Kielitoimiston sanakirja määrittelee kivenheiton kuvainnolliseksi mitaksi varsinkin. lyhyehkölle etäisyydelle:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mitään vähimmäis- tai eninmmäismittaa kivenheitolle ei liene määritelty.
Hei!
Voit lukea kyseisiä tarinoita esim. teoksista Taula-Matin kertomuksia tai Taula-Matin seikkailuja sekä Aleksis Kiven teoksesta Käärmeitten kuningas ja rohkea ratsastaja sekä muita tarinoita (julkaistu v. 2002). Kannattaa kääntyä oman lähikirjaston puoleen, joka tarvittaessa voi tilata aineiston muualta.
Valkoisella rastilla varustetusta lipusta ei valitettavasti löytynyt tietoa. Valkoinen risti vihreällä pohjalla on ensiavun virallinen Euroopan unionin hyväksymä tunnus (ISO). Voisiko tämä olla näkemäsi lippu?
http://www.seiyaku.com/customs/crosses/green.html
http://www.redcross.fi/punainenristi/merkki/fi_FI/?page=2
Noa/Nooa-nimi on raamatullista perua (1. Moos. 6-9). Sanan alkuperäinen merkitys lienee epäselvä, se on johdettu joko 'lohduttaa, keventää mieltä' tai 'lepuuttaa' merkitsevistä heprean teonsanoista. Suomalaisessa kalenterissa nimi on ollut 23.12.heprealaisessa muodossa Noach v. 1740-1748 ja v. 1749 latinalaisessa muodossa Noachus. Viime vuosien aikana nimen suosio on suuresti noussut, nimi Noa on esiintynyt myös naisten nimenä. Tietoa nimien yleisyydestä löydätte Väestörekisterin nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
////Kirjallisuutta: Raamatun tietosanasto / Heikki Palva ////Suuri etunimikirja / Pentti lempiäinen////
Savimaa itsessään on huono kasvupaikka. Eri tahot kehottavatkin laittamaan savimaahan maanparannusaineita, kuten hiekkaa, kompostimultaa/puutarhamultaa ja turvetta.
Tässä pari hyvää nettisivua:
Ekopihan sivuilta löytyy eri kasvupaikoille sopivia kasveja. http://www.ekopiha.info/kasvit_ja_kasvupaikat.htm
AhonAlku –sivuilta löytyy tietoa erilaisten kasvupaikkojen lajeista. http://www.ahonalku.fi/Eri.kasvupaikkojen2010.htm
Aihetta käsitteleviä kirjoja:
Raybo, Björg A.: Nurmikot ja maanpeitekasvit
Widlundh, Susanna: Pihasta puutarhaksi
Tuominen, Kirsi: Maanpeitekasvit: luo vehreä pihapiiri
Teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004, ISBN 952-99333-2-0 on sivulla 85 vuoden 1963 setelimarkan hinnat:
• Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, hinta on 0,50 € (painosmäärä 369.420.00)
• Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen ja kuuluu Tähti* -erään (painosmäärään 780.000), hinta on 12 €.
Lisätietoa rahoista löytää esimerkiksi Internetistä Suomen Numismaatikkoliitto ry.:n sivulta
http://www.numismaatikko.fi., kannattaa katsoa Linkit-sivulle. Asiantuntevia tietoja rahojen arvosta voi tiedustella Rahaliike Holmastolta - maksullinen puhelinpalvelu - Intenetissä sivut osoitteessa http://www.holmasto....
Kysymyksessä mainitun kaltaiseen valikoivaan kääntämiseen törmää silloin tällöin etenkin lapsilukijoille suunnatuissa teoksissa - ilmiö ei suinkaan rajoitu englanninkielisiin Muumi-kirjoihin. Suomenkielisenä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Anni Swanin tulkinnan Lewis Carrollin klassikosta Liisa ihmemaassa. Syyt tähän voivat olla moninaisia: taustalla voi olla esimerkiksi kulttuurieroja (asiaa ei saada luontevasti ja sujuvasti tulkittua käännöskielisessä kontekstissa uhraamatta tekstin luettavuutta), alku- ja käännöskielen erityispiirteisiin liittyviä eroavaisuuksia (kohdekielestä puuttuvaa sanastoa tai ilmauksia), toimituksellisia ratkaisuja (joitain osuuksia on ehkä haluttu tietoisesti jättää pois tarpeettoman tuntuisina...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Jutta” peräisin heprealaisesta etunimestä ”Judit”. Sen merkitys on epäselvä, mutta sen merkitykseksi on ehdotettu ’nainen Juudan kuningaskunnasta’. Ensimmäiset suomalaiset Jutat nimettiin 1900-luvun alussa, mutta vasta 1960-luvulla nimi alkoi yleistyä Suomessa.
