Töölön kirjastossa on varattava näyttelytila. Tässä tiedot:
Ilmaiseen näyttelytilaamme kirjaston 2. kerrokseen voit tuoda taideteoksiasi esille kahdeksi viikoksi. Tällä hetkellä näyttelytila on täyteen varattu vuoden 2022 loppuun asti ja siksi uusia hakemuksia 2. kerroksen näyttelytilaan ei toistaiseksi oteta vastaan. Myös kirjaston Lastenalueen on näyttelyseinä varattavissa lapsille sopiville näyttelyille. Vapaita aikoja voi tiedustella osoitteesta toolon_kirjasto@hel.fi.
Löydät kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen näyttelytilat kätevästi Helmet-verkkokirjastosta:
Tapahtuma- ja näyttelyjärjestäjän työkalupakki | Helmet
Avaa kirjastojen kohdalta Palvelut-linkki. Sieltä löydät listauksen kirjaston palveluista ja Tilat -otsikon...
Kuvailuasi vastaavaa ranskan oppikirjaa emme löytäneet. Runo saattaisi kuitenkin olla Jacques Prévertin 'Le cancre' (suom. "koulupinnari"), joka löytyy esimerkiksi täältä: http://mortain.free.fr/Culture/Prevert/prevert6.htm
Runo on peräisin kokoelmasta Paroles (1946), ja sitä ei ilmeisesti ole käännetty suomeksi.
Sukunimi-info kertoo, että sukunimen suojaustarvetta ei ole, koska kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja sukunimiä. Nimilain mukaan ilman erityistä syytä ei voi ottaa sellaista sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään tai jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi.
Digi- ja väestötietorekisterin nimipalvelusta näkee, että sukunimi Walker on Suomessa käytössä 67 henkilöllä. Näin ollen et voi ottaa Walkeria sukunimeksi, jollei sinulla ole jotain syytä.
Elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain, jos:
1) hakija osoittaa haetun sukunimen kuuluneen hänelle tai hänen esivanhemmalleen korkeintaan...
Kaikkia kysymiäsi vuosia kattavaa tilastoa en onnistunut löytämään, mutta Tilastokeskukselta löytyy tilasto "Käytettävissä olevat rahatulot henkilön iän ja sukupuolen mukaan, 1995-2019":
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjt__henkil…
Muita tilastoja palkoista ja työvoimakustannuksista: https://www.stat.fi/til/pal.html
Veronmaksajien keskusliiton sivuilta lötyy erittely siitä, mitä eri veroja ja maksuja palkoista vähennetään ja paljonko ne tekevät, kun bruttopalkka on 2 000, 3 500 tai 6 000 euroa: https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/palkkakuitti/#f10d9726.
Hei, Sokos-Varkaus avattiin v. 1960 ja tavaratalo suljettiin v. 1989 alussa, jolloin sen tilalle tuli S-market. Varkauden Prisma on avattu samaan aikaan v. 1989. Aikaisemmin sen paikalla toimi Talousosuuskauppa Varkaus v. 1917 - 1984.
Tietoja suomalaisista dekkarikirjailijoista on mm. Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämässä dekkaritietokannassa http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/default.htm . Dekkaritietokannassa olevista kotimaisista kirjailijoista suosittu on Ilkka Remes. Dekkarinetistä löytyy luettelo hänen teoksistaan. Ilkka Remeksen (salanimi) kotisivut http://www.ilkkaremes.com/ . Tietoja on myös Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Teoksia, joissa on tietoja kirjailijoista esim. Remeksestä:
- Pekka Tarkka, Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
- Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2000
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Sukunimi Mäkelä oli vuonna 1998 yleisin "la"- ja "lä"-loppuisista sukunimistämme, muutoin viides. Uudempaa tietoa Mäkelän yleisyydestä tänä päivänä emme lähteistämme löytäneet. Mäkelä-nimeä on tavattu lähinnä linjan Lappeenranta-Jyväskylä-Rovaniemi länsipuolelta ja yleisesti se on ollut käytössä jo 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa etenkin Hämeessä, Satakunnassa, sekä osissa Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea. Sukunimeksi Mäkelä on juurtunut talonnimestä. 1900-luvun alussa Mäkeläksi suomensivat nimiään muun muassa Backman ja Göös.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirpa Paikkala (Otava, 2000)
Vaikea tietää, mitä kaikkia asioita ihmiset ovat vuosisatojen aikana pohtineet. En oikein edes ymmärrä, mitä kysyjä tarkoittaa. Onko kyse siitä, että kulttuuriimme jotenkin kuuluu se, että merkittäviä asioita on aina kolme? Vai onko maan, veden ja auringon yhteisvaikutus kenties pyhän kolminaisuuden metafora.
Jos kysyjää asia kiinnostaa, hän voisi perehtyä kolminaisuusoppiin. Kolminaisuusoppi on kristinuskon peruskäsite. Se erottaa kristinuskon islamista, juutalaisuudesta, Jehovan todistajia ja MAP-kirkosta. Kolminaisuusoppiin on viitteitä Uudessa Testamentissa, mutta lopullisesti se määriteltiin 300-luvulla. Yksinkertaisesti määriteltynä kristinuskossa on yksi jumala, persoonallinen Jumala. Jumalalla on kolme persoonaa, Isä, Poika...
