Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias viihdekirjailija. Hänen kirjojaan julkaisee kustannusosakeyhtiö Otava, jonka sivuilla (http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija) häntä luonnehditaan näin:
"Tuija Lehtinen kirjoittaa sekä aikuisille että nuorisolle. Hänen kertojanotteensa on optimistinen ja valoisa, ja hän kuvaa nuorten nykytodellisuutta irtonaisen rennosti ja humoristisesti. Viihdyttävän pinnan alla on kirkasta ja terävää oivallusta elämästä ja ihmissuhteista."
Suurin osa Tuija Lehtisen tuotannosta on suunnattu eri ikäisille nuorille - sekä tytöille että pojille - ja pienempi osa aikuisille. Lehtisen kirjat kertovat sujuvaan tyyliin nykypäivän ihmisistä. Hänen viihdyttävää tekstiään on helppo lukea. Lehtinen on...
Ainakin tässä osoitteessa on aakkosellinen hakemisto englanniksi ja haluamasi kiinalaiset merkit löytyvät (faith, hope ja love).
http://www.formosa-translation.com/chinese/k/kk09.html
Geoffrey Huntingtonin Korppikartanon salat -sarjan jatkoa odotetaan ja toivotaan viljalti. Myös tällä Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on vastattu jo aiemmin tähän kysymykseen. Löydät nämä vastaukset palstan arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakusanaksi kirjailijan sukunimi Huntington tai kirjasarjan nimi Korppikartanon salat.
Tässä on yksi tuore vastaus malliksi:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a042…
Kirjasarjan suomalaisena kustantajana on WSOY. Voit kysellä asiaa myös suoraan heiltä: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Voit lukea vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta. Kirjoita hakuruutuun sanat Eetu etunimet.
Eetu on lyhennys nimestä Edvard. Nimi muodostuu muinaisenglannin sanoista ead eli rikkaus, omaisuus ja weard eli vartija. Edvard on ollut Englannissa 900-luvulta lähtien useiden kuninkaiden nimi.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja
WSOY 1999
Parhaat ohjeet kirjallisuusesitelmän tekoon saa varmasti omalta opettajalta tai ohjaajalta, eri koulutusasteiden vaatimukset vaihtelevat suurestikin. Oletan tässä, että tarvitset neuvoja koulutyöhön yläasteella tai lukiossa.
Jos teet esitelmää yhdestä kirjailijasta, mainitsemasi kotipaikan ja syntymäajan kertomisesta voi varmasti aloittaa. Näiden tietojen lisäksi voi kertoa esim. kirjailijan elämäkertatietoja. Tärkein käsiteltävä asia lienee kuitenkin kirjailijan tuotanto; millaisia kirjoja hän on julkaissut ja kuinka ne on otettu vastaan.
Esitelmän loppuun on hyvä laittaa myös lähdeluettelo eli tietoa siitä, mistä esitetyt tiedot on saatu.
Lisää tietoa esitelmän teosta löytyy mm. äidinkielen oppikirjoista. Esim. Wsoy:n julkaiseman...
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Nuotti löytyi Helsingistä, Suomen Pop & Jazz Arkiston kokoelmista (http://www.jazzpoparkisto.net/). Lähetin heille sähköpostiosoitteesi, he skannaavat nuotin suoraan sähköpostiisi.
Ihan kaikkia tuskin löytyy mistään. Paitsi ehkä jostain Sveitsissä
julkaistusta kirjasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on jo aikaisemmin vastattu samaan kysymykseen näin. Tässä on kyllä paras tieto asiasta:
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka." Tämä...
Citroenin merkkihuolto vastaa, että keltainen ja punainen jäähdytysneste ovat mahdollisia, mutta paras ratkaisu on Citroenin alkuperäinen jäähdytysneste. Kahta eriväristä nestettä ei ole hyvä sekoittaa keskenään.
Finnkinon teattereissa ei saa enää syödä omia eväitä. Sääntö otettiin käyttöön keväällä 2021 elokuvateattereiden avauduttua uudelleen koronapandemian rajoitusten purkautumisen jälkeen. Eväskiellon syyksi Finnkino ilmoitti lisätulojen tarpeen pandemian aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi. Elokuvissa myytävät herkut ovat osa Finnkinon liiketoimintaa siinä missä elokuvalippujen ja mainosten myynti. Itse asiassa elokuvateatterit ansaitsevat merkittävästi paremmin myymällä popcornia kuin näyttämällä elokuvia. Elokuvat sinänsä ovat vain eräänlainen sisäänheittotuote teatterien tarjoamalle elämyskokonaisuudelle. Syömisestä on tullut kiinteä osa elokuvakokemusta juuri siksi, että teatterit markkinoivat aktiivisesti herkkuja osana "...