Etunimestä ”Moona” edellä mainittu teos paljastaa, että se on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Mona”. Tuon nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhentymä etunimestä ”Monika”, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta ”Moona” saattaisi olla lyhentymä jostakin ”mona”-loppuisesta...
Saila on suomalainen mukailu tapaan Aila, Laila, Maila. Saila on ollut almanakassa 4.10. vuodesta 1950. Inkeri on suomalainen muunnos nimistä Inger ja Ingrid, muinaisskandinaavisessa asussa Ingifridh, jonka alkuosa on vanha Ing-jumalan nimi ja loppuosa -frid tarkoittaa kaunista. Inkeri on ollut Suomessa käytössä jo muinaisaikoina. Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Nita- ja Nitta-nimet ovat lyhenteitä Anitasta, Anittasta tai Juanitasta. Anita-nimi on tullut Suomeen alunperin Espanjasta. Anitan nimipäivä on 22.10. Anita-nimi on Anna-nimen hellittelymuoto. Pyhä Anna oli Neitsyt Marian äiti. Alunperin nimi on tullut hepreankielisestä Hannah-nimestä, joka tarkoittaa armoa.
Tiedot kirjoista: Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja, 1999, Lempiäinen, Pertti: Nimipäiväsanat, 1994, Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1993.
Sanalla "kortteeri" tarkoitetaan yleiskielessä majapaikkaa, tilapäistä asuntoa, asuntolaa tai muuta vastaavaa paikkaa, jossa voi yöpyä. Oma koti ei ole kortteeri, mutta satunnaiselle vieraalle se voi sellaisena toimia. En itse löytänyt ilmaisulle mitään historiallista yhteyttä pakkotyölaitoksiin, joiden yhteydessä se kuulostaisi mielestäni oudolta, koska niissä oleskelu ei ole samalla tavalla tilapäistä. Sanan "kortteeri" alkuperä on todennäköisesti neljännestä tarkoittava sana, mahdollisesti ruotsin kielen "kvarter"-sanan mukaan.
Surusta on koottu useampiakin runokokoelmia. Hyviä ovat esimerkiksi Parantava runo. T 1982 ja Vain unen varjo. O 1997. Lisää kirjallisuutta voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla suru, luokalla 82.2- (Tampereella 82.12) ("Nimeke-laatikon" voi muuttaa luokka-hauksi)ja rajaamalla haku Kangasalan kirjastoon saa tulokseksi 10 teosta.
Vaikuttaa siltä, että joko kysymääsi sarjaa ei ole julkaistu lainkaan DVD:nä tai ainakaan siihen ei ole myönnetty lainausoikeuksia, sillä kirjastot eivät ole sitä hankkineet.
Samasta Agatha Christien alkuteoksesta (Kymmenen pientä neekeripoikaa (julkaistu myös nimillä "Kymmenen intiaania" ja "Eikä yksikään pelastunut") on tehty myös elokuvia. Vaski -kirjastojen kokoelmassa on DVD:nä Peter Collisonin ohjaama elokuva And then there were none / Kymmenen pientä neekeripoikaa. DVD on julkaistu vuonna 2011, alkuperäinen elokuva on vuodelta 1974.
Yhtä kaiken haluamasi tiedon kattavaa teosta Saimaasta ei löydy, mutta tietoa Saimaan historiasta ja sen syntyperästä löytyy esimerkiksi Esko Kuusiston toimittamasta teoksesta Elävä Saimaa (1999). Myös Toimi Jaatisen toimittama Saimaa-kirja (1991) antaa tietoa Saimaan esihistoriasta heti jääkauden jälkeen.
Saimaan pinnankorkeuden vuosikeskiarvot vuosilta 1847 - 1997 löytyvät Hydrologiaa 90 -vuotta -teoksesta (toim. Hydrologinen toimisto, 1998). Lisäksi kannattaa katsoa Hydrologisia vuosikirjoja. Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy em. vuosikirjoja vuodesta 1957 lähtien. Vuosien 1996 - 2000 tilastotietoja löytyy Veli Hyvärisen ja Johanna Korhosen toimittamasta teoksesta Hydrologinen vuosikirja 1996 – 2000 (2003). Teosten saatavuuden voi...
Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi on tänä vuonna lyöty kaksi juhlarahaa: 100 euron ja 5 euron rahat. Sinun rahasi on ehkä 100 euron raha: sitä kuvaillaan näin: Tunnuspuolella on teksti Suomi sekä itsenäistymis- ja nykyvuosi. Arvopuolella kuvataan suomalaisille juhlarahoilla harvinaisesti abstraktia taidetta. Sen nimellisarvo on siis 100 euroa. Lisätietoa juhlarahoista:
http://www.mint.fi/fi/tiedotteet/1880/
http://www.kolikot.com/uutiset/17
Sinikka Nopola kirjoittaa hauskasti, mutta hänen kirjansa eivät ole näytelmiä vaan murteella kirjoitettuja hauskoja tarinoita. Päähenkilöinä ovat Eila ja Rampe ja heidän tyttärensä Likka, esim. kirjassa Eila, Rampe ja elämän tarkoitus. Muutama vuosi sitten Ryhmäteatteri esitti näytelmän nimeltä Kaaos, kirjoittanut Mika Myllyaho. Se on tragikoominen näytelmä kolmesta naisesta, jotka yrittävät elää naisen elämää roolipaineisessa yhteiskunnassa. Irja Sinivaaran kirjassa Naisten viikko ( Tammi 2007) ovat kertojina seitsemän naista, jotka ovat saanet nimensä heinäkuisen kalenteriviikon mukaan ja jotka kaikki rakastavat Jaakkojaan.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anopola+sinikka/anopola+sinikka/1%2…...
Tampereen kanssa vertailukelpoista raitioliikennettä on tällä hetkellä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Turussa liikennöinti päättyi vuonna 1972.Helsingin vaunukalusto on vuosien mittaan pidentynyt 2-akselisista vaunuista ensin 4-akselisiin, sitten 6-akselisiin ja 8-akselisiin. Ensimmäiset 2-akseliset moottorivaunut olivat vähän alle 9-metrisiä, mutta valtaosa käytetyistä vaunuista oli 10,2 metrin mittaisia. 4-akselisten vaunujen pituus vaihteli välillä 11,5–13,5 m. Merkittävimmät pituusmuutokset tulivat 6- ja 8-akselisten vaunujen myötä: ensimmäisen kerran vuonna 1973 käyttöön otetut 6-akseliset vaunut olivat 20-metrisiä, 1983 liikenteeseen tulleet 8-akseliset vaunut ovat pituudeltaan 25,66–27,6 m. Lokakuussa 2023 alkanut...
Suomen kirjallisuus VI sisältää kahdeksansivuisen luvun Lauri Viidasta ja hänen tuotannostaan.Mukana on lyhyt arvio runosta Luominen. WSOY:n julkaisemassa Viidan Koottujen runojen (ens. painos 1966, 10. 1999) alussa on pitkä Marjukka Kaasalaisen artikkeli Lauri Viita runoilijana. Kannattaa tutustua myös Viidan puolison Aila Meriluodon teokseen Lauri Viita - legenda jo eläessään (WSOY 1974).
Yleinen joulun viettämisen ajankohta ei ole alkuperältään kristillinen, vaan se liittyy talvipäivän seisauksen eli vuoden lyhimmän valoisan päivän juhlimiseen. Myös itse sana "joulu" on alkuperältään vanhempaa perua kuin kristinusko.
Kristinuskon Jeesuksen todellisesta syntymävuodesta tai -päivästä ei ole mitään historiallisia dokumentteja. Raamatun Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit kuvailevat Jeesuksen syntymää, mutta ilman mitään vuodenaikaan liittyviä täsmenteitä.
Todennäköisesti Jeesuksen oletettu syntymäaika on sovitettu yhteen pakanallisen joulun viettoajan kanssa, koska talvipäivän seisausta on joka tapauksessa juhlittu. On siis ollut käytännöllistä sopia, että myös Jeesus sattui syntymään talvipäivän seisauksen aikoihin. Joulun...
Mäkihypyn pituusennätyksistä löytyy tietoa Suomen Hiihtoliiton sivuilta (https://www.hiihtoliitto.fi/makihyppy-yhdistetty/makihyppy-yhdistetty/h…). Sieltä selviää muun muassa, että ensimmäinen suomalainen 200 metrin rajan ylittänyt oli Toni Nieminen.
