Auringon keskietäisyys maasta on noin 150 miljoonaa kilometriä. Erään laskelman mukaan maan keskilämpötila nousisi noin 42 celsiusasteeseen, jos olisimme 50 gigametriä eli 50 miljoonaa kilometriä eli noin kolmanneksen lähempänä aurinkoa. Viimeistään tässä vaiheessa meret luultavasti kuivuisivat ja elämä kävisi muutenkin mahdottomaksi, mutta luultavasti jo paljon pienemmän kirimisen jälkeen.
Samaa kaavaa voi halutessaan käyttää myös maksimietäisyyden laskemiseen, vaikkapa sillä oletuksella, että maan keskilämpötila olisi 10-15 astetta.
Wikipedian mukaan aurinkoenergiasta vain noin 0,008 prosenttia päätyy ihmiskunnan käyttöön. Se, miten paljon sitä missäkin käytetään, riippuu tekniikasta, reusrsseista ja...
Sonja-nimen lähtökohtana on kreikan "Sofia", ja lähinnä sen venäläinen hellyttelymuoto. Sofian merkitys on "viisaus". Saksassa ja Englannissa nimen muoto on Sonia. Suomessa Sonjaa käytetään ennen kaikkea Pohjanmaalla, mutta myös Itä-Suomen ortodoksien keskuudessa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja,
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja
Kolmasosa maapallon kultaharkoista tehdään Sveitsissä (on erikokoisia 10 g - kymmeniä kiloja). Suuret valtiot kuten USA, Kiina, Etelä-Afrikka tekevät itse. Yleensä pankeissa tai rahapajoissa.
Kaivoksesta tulevan raakakullan hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja vaihtelee eri kaivoksissa.
Kaikista kultakaivoksista tulee harkoiksi sopivaa kultaa. Yleensä kaivos myy kullan rikasteena eteenpäin ja jalostaja puhdistaa sen.
Suomessa ymmärtääkseni entinen Outokumpu (mikä lie nykyään) Porissa/Harjavallassa.
Veden määrä riippuu prosessista millä kulta rikastetaan. Prosesseja on ainakin neljä erilaista.
Vastaukset ovat peräisin geologilta Geologian tutkimuskeskuksesta.
Kannattaa kysyä Helsingin kaupungin digituesta, joka toimii myös etänä.
https://digituki.hel.fi/fi/
Ilmaiseen Open Office ohjelmistoon kuuluu myös tekstinkäsittelyohjelma.
https://open_office.fi.downloadastro.com/
Kyseessä voisi olla Helsingin sanomien klassikkoautomaatti, http://www2.hs.fi/klik/klassikkoautomaatti/klassikkoautomaatti.html . Siellä on juuri tämän tyyppinen palvelu. Lisäksi kaunokirjallisuuden lukemista voi etsiä Kirjastot.fi:n Kirjasammosta, http://www.kirjasampo.fi . Molemmista löytyy kätevästi ideoita kesälukemistoksi!
Radion ohjelmatiedot tuolta ajalta löytyvät Katso-lehdistä. Tuohon aikaan kuunneltavissa oli kolme Yleisradion kanavaa: Yleisohjelma, Rinnakkaisohjelma ja Ruotsinkielinen ohjelma. Kuunnelmia on esitetty Yleisohjelmassa keskiviikkoiltaisin. Joukossa on myös useita jännityskuunnelmasarjoja. Esimerkiksi vuonna 1975 on esitetty Olavi Linnuksen kirjoittamaa ”Vahtonen maksaa velan” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 26.2.), Orville Leroyn ”Tauti, joka ei tartu” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 23.4.) ja Roderick Wilkinsonin kirjoittamaa ”Tapaus Collinson” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 10.9.). Ohjelmatiedoissa ei mainita mitään kuunnelmien musiikista. Selailemalla Katso-lehtiä ehkä tunnistatte etsimänne kuunnelman nimen.
1970-luvun Katso-lehtiä voi tilata oman...
Kallion kaupunginosa on kokenut monia vaiheita ja muutoksia 1800-luvulta tähän päivään, niistä löytyy paljon sekä tutkittua tietoa että henkilökohtaisia muistoja sekä verkosta että painetusta kirjallisuudesta. Historiikit yltävät aika kauas menneisyyteen nykylukijan silmin. Kattavin historiikki lienee Juha Koskisen Kallion historia vuodelta 1990 (Kallio-Seura) (kts. linkki): http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1349799?lang=fin
Kallion kirjasto on koonnut Kallio-aiheista kirjallisuutta omaksi kokoelmaksi, sen sisältöön kannattaa tutustua. Tässä linkki Kallio-kokoelman tietokirjallisuusosaan(kts. linkki): https://bit.ly/2oL4OMo
Nyky-Kalliota, sen boheemia ilmapiiriä ja toisaalta gentrifikaatiota ja on...
Kirjastossa on monenlaisia työtehtäviä, riippuen toki kirjaston koosta. Isommissa kirjastoissa voi asiakaspalvelussa suuntautua esim. lapsiin tai nuoriin tai vanhuksiin. Hankintaa ja luettelointia tekevät seuraavat uutta kirjallisuutta ja päättävät mitä kirjastoon tilataan ja sen jälkeen saattavat aineiston lainauskuntoon. Kokoelman huoltoon, eli esimerkiksi vanhentuneiden teosten poistamiseen osallistuu ainakin meillä lähes koko henkilökunta jollain tavalla. Ohjaaminen ja opastaminen on myös osa asiakaspalvelutyötä. Kirjastossa käy lapsiryhmiä tutustumassa kirjaston toimintaan, kaikenikäisiä opastetaan käyttämään esimerkiksi e-aineistoja, vanhemmille voidaan antaa digitukea. Myös aikuisryhmiä käy tutustumassa kirjastoon. Tapahtumatuotanto...
