Runo on lounaismurretta, jonka laajempi ryhmä on länsimurteet.
Huraa, pitkiä ja hienoja pellavia, lanttuja kuin nurkanpäitä, papuja kuin jakun nappeja, nauriita kuin paimenen kakkuja.
Kotikoneella pääsee esim. Seinäjoen kaupunginkirjaston sivuilta Frank -monihakuun osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/tyokalupakki.html ja sieltä voi valita mm. Ammattikorkeakoulukirjastot ja valikosta edelleen ”kaikki” tai kirjaston kerrallaan. Sosiaalialan ammattikorkeakoulujen tiedostoista löytää hakemastasi aiheesta tietoa. Samoin voi etsiä tietoja julkaisuista Terveystieteiden keskuskirjastosta osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi ja terveysalan tiedostosta http://www.scirus.com.
Sukunimen Karonen kantasana kara tarkoittaa Viljo Nissilän (1939) mukaan jotakin kovaa asiaa tai hyvin kiukkuista, luonteeltaan äkäistä ja sisukasta ihmistä. On myös mahdollista, että kantana olisi Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa käytetty sana karo, joka tarkoittaa pässiä.
Karonen-sukunimi pohjautuu Karo- ja Karoi-henkilönnimiin. Karo-nimi on tunnettu jo keskiajalla esimerkiksi Raaseporissa ja Pälkäneellä. Karoinen-nimeä on käytetty 1500-luvulla Kannaksella ja Pohjois-Karjalassa, 1600-luvulla myös muun muassa Pohjois-Suomessa. Joillakin paikkakunnilla, kuten Hollolassa, Ruokolahdella ja Paimiossa, isännistä muistuttava Karo on säilynyt asumusten nimissä.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
Papalla on tainnut olla mielessään Reino Helismaan sanoittama laulu Voi kun olis' viulu! Siinä tukkisavotalle saapuu uusi mies, joka aina iltaisin kämpällä huokailee: "Voi, kun olis' viulu!" Muut tähän vähitellen hermostuvat ja päättävät porukalla hankkia huokailijalle tämän himoitseman soittimen. Kun mies sitten saa yllätyslahjan käsiinsä, hän sanoo: "Voi, kun osais soittaa!".
Erilaisia englanninkielisiä Xsara-korjausoppaita kyllä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea, mutta suomenkielisinä niitä valitettavasti ei ole tarjolla.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot#/vaihto?aut…
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Seuraavilla verkkosivuilla kerrotaan tikkojen tekemistä koloista.
"Tikat hakevat rummutukseen sopivia paikkoja kokeilemalla. Ne pärisyttävät nokallaan kuivaa puuta muutaman kerran ja kuuntelevat millainen kaiku puusta lähtee. Jos ääni on sopiva, tikka voi rummuttaa samalla paikalla koko soidinkauden."
https://www.ts.fi/teemat/1074106442/Kysy+luonnosta+Miksi+tikka+rummuttaa
"Pikkutikka koloaa pesäänsä hyvin hitaasti, vähintään 53 päivää."
https://harjureitti.fi/luonto/muu-reitinvarsi/tikat-kolojen-rakentajina/
Kimmo Martiskaisen ja Kimmo Taskisen kirjan Valkoselkätikka (Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2011) mukaan
"Tikat voivat tehdä useita keskeneräisiksi jääviä harjoitelmia tai kaivaa monta valmista koloa, joista yksi...
Yleiset kirjastot Suomessa hankkivat suurimman osan kirja-aineistoistaan hankintapalveluyritysten kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomen Kirjastopalvelu oy ja Storia oy (ent. Kirjavälitys). Ohjeet aineiston tarjoamiseksi löytyvät välittäjien verkkosivustoilta.Oman paikkakunnan tai lähialueen kirjastoihin kannattaa olla suoraan yhteydessä henkilökohtaisesti ja antaa näytekappale hankinnasta vastaavalle henkilölle. Omakustanteita hankitaan kirjaston kokoelmalinjausten mukaisesti aivan kuten kustantajien tarjoamaa aineistoakin. Esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmalinjauksessa keskeistä on kirjallisuuden monipuolinen tarjonta eri aihealueista, laatu ja menekin arviointi. Kaikkea tarjottua kirjallisuutta ei hankita kirjastoihin. Usean...
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
Emericus-nimen Suomessa käytetyn lyhentymän Emerikin ja sen erikielisten muunnosten (mm. saksan Emmerich ja Emerich, unkarin Imre ja italian Amerigo, johon löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan pohjautuu maanosan nimi Amerikka) lähtökohta lienee saksan Amalrich. Sen alkuosa merkitsee työtä ja taistelua, loppuosa voimakasta, mahtavaa tai valtakuntaa. Emerikin on selitetty tarkoittavan muun muassa "väsymättömän uutteraa".
Unkarilaisen pyhimyksen Emericuksen (k. 1031) muistopäivää on aikoinaan vietetty Suomessakin: Missale Aboensessa 1488 hänen muistopäivänsä oli 5.11. ja vuoden 1738 almanakassa kirkollisen perinteen mukainen 4.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset...
Helpoimmalla pääsee, kun etsii alalla mahdollisimman pitkään toimineen kampaajan ja pyytää häntä tekemään permanentin. Käytettävät aineet ovat saattaneet muuttua, mutta ammattitaitoinen kampaaja osaa tehdä 1980-luvun tyylisen permanentin. Hiuksia on permanentin teon jälkeen olennaista hoitaa oikein kampaajan ohjeiden mukaan, jotta lopputulos pysyy hyvänä.Kotipermanentin tekoa en voi suositella kenellekään, ellei todella tiedä, mitä on tekemässä. Jos siihen kuitenkin haluaa ruveta, 80-luvun permanenttiin käytettiin suhteellisen kapeita rullia, joilla saa melko tiukat kiharat. Tässä on kuvallinen ohje kotipermanentin teosta englanniksi: https://www.wikihow.com/Perm-Your-HairVarsinaisen permanentin lisäksi 80-luvun kampaukseen käytettiin...
