On aivan mahdollista, että tuon kappaleen ruotsinkielisiä sanoja ei ole koskaan painettuna tai muuten julkaistuna ollutkaan. Internetistä sellaisten löytäminen olisi jo erikoista.
Parasta todella on tiedustella tekstin tekijältä itseltään. Teatterinjohtaja, ohjaaja Bengt Ahlforsin yhteystiedot löytyvät suoraan puhelinluettelosta (sekä Eniro että Fonecta, Helsingin seutu). Periaatteessa palvelumme ei välitä yksityishenkilöiden yhteystietoja, joten nyt puhelinluettelon kimppuun.
Häävi on lainasana, joka pohjautuu ruotsin kielen sanaan häv (kelpo, oiva) ja merkitsee samaa kuin hyvä, kehuttava, hääppöinen tai kaksinen. Suomen kielessä sitä käytetään yleensä vain kielteisissä yhteyksissä (esim. "Ruoka ei ollut hääviä.") Kirjakielessä häävi on mainittu ensimmäisen kerran 1800-luvun jälkipuoliskolla, mm. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. (Nurmi, Nykysuomen keskeinen sanasto, Gummerus 2004; Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.)
"Ottaa ritolat" on kuvailmaus, joka merkitsee karkuun juoksemista tai paikalta häipymistä. Sen taustalla on juoksija Ville Ritolan loppukiri Amsterdamin kesäolympialaisten 5000 metrin juoksussa vuonna 1928. Ritola voitti kilpailun ja jätti Paavo Nurmen hopealle. Vastaavia...
Kirjasto on sikäli huono paikka tuon kysymyksen vastaajaksi, että tavalla tai toisella teokset on pakko aakkostaa - tavallaan ei ole sijaa sille mahdollisuudelle, että aakkostaa ei voisi. Tässä selvitys asiasta informaatikolta, joka tekee luettelointityötä Helsingin kaupunginkirjastossa:
"Kyllä aina on pystytty aakkostamaan, en keksi tilannetta, että emme pystyisi. Monta kertaa pitää kyllä miettiä, mikä on etu- ja mikä sukunimi. Siihen on apuvälineitä, mm. teoksia eri kielisten nimien käytöstä, eri maiden kirjastojen tietokannat, kongressin kirjaston luettelo. Eri kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettuja kirjoja - niitä, joihin oma ammattitaitomme ei riitä - meille translitteroivat tulkit. Omasta takaa meillä on melko laaja...
Flaamin kieli on oikeastaan hollannin kielen murre. Flaaminkielistä sanakirjaa ei ole löytynyt.
Hollanninkielisiä sanakirjoja löytyy kirjastoista. Hae aineistoluettelosta
http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun hollanti sanakirjat.
Pim, Pam ja Pom -kirjat on kirjoittanut hollantilainen Els Stam.
Nämä kirjat ovat ilmestyneet suomeksi vuonna 1978:
Pim, Pam ja Pom ja häijy noita
Pim, Pam ja Pom ja ilkeä jättiläinen
Pim, Pam ja Pom lentomatkalla
Pim, Pam ja pom rakentavat uuden talon
Kirjat löytyvät mm. Turun alueen Vaski-verkkokirjastosta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro
Tätä on kysytty aikaisemminkin. Kyseessä on Justin Scottin kirja Kosto (The Shipkiller). Kirja on ilmestynyt 1979 suomeksi. Helsingin seudulla kirjaa näyttäisi olevan Pasilassa, Puistolassa ja Tikkurilassa paikalla.
Ainakin Lauri Meren kirjoittamassa elämäkerrassa Pentti Siimes : näyttämöllä, kotonaan (Otava, 2002) tähän asiaan viitataan pariinkin kertaan, ja Siimes sanoo kirjassa varsin suoraan, ettei hän tiedä, mistä moinen sekaannus johtuu: "Minulle on loputon arvoitus, miksi meidät Lasse Pöystin kanssa sotketaan jatkuvasti toisiimme. Erehdyksiä saattaa sattua aivan yllättävissä tilanteissa. Kerran kun menin Savonlinnassa erääseen kahvilaan, täysin tuntematon nainen alkoi tuttavallisesti viittoilla minua pöytäänsä. -- Lasse Pöysti oli Tampereella asuessaan joutunut pitemmäksi aikaa sairaalaan, ja nainen oli toiminut hänen omahoitajanaan. Tästä huolimatta hän sekoitti meidät keskenämme. Lasse puolestaan oli kerran mennyt lääkäriasemalle ja teettänyt...