Hei,
En ole löytänyt laulua mistään cd-levystä. Mutta laulu löytyy internetistä YouTube:sta. Valittevasti siitä ei selviä, kuka laulaa.
http://www.youtube.com/watch?v=UiR5VVMTel8
Kappaleen säveltäjäksi on joskus mainittu Toivo Kärki, useimmiten se on merkitty kansansävelmäksi. Kärki ainakin toimi mukana laulun sovituksessa. Sanoitus on Markus Allanin omaa työtä.
Laulussa joku istuu yömyöhällä hiipuvan nuotion äärellä hiillokseen tuijottaen. Kyyneleet valuvat ja laulaja arvuuttelee mahdollisia sydänsuruja. Seuraavassa säkeistössä kertoo laulaja hiipivänsä tyttönsä luo leirille hiljaa ja kuiskaavansa hänelle anteeksipyyntönsä. "On vuosia siitä niin monta nyt vihdoinkin luoksesi saan." Lopuksi hoputetaan ratsua kiiruhtamaan "vuorien taakse lentäen". "Tiedäthän ettemme kauas matkaamme jatkaa saa." Kädet koskettavat vielä toisiaan ja katseet kohtaavat. Viulut soivat, kertovat itkien, "mustalainen kaipaa taas."
Laulun...
Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
Harrastelijat ovat tehneet elokuvia ilman perinteistä filmiä jo ainakin 1980-luvulta asti, jolloin kuluttajille suunnatut, erilaisia nauhaformaatteja käyttävät videokamerat yleistyivät. Analogisten nauhojen rinnalle tulivat 90-luvulla digitaaliset nauhaformaatit. 2000-luvulla siirryttiin teräväpiirtoformaatteihin, joiden resoluutio oli lähempänä filmin kuvanlaatua. 2010-luvulla muistitilan ja tietokoneiden prosessoritehon kasvu mahdollisti laadukkaan kuvauksen entistä pienemmillä laitteilla. Monet ammattimaiset elokuvatekijätkin ovat kuvanneet kaupalliseen levitykseen tarkoitettuja elokuviaan tavallisilla järjestelmäkameroilla tai matkapuhelimilla.
Lisäksi kuvatun materiaalin jälkikäsittely on helpompaa, kun se on alusta alkaen tiedostona...
Kettu pääsee puuhun jos se oikein haluaa. Usein puuhun houkuttaa ruoka.
https://yle.fi/uutiset/3-6587018
Ketun kynnet ovat osittain sisäänvedettävät, mutta ne eivät suoraan liity kiipeämiseen. Toki sisäänvedettävät kynnet varmaan helpottavat otteen saamista kiivetessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ketut#cite_note-Burrows-8
https://www.riistakolmiot.fi/animal/kettu-vulpes-vulpes/
Supikoira ja naali ovat Suomessa koiraeläimiä, jotka elävät kettujen tavoin joko pareittain tai pienryhmissä ja saalistavat yksin.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Canidae
Tilastokeskuksen Kuluttajahintatilastosta löytyy hintojen tuotetietoja vuodelta 1990. Siinä on ruokatarvikkeiden hintoja, mutta palvelut-kohdassa lounaisiin verrattavia hintoja ei muita kuin hot dog 9,04mk, sämpylä 10,32mk ja kahvi 4,24mk kuppi.
Hotelli- ja ravintolamuseossa on ruokalistoja, mutta heidän sivuillaan ei ole näkyvissä sellaisia listoja, joissa olisi hintoja. Museolla on tietopalvelu.
Finna.fi:stä etsimällä haulla ruokalistat ja aikarajaus 1985-1995 löytyy mm. kuva lounasravintolan listasta vuodelta 1990. Siinä on hinnatkin: kanakori ja lohkoperunat 36 markkaa, Holsteininleike ja ranskalaiset 51 markkaa, välikyljys ja kermaperunat 61 markkaa.
Eepos-kirjastojen kokoelmista löytyy muutama sanakirja ukrainan kieleen ja lisäksi cd-rom Opi ukrainaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille. Näitä voit katsoa tarkemmin Eepos-verkkokirjastosta osoitteessa https://eepos.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%…;
Muualta Suomesta (lähinnä Helsingistä ja Tampereelta) löytyy alla olevia teoksia.
- Ukraina : opi lisää puhumalla, CD-ROM | [2006]
- Ukrainian phrasebook / Marko Pavlyshyn, Kirja | 2002 | 2nd ed.
- Ukrainian : the complete course 1A ja 1B, CD-levy | p2001
- Modern Ukrainian / Assya Humesky Kirja | cop. 1999
- Ukraina - keskeistä sanastoa ja sanontoja vasta-alkajille, cd...
3,5":n levykkeitä lukevia asemia löytyy tällä hetkellä ainakin Malmin, Oodin, Sellon ja Malminkartanon kirjastoista. Malmilla ja Sellossa on kotiin lainattavia asemia, muut on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön.
Levykeasemat