Kiitos ystävällisestä tarjouksestanne! Valitettavasti asia on juuri niin kuin arvelittekin - kirjastot eivät voi ottaa DVD-levylahjoituksia vastaan tekijänoikeuskorvausten vuoksi. Poikkeuksena on sellainen tilanne, jossa elokuvan tekijä itse lahjoittaa oman elokuvansa.
Vintergatan löytyy Uuno Kailaan suomentamana nimellä Linnunrata Topeliuksen Runoja-valikoimasta (WSOY, useita painoksia). Niilo Salan varhaisempi suomennos sisältyy kokoelmaan Z. Topeliuksen runoja (WSOY, 1898).
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
On aivan totta, että siileille ei saa antaa maitoa - tai muitakaan laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Näin lukee esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen ohjeissa:
"Siilille ei saa tarjota maitoa, sillä siilit ovat laktoosi-intolerantikkoja ja saavat maidosta ripulin ja vatsakipuja. Ripuli johtaa pikkuhiljaa siilin kunnon heikkenemiseen, mikä ei varmasti ole kenenkään siilinystävän tavoite. Maidon sijaan matala ja tukeva vesiastia on hyvä laittaa tarjolle."
Siili kiikarissa -sivulta löytyy tällainen vastaus kysymykseesi:
"Ns. raakamaitoa annettiin talon kissoille lehmien lypsyn jälkeen. Samalla kupille tulivat myös siilit, jotka olivat tykästyneet maidon makuun. Nykyisin tiedämme, etteivät kaikki siilit pidä maidosta, mutta...
Raamatussa Mooseksen kirjan yhdeksännen luvun 18 jae kuuluu; "Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä." Nooa oli siis Kanaanin isoisä.9 LUKU. 9 - Raamattu 1933/-38 (KR38) - raamattu.fiNooa – Wikipedia
David Ewing Duncan kertoo kirjassaan Kalenteri (1999) s. 79, että vuorokauden jako 24 yhtä pitkään aikayksikköön on mesopotamialainen keksintö, mutta syy järjestelmään on kadonnut. Kirjoittaja arvelee, että vuorokauden jakaminen kahteen 12-tuntiseen jaksoon on saattanut liittyä siihen, että se vastaa 12 eläinradan merkkiä astrologiassa, joka tuolloin oli tärkeä ala. Toinen mahdollinen syy kirjoittajan mielestä voisi olla se, että mesopotamialaisen numerojärjestelmän perusluku 6 menee tasan 24:ään ja että myös babylonialaisen ympyrän 360 astetta on jaollinen 24:llä. Se taas perustuu taivaankannen mittaamiseen; yksi tunti taivaalla vastaa 15 astetta nykyisissä mittayksiköissä. Viimeksimainittu tieto on Heikki Ojan teoksessa Aikakirja -(1999...
Lyhytaikaisia au pair –työpaikkoja on harvoin tarjolla muuhun kuin kesäaikaan. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta http://www.mol.fi/paikat/ voi hakea työpaikkoja työn keston mukaan (laita sanahakuun au pair). Jos au pair –paikkoja ei löydy haluamallasi ajankohdalla, voit päästä ulkomaille töihin esim. kansainvälisille työleireille tai hotellityöhön. Kysy kirjastonhoitaja –palvelussa on vastaus, jossa on lueteltu vapaaehtoistyön linkkejä (hae hakuehdolla au pair).
Tietoa koulukirjastoista voit hakea monellakin tavalla:
* Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kannattaa kokeilla hakua asiasanalla "koulukirjastot" tahi yhdistämällä sanat "koulu" ja "kirjastot". Tällä haulla saat parikymmentä viitettä. Kannattaa tutkia myös yleisemmin suomalaisiin kirjastohistoriaan liittyviä kirjoja, koulukirjastojen ja yleisten kirjastojen polut ovat kohdanneet useinkin.
* Kotimaisten lehtien artikkelitietokannasta Aleksista asiasanalla " koulukirjasto" kokeilemalla löytyy 57 viitettä. Aleksia voit käyttää Oulussa kaikissa kaupunginkirjaston toimipisteissä.
* Kansallisbibliografia Fennica antaa samalla haulla lähes 60 teosta.
* kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta ARTO ja tieteellisten kirjastojen...
Jouko Vahtolan Suomen historia (Otava, 2017) kertoo Suomen poliittisesta, taloudellisesta, väestöllisestä ja kulttuurisesta kehityksestä aina kivikaudelta nykypäivään asti. Se voisi olla hyvä perusteos, jonka avulla saa kokonaiskuvan aiheesta.
Neliosainen Suomalaisen arjen historia (Weilin+Göös, 2006-2008) koostuu eri kirjoittajien artikkeleista, joista voi myös poimia kiinnostavimmat aiheet luettaviksi. Osien nimet ovat Savupirttien Suomi, Säätyjen Suomi, Modernin Suomen synty ja Hyvinvoinnin Suomi.
Ulla Koskisen Suomessa selviytymisen historiaa (Into, 2018) on kiinnostavasti kuvitettu ja sujuvalukuinen kirja, joka kertoo, miten Suomessa on asuttu, syöty, liikuttu, työskennelty, hoidettu terveyttä ja kasvatettu perheitä eri...
