot air balloons (Kalakuka & Stockwell 1998), Ballooning (Smith & Wagner 1998), Hot air balloons (Spindler 1999), Hot air ballooning (Iggulden 1990) ja Ballooning (Wirth 1984), joissa voisi olla hyödyllistä tietoa. How to make and...
Televisiotoimintaa Suomessa ohjaa Laki sähköisen viestinnän palveluista. Sen mukaan ohjelmistotoimilupa yleisen edun televisiotoimintaan on myönnettävä, jos:
1) hakija on suorittanut 285 §:ssä säädetyn hakemusmaksun;
2) lähetykset ovat vapaasti vastaanotettavissa;
3) lähetyksiä voi vastaanottaa valtakunnallisesti lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa;
4) lähetykset sisältävät päivittäin suomen- tai ruotsinkielisiä ohjelmia;
5) lähetykset sisältävät päivittäin uutisia ja ajankohtaisohjelmia;
6) lähetyksiin sisältyy 211 §:ssä tarkoitetut ääni- ja tekstityspalvelut; ja
7) hakija on toimittanut riittävän selvityksen ohjelmiston jakelun järjestämisestä.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ohjeistaa, että mainosten ja...
Street Legal -albumilla (1978) julkaistu kappale on jopa Dylanin asteikolla arvoituksellinen ja moniselitteinen. Se on herättänyt runsaasti pohdintoja ja keskusteluja. Niitä voi tutkia vaikka verkkohaun tuloslistasta: https://www.google.com/search?q=bob+dylan+%22changin+of+the+guards%22+a…;
Yleisimpien tulkintojen mukaan laulu kertoo esim. Dylanin henkisestä kriisistä, hänen kääntymisestään roomalaiskatolilaiseksi, hänen avioerostaan tai yleensä hänen elämästään vuoteen 1977 asti. On myös ehdotettu, että laulu kertoisi Jeanne d'Arcista tai Jeesuksesta.
Dylan-analyyseissa ylistetään hänen taitoaan luoda hienoja runollisia kielikuvia, mutta tästä runsaudesta ei aina synny ymmärrettävää kokonaisuutta. Lukijoilla ja kuuntelijoilla on silloin...
Törmäyskrattereita on tällä hetkellä löydetty Suomesta 12 kpl. Satu Hietala ja Lauri J. Pesonen ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen artikkelin viimeisimmästä löydöstä Mineralia lehdessä ja artikkelista löytyy myös muuta tietoa kraattereista. Hietala, S., & Pesonen, L. J. (2018). Tusina täynnä: Varmat merkit kahden taivaankappaleen törmäyksestä. Mineralia : Kiviharrastajan Kuvalehti, 2018, No. 4, s.4-12.Artikkeli on luettavissa myös verkossa http://www.tampereenkivikerho.fi/attachments/article/113/Mineralia_2018…Kraattereihin liittyviä linkkejä:https://kraatterit.wordpress.com/kraatterikirja/https://www.is.fi/tiede/art-2000005734057.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/suomen-12.-meteoriitt…https://www....
Tätä leikkilaulua on kysytty palstalla aikaisemminikin. Vastaus kuului näin:
Joululaulu "Pieni joululeikki" (Maijan ja Kallen piirilaulu) löytyy esim. Elsa Kojon kirjasta "Suuri joululaulukirja" sivulta 124. Laulu alkaa sanoilla Nyt on meillä, nyt on meillä hetki herttainen. Laulun sävelmä muistuttaa lauluja "Ukko Nooa" ja "Karhu nukkuu". Laulussa on neljä säkeistöä. Säveltäjä on Bellman, Carl Michael. Tässä tapauksessa kyseisen laulun sovittaja on Joonas Kokkonen.
Vastattu 2005
Suuri joululaulukirja löytyy Anders-kirjastojen kokoelmista.
Monetkaan Helsingin kivijalkakaupat eivät ikävä kyllä enää myy karttoja. Partioaitasta Nuuksion kartan saa hintaan 19,95 €, mutta Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa vastaavanlainen kartta on vielä kalliimpi. Sipoonkorven karttaa löytyy myös samoista liikkeistä, Akateemisesta, Suomalaisesta sekä Partioaitasta. Verkosta hankittaessa Nuuksion ja Sipoonkorven karttoja saa hieman halvemmalla postikuluineen. Halvemmin kartat saa netistä printtaamalla, mutta laadukkaita karttoja sieltä on vaikea löytää: Nuuksio ja Sipoonkorpi. Kaikista halvin vaihtoehto on lainaaminen: Nuuksio ja Sipoonkorpi, laina-aika 28 vuorokautta.