Suomen rahat arviohintoineen (2008) -kirja antaa rahoille arviohinnan rahan kuntoluokan mukaan. Rahoille annetaan keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Tietoa kuntoluokista esim. kolikot.com-sivulta:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
1. Kirjan mukaan vuoden 1866 2 markan rahan arviohinta on 15 - 1000 euroa rahan kunnon mukaan. Yleisimmin rahan arvo on 25 euroa.
2. Vuoden 1916 10 penniä: arvo 0 - 20 euroa kunnon mukaan.
3. Raha voisi olla 2 äyrin (ör) ruotsalainen kupariraha. Sitä on myyty ainakin 20 euron lähtöhinnalla:
http://www.systeemi.net/categories.php?parent_id=2017
4. Kysymääsi muistorahaa on myyty 1 euron hinnalla:
http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=4119
5. Presidentti U....
"Äiti pien" -laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 7 (s. 92-93). Laulu alkaa: "Onnellisiin päiviin palaan lapsuusmuistoissani näin". Kertosäe alkaa: "Äiti pien, äiti pien, lapsuuteni muistot myötä vien". Jotkut esittäjät aloittavat laulun suoraan kertosäkeestä (esim. Mauno Kuusisto).
Laulun alkuperäinen nimi on "Mütterlein", ja sen on säveltänyt Gerhard Winkler. Suomenkieliset sanat on tehnyt Helena Eeva salanimellä H. Neva. Joissakin levytystiedoissa suomenkielisen sanoituksen tekijäksi mainitaan ilmeisesti virheellisesti Rauni Kouta eli Reino Helismaa.
Kyseinen teksti löytyy ainakin Ähtäriin pystytetystä Hugo Simbergin muistomerkistä (uutisoitu mm. Ilkka-sanomalehdessä 12.6.2017). Muistomerkissä lukee täältä Tuonelaan - tog sig till Hades.
Kun mietitään tog sig till Hades -tekstin tarkoitusta niin edellä mainittu täältä Tuonelaan on hyvä vapaamuotoinen käännös: Vanhoissa jumaltarustoissa Hades viittaa jumalan lisäksi myös vainajien olinpaikkaan ja tuonpuoleiseen. Suomalaisessa mytologiassa vastaava paikka on Tuonela. Muistoteksti kuvannee siis vainajan päätymistä tuonpuoleiseen. En kuitenkaan valitettavasti onnistunut löytämään lähdettä muistotekstin alkuperästä tai siitä onko se miten yleinen.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon MIX -tietokanta antaa haulla pk-yritykset laatu* (* merkki laajentaa hakua katkaisten sanavartalon) muutamia viitteitä, esim:
Kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittausjärjestelmän rakentaminen elintarvikealan pienyrityksen käyttöön : esitutkimus / Miia Laaksonen, Sari Forsman, Helena Immonen, Julkaistu: Helsinki : Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 2004
Andersson, Paul
Laatutoiminta suomalaisissa yrityksissä, 2004; verkkoversiona sivulla http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/4035EB9EE20E0041…
Teoksessa kerrotaan mm. erilaisista laatujärjestelmästandardeista.
ISO 9001 pk-yrityksille : mitä tehdä : ohjeita tekniseltä komitealta ISO/TC 176, Julkaistu: Helsinki : Suomen...
Kirjassa "Maailman myytit ja tarut" tekijä: Arthur Cotterell, kerrotaan amatsoneista seuraavaa:
"Kreikkalaisessa mytologiassa vähäaasialainen naissoturiheimo. He ratsastivat taisteluun hevosen selässä ja leikkasivat irti toisen rintansa kyetäkseen tehokkaammin ampumaan jousella ja sinkoamaan keihäitä. Amatsoninaisen oli lupa rakastella vasta kun hän oli tappanut miehen. Koska yhteisössä ei suvaittu miehiä, oli kumppani löydettävä toisen heimon tai kansan keskuudesta. Miespuoliset jälkeläiset surmattiin, silvottiin tai annettiin isälleen. Kuuluisin amatsoni oli Hippolyte, jonka Herakles surmasi suorittaessaan yhdeksättä urotyötään."