Kiinteistön omistajatiedot on mahdollista saada Maanmittauslaitokselta, jos tiedot on tallennettu rekisteriin. Omistajatietoihin sisältyvät kiinteistötunnus, kiinteistön nimi, omistajan nimi ja osoite. Mutta, kiinteistön omistajatietoja ei luovuteta, jos haluat ottaa yhteyttä omistajaan ostotarkoituksessa.
"Kiinteistön omistajatiedot näkyvät lainhuutotodistuksesta. Niitä on kahdenlaisia: ensimmäinen sisältää omistajan nimen, henkilötunnuksen ja osoitteen ja toinen suppeampi vaihtoehto pelkästään nimen ja syntymäajan.
Suppeampi todistusvaihtoehto voidaan luovuttaa asiakkaalle käyttötarkoitusta kysymättä. Tämä otemalli riittää usein asiakkaan tarpeisiin.
Henkilötunnuksen ja osoitteen sisältävä ote voidaan luovuttaa kiinteistön omistajalle...
Suomessa ei voi.
Kihlaus määritellään kahden ihmisen sopimukseksi avioliittoon menosta.
Väestäliitto:"Kihlaus on vapaamuotoinen sopimus tulevan avioliiton solmimisesta. Merkitystä ei ole sillä, ovatko muut kuin suhteen osapuolet tietoisia kihlauksesta vai eivät. Olennaista on, että pari, joka ovat sopinut avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, on kihlautunut."
Ennen kuin avioliiton voi solmia, on aina tutkittava onko sille estettä. Siksi avioliittoon "heittäytyminen" ilman edeltävää sopimusta on mahdotonta.
Oikeus.fi "Ennen vihkimistä avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Pyyntö esitetään maistraatille. Avioliiton esteet voi tutkia myös evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen...
Kiviniemi on tyypillinen länsisuomalainen asutusnimipohjainen sukunimi. Sukunimeksi nimi lienee vakiintunut 1900-luvulla tai 1800-luvun lopulla. Nimi voi olla peräpohjalainen, pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen, satakuntalainen tai etelähämäläinen. Lähde ja lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Mikäli tarkoitat saksanpaimenkoiraa, josta puhekielessä käytetään nimitystä susikoira, se on laillinen ja Suomen kennelliiton hyväksymä rotu. Koirasusi puolestaan on on suden ja koiran risteymä. Se on luokiteltu vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Lähteet
Kennellitto: Saksanpaimenkoira: https://www.kennelliitto.fi/files/saksanpaimenkoira
Vieraslajit: Koirasusi https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5014936
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista. Sanoituksia voit etsiä verkosta hakukoneella esimerkiksi laulun alkusanoilla. Verkosta löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä. Sanat voi tietysti kuunnella myös äänitteeltä.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander Olshanetsky (tai...
Netistä löytyi tieto, että Sallisen ja hänen tyttärensä Tajun uurnat siirrettiin Hietaniemen hautausmaalta Sallisen ateljeekodin pihapiiriin kesällä 2001.
Sallisen ateljeekoti, ”Krapula” sijaitsee Hyvinkäällä ja Tyko Sallisen ja hänen tyttärensä Tajun hauta on Hyvinkäänkylässä ateljeetalon pihapiirissä. Siirto tapahtui 20001 Hietaniemen hautausmaalta Sallisen tyttären Tirsi Savolaisen (k. 2003) toivomuksesta. Haudalla olevan kiven on Sallisen maalauksesta Kilpajuoksu (1917) saadun hevosaiheen mukaan suunnitellut kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen.
Lisätietoja:
http://www.kultaomena.com/393?onsitemessage=saved
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tyko_Sallinen
Maailman 195 itsenäisen maan englanninkieliset nimet löytyvät esim. näiltä sivuilta:
USA:n ulkoministeriö: http://www.state.gov/s/inr/rls/4250.htm
One World - Nations Online -projekti: http://www.nationsonline.org/oneworld/countries_of_the_world.htm
Jos ajoneuvo on yhä rekisterissä ja sinulla on tiedossasi rekisterinumero, tietojen pitäisi löytyä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvoliikennerekisteristä. Tiedot ovat maksullisia.
Rekisterin yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta
http://www.trafi.fi/palvelut/rekisteritietopalvelut/ajoneuvotiedot
Pelkästään omien henkilötietojesi perusteella tietoja tuskin löytyy. Jos sinulla oli autolle vakuutus tuolloin, voit tiedustella kyseisestä vakuutusyhtiöstä, onko noin vanhoja tietoja säilytetty.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Ingrid Larsson Haglundin kirjoittama kirja "1600-tals recept ur Per Brahes kokbok : mat och minnen från Visingsborg, Sveriges första grevskap". Kirjan luettelotietueeseen on kirjattu myös toinen nimeke "Per Brahes kokbok". Kirja on julkaistu vuonna 1997. Muuta Pietari Braheen ja ruokaan liittyvää kirjaa en Vaski-kirjastojen kokoelmista löytänyt.
Minun nähdäkseni virke on kieliopillisesti oikein, joskin toki perään voisi laittaa pisteen. On sitten eri asia, miten hyvin se sopii johonkin asiayhteyteen tyylillisesti, mutta siihen on mahdotonta ottaa kantaa tuntematta asiayhteyttä.
