Uudesta Helmet-verkkokirjastosta löytyy Taskukirjaston tapaan myös sähköinen kirjastokortti, joka löytyy Oma tili -valikosta kirjautumisen jälkeen. Uuteen verkkokirjastoon pääset menemällä osoitteeseen helmet.finna.fi.
Lisää tietoa ja ohjeita: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Opintoluotsi-sivustosta löytyy Luonnonvara- ja ympäristöala -otsikon alta mm. puutarha-alan eri tasoiset koulutukset ja koulutuspaikkakunnat:
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/luonnonvara_ja…
Mäkihypyn pituusennätyksistä löytyy tietoa Suomen Hiihtoliiton sivuilta (https://www.hiihtoliitto.fi/makihyppy-yhdistetty/makihyppy-yhdistetty/h…). Sieltä selviää muun muassa, että ensimmäinen suomalainen 200 metrin rajan ylittänyt oli Toni Nieminen.
Hei! Akaton mies-elokuvan alku ja lopputekstimusiikin on säveltänyt ja sovittanut Risto Hiltunen. Katsoin, Suomen kansallisfilmografia nro 9, elokuvan tiedot, eikä elokuvan alku- ja lopputekstimusiikille mainittu erikseen nimeä.
Kysymys on laaja, sillä monet romaanit käsittelevät eri maiden kulttuureja, samoin elämänkerrat joihin "Ei hunginnolle tänään" on kirjastoissa luokiteltu.
Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta voi romaaneja etsiä kohdistamalla haku vain kaunokirjallisuuteen ja laittamalla asiasanaksi maanosan tai maan nimen. "Kulttuurierot" asiasanalla löytyy myös kirjoja eri maista. Romaaneja on tosin asiasanoitettu vasta vuosta 2000 lähtien. Haku tuo esiin kyllä muutakin kuin tosipohjaisia teoksia (esim. Afrikka Tarzan-sarjan).
Elämäkerrallisia kirjoja voi hakea laittamalla luokaksi 99 ja sitten joko maa tai maanosa asiasanaksi. Elämäkertojen kohdalla haku kohdistetaan tietokirjallisuuteen.
Turun kaupunginkirjastossa on juuri valmistunut...
Monissa uunien käyttöohjeissa mainitaan erikseen, että grillauksen aikana uunin luukku on pidettävä kiinni. Voisitte yrittää varmistaa uuninne valmistajalta kuinka asia on oman uunimerkkinne kohdalla.
Vastaavanlaisiin kysymyksiin on tällä palstalla vastattu aiemminkin, esim.: https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-valmistunut-kirjasto-ja-tietopalvelualan?from=term/207860&language_content_entity=fi Summaan kuitenkin hieman:KVTES ei määrää, minkä alan opinnot tulisi olla suoritettuna, vaan puhuu "soveltuvasta tutkinnosta". https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2022/liite-2-kulttuuri-ja-vapaa-aikapalvelujen-henkilostoKirjastolakikaan ei anna kovinkaan suoraa vastausta: "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu." (17§)Käytännössä...
Kyllähän niitä toki löytyy. Voit tarkastaa niiden saatavuuden Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) seuraavasti: Valitse Pikahaku. Siirrä "täppä" kohdasta "nimeke" kohtaan "asiasana tai luokka" ja kirjoita asiasanaksi häämarssit.Valitse pudotusvalikosta vaihtoehdon "kaikenlaisia teoksia" sijaan "vain nuottijulkaisuja" ja tee haku. Näin löytyvistä nuoteista esim. kokoelma "Häämarsseja uruille" (ISBN 951-757-380-4) vaikuttaisi tarkoituksiisi sopivalta, siinä kun ovat kaikki nuo mainitsemasi kappaleet (oletan, että tarkoitat Melartinilla Juhlamarssia näytelmästä Prinsessa Ruusunen). Jos haluat vielä laajemman hakutuloksen, voit kokeilla Plussa-hakua kappaleiden nimillä; tarkat, oikeat nimimuodothan löydät vaikkapa juuri...
Löydät väestön ennakkotilaston mukaisen taulukon 100 vuotta täyttäneiden määrästä iän ja sukupuolen mukaan tästä vastauksesta:
Kuinka paljon 100 vuotta täyttäneitä oli Suomessa 31.12.2023 jaettuna vuosiikäryhmittäin sukupuolen mukaan?
Etunimistä etätietopalvelussa kysytään usein. Aiemmat vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx haulla etunimet.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa nimen Miira kohdalla on viittaus nimeen Mira. Suomen almanakassa 30.4., v:sta 1984, koska Miraa käytetään tänä päivänä ennestään olevan Mirjan kutsumamuotona. Lisäksi esim. Saksassa Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä. Slaavilaisessa nimistössä nimi yhdistyy sanaan mir, rauha. Jonkin verran käytetään kirjoitusasua, Miira.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Miran kohdalla nimeen Myrope, suoranaista yhteyttä niillä ei ole.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY, 1999.