Amatsoneista löytyy kuvia kirjoista:
Bellingham, David: Kreikan mytologia (sivut 78 ja 110)
Taiteen...
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743
Suomen rahat arviohintoineen 2005 keräilyoppaan mukaan vuoden 1937 markka on ollut nikkeliä. Jos raha on virheetön ja leimakiiltoinen, sen arvo 10 euroa. Jos se on lievästi tummunut, arvo on 5 euroa.
YKsi selitys MARC -käsitteelle:
TIetokonepohjaisen luetteloinnin tietueformaatti ts. paperisen luettelointikortin dokumenttia kuvaavat tiedot atk-pohjaisessa muodossa. MARC-formaatin kehitti alunperin Kongressin kirjasto Yhdysval-
loissa oman kokoelman luetteloimiseksi. Tätä MARC I -projektia seurasi MARC II -projekti, jossa tut-
kittiin, miten eri bibliografisten kenttien (esim. tekijä -kenttä, kirjan nimi -kenttä, asiasanakentät jne.) alkaminen voitiin osoittaa erilaisilla koodeilla sekä kenttien jakaminen osakenttiin. MARC II:ssa tutkit
tiin myös, miten kuvailualueen elementtejä (kustantaja, ulkoasutiedot, sarjajulkaisutiedot, ISBN-tunnus)
voitiin käyttää aineiston haussa.
Useimmat nykyiset atk -pohjaiset luettelointijärjestelmät...
Kyseessä on Tuula Närhisen vuonna 2003 tekemä taideteos Kluuvinlahden fossiilit.
Katuun upotetuissa kuparinauhoissa on ruohikkoisen merenrannan kasvien ja eläinten latinankielisiä nimiä. Tällä tavoin taideteos muistuttaa alueen historiasta, sillä Kluuvinlahti ulottui 1800-luvun alkupuolelle asti siihen paikkaan, jossa taideteos nyt sijaitsee.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kluuvinlahden_fossiilit_%28taideteos%29
http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=387&sortby=ar…
Kappale Entre le boeuf et l'ane gris (Heinillä härkien kaukalon)löytyy ranskaksi ainakin seuraavilta levyiltä:
ILOINEN JOULU
HELSINKI : ONDINE, P2001
CD-äänilevy
- esittäjä on Tapiolan kuoro ja Helsingin kaupunginorkesteri
SIMPLY the best Christmas album [Äänite] : over 2 hours of the most beautiful classical holiday favorites
Paris : Erato Disques, p2000
2 CD-äänilevyä
- kappaleen esittäjä on Maitrise Saint-Pierre Aux Liens de Bulle (poikakuoro)
Noel / PETITS CHANTEURS À LA CROIX DE BOIS (lapsikuoro)
Auvidis, p1987
CD-äänilevy
TALJANKA
Santa Lucia
Taljanka Economics, p2002
CD-äänilevy
CHANTE Noël
Paris : Studio SM, p1983
C-kasetti
- useita esittäjiä, kappaleen esittäjää ei ole mainittu tiedoissa
Eeva-Leena Pokela, Eveliina Pokela ja Eeva-Leena Sariola ovat sama ihminen. Tämä lapsesta asti esiintynyt laulaja, säveltäjä ja näyttelijä on käyttänyt molempia etunimiä. Sariola-nimeä hän käytti avioliittonsa aikana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eeva-Leena_Pokela
Eeva-Leena Pokela on kanteletaiteilija ja professori Martti Pokelan ja laulaja, sanoittaja ja säveltäjä Marjatta Pokelan tytär. Lähdetietojen (Suomen kansallisbiografia 7, 2006 tai http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1125/) heillä ei ole Eeva-Johanna –nimistä tytärtä.
Sukulaissuhteista Eeva-Leenan ja Eeva-Johannan väliltä ei löytynyt tietoa, mutta molemmat ovat laulaneet sekä yhdessä että erikseen, yhdessä ainakin Ilse Saareksen levyllä Pikka, pikku pikku...