Kustaa Vilkunan Etunimet...
Nimi Aila on lappalaisperäinen, mahdollisesti johdettu inarinlappalaisesta nimestä Aili. Alkuperänä voi olla myös muinaisskandinaavinen Helga, "pyhä" tai helagar "varoittava". Nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan on ollut myös muutamia miespuolisia Aila-nimisiä. http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Arja esintyy Eino Leinon Helkavirsissä runossa Arja ja Selinä. Helkavirsissä Arja on miehennimi, mutta nimi vakiintui nopeasti naisennimeksi. Esikuvana on pidetty nimeä Irja, mutta myös venäläisiä nimiä Arija, Arja, Ara. Viimeksi mainitut juontuvat Kreikan mytologian Ariadnesta. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1950.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1...
Osoitteesta http://www.kaspaikka.fi/neulonta/perinn2.html löytyy kuva kyseisestä neuleesta. - Aiheesta on tutkimustietoa Marketta Luutosen kirjassa Kansanomainen tuote merkityksenkantajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. - Neuleohjeita löytyy esimerkiksi kirjasta Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita. Myös Vibeke Lindin Perinneneuleita -teoksessa on naisen ja miehen jussipaidan ohje. Suuren käsityölehden vuoden 2004 numerossa 10 on lapsen perinteisen pohjalaisen jussipaidan neuleohje. - Alkuperäisen jussipaidan värit ovat luonnonharmaa ja viininpunainen.
Tähän kysymykseen ei ihmisymmärrys kykene vastaamaan. Kyseessä on tuntemamme syy-seuraussuhteen ulkopuolinen ,aluton (ja ajaton) ulottuvuus, jota tietämyksemme ei tavoita.
Järvimalmin käytön historiaa käsitellään Mirja Turusen toimittamassa vuonna 1998 ilmestyneessä teoksessa Ruukkien retki Historic Ironworks of Finland. Teos on kaksikielinen (suomi ja englanti). Kirjaa on saatavissa muutamista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, mm. pääkirjastosta. Ruukkeja ja niiden historiaa käsitellään useissa muissakin teoksissa, uusin lienee 1999 ilmestynyt Asko Salokorven Suomen rautaruukit.
Hei,
kysymiesi käsitteidenm määrittelyjä haimme uusimmista viranomaisteksteistä.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364731&lan=FI
löytyy seuraava teksti yhdyskuntarakenteesta:
Yhdyskuntarakenne on kokonaisuus eri toiminnoista, joita yhdistävät liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on alueidenkäytön suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhdyskuntarakenne on tärkeä, sillä hajanainen rakenne hankaloittaa yhdyskuntien toimivuutta.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN sivulla http://www.tem.fi/?s=2149
löytyy seuraava teksti aluepolitiikasta, jossa aluerakenne mukana
Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja...
Tommi Aitio on kirjoittanut Pertti "Spede" Pasasesta elämäkerrallisen teoksen Spede : Pertti Pasasen elämä. Tammi, 2002.
Tietoa löytyy myös kirjasta Kansallisgalleria, Suuret suomalaiset, osa 5 Moderni Suomi. WSOY 1997. siv. 148-151.
Lisäksi Spedestä löytyy tietoa Internetistä osoitteista: http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=323
http://www.spede.fi/
Mustelma johtuu ihonalaisten pienten verisuonten rikkoutumisesta, jolloin alueelle leviää verta. Esim. koiralla voi olla mustelma ulkoisen vahingoittumisen kuten ruhjeen tai revähdyksen merkkinä tai vaikkapa oireena myrkytyksen aiheuttamasta verenvuodosta.
Elekieltä ja sanatonta viestintää käsittelevät muun muassa seuraavat kirjat, jotka löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta:
Ymmärrä elekieltä : näetkö mitä sanon sinulle? / Laura Benyik, Shamuel B. Kohen, 2007
Ajatusten lukijaksi / Henrik Fexeus, 2008
Body talk : kehonkieli työelämässä / Judi James , 2002
Lisää kirjoja voi etsiä kirjaston aineistotietokannasta muun muassa hakusanoilla eleet, elekieli, ilmeet ja sanaton viestintä.
Vastaus saattaa löytyä seuraavista Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista:
Kalevi Wiik, Tämmöttös :Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja, 1997.
M.K. Suojanen, Mitä Turussa puhutaan?, 1985.
Maija Grönholm, Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin, 2017.
Hane Käpylä, Vanhaa ja uutta turkua : Turkulaisten naisten kieltä neljässä sukupolvessa, 2012.
Asian kanssa voi myös kääntyä alla olevien tahojen puoleen.
Turkuseura-Åbosamfundet ry: http://www.turkuseura.fi/
Seura on kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa.
Kotimaisten kielten keskus: https://www....