'perseensuti' on yhdyssana, jonka Jari Tammi määrittelee hauskasti Suuressa kirosanakirjassa seuraavassa kirjaston antamassa vastauksessa:
[Jari Tammi] Suuressa kirosanakirjassaan (Kuippana 2002) perseensudista näin: "Tarunhohtoinen amuletti - tiukan paikan tullen jokainen duunari manaa esiin perseensutia ennen kuin turvautuu saatanallisiin säkeisiin. Kukaan ei ole sitä sutia nähnyt tai käyttänyt, mutta kaikki tietävät sen olevan olemassa ja puhuvat siitä. Suomalaisen kiromaiseman Loch Ness."
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-perseensuti
Mustan tikarin veljeskunta -sarjaa on julkaissut suomeksi Viisas elämä -kustantamo. Kysyin sieltä, ilmestyykö 15. osa suomeksi. Sain vastauksen, että kustantamo painottaa nykyään julkaisuohjelmassaan hyvinvointikirjallisuutta, joten kyseistä kirjasarjaa ei enää suomenneta.
Suomen avioliittolaki sanoo näin:
"7 § (16.4.1987/411)
Kukaan ei saa mennä avioliittoon isänsä, äitinsä, näiden vanhempien tai muun suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa kanssa eikä lapsensa, lapsenlapsensa tai muun suoraan etenevässä polvessa olevan sukulaisensa kanssa.
Sisarukset ja puolisisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon.
8 § (20.1.2012/23)
8 § on kumottu L:lla 20.1.2012/23.
9 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon eivät saa mennä keskenään ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, ellei oikeusministeriö erityisistä syistä anna siihen lupaa.
9 a § (20.1.2012/23)
Mitä 7 ja 9 §:ssä säädetään, sovelletaan myös, kun sukulaisuussuhde on syntynyt adoption seurauksena."...
Tarkkaa syntymäaikaansa voi tiedustella synnytyssairaalasta, jossa on syntynyt. Myös Tilastokeskuksessa on suomalaisten syntymätodistukset vuosilta 1975-1988, mutta näiden ulkopuoliselta ajalta todistukset ovat vain synnytyssairaalassa ja äidillä/vanhemmilla. Tietojemme mukaan syntymätodistus lähetetään myös maistraattiin, KELAan ja seurakuntaan tai väestörekisteriin.
Magnetoituvia aineita ovat mm. rauta, nikkeli ja koboltti, joita kutsutaan ferromagneettisiksi. Heikommin magnetoituvia aineita ovat paramagneettiset aineet, kuten mm. alumiini ja platina. Diamagneettiset aineet pyrkivät magneetin läheisyydestä pois. Niitä ovat mm. sinkki, lyijy, hiili, hopea ja kupari. Kuumennettaessa ferromagneettiset aineet muuttuvat paramagneettisiksi. Samannapaiset magneetit hylkivät toisiaan.
Lähteenä on käytetty Galilei 7 : sähkömagnetismi sekä
http://www.edu.fi/julkaisut/iloailmioista.pdf
Kirjan nuotteja ei suoraan netistä löydy, mutta kirjaa nuotteineen on monissa kirjastoissa ja se on myös kirjakaupasta ostettavissa. Laihian kirjastossa sitä ei ole, mutta voit kysyä kirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Tätä on kysytty ennenkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Poimin tähän arkistosta vastauksen, löydät sen myös arkistosta esim asiasanalla Minea.
Minea-nimi esiintyy Mika Waltarin kirjassa Sinuhe egyptiläinen, Minea on Sinuhen rakastajatar. Kirja ilmestyi 1945 ja sen jölkeen nimen käyttö yleistyi. Minealla ei ole nimipäivää.
Lisäksi tarkistin useammasta nimikirjasta mutta nimeä Minea ei niistä löytynyt.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan (WSOY 2004, 222) huora-sana on germaaninen laina, joka on samaa juurta kuin latinan adjektiivi cārus ('rakas', 'kallis', 'haluttu'). Tutkijat eivät ole onnistuneet määrittämään tarkasti lainan ikää. Suomen kirjakielessä huora-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Kielitoimiston sanakirjan (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/) mukaan historioitsija on historiankirjoittaja.
Wikipedia määrittelee historioitsijan henkilöksi, jota pidetään auktoriteettinä menneisyyden tutkimisessa ja historiankirjoittajana:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Historioitsija
Tutkija taas on Kielitoimiston sanakirjan mukaan:
- 1. tutkimuksen tekijä; tiedemies, tieteenharjoittaja
- 2. tieteellisesti koulutettujen työntekijöiden toimeen t. virkaan liittyvä nimike vars. valtion tutkimuslaitoksissa.
Sanat ovat merkitykseltään osin päällekkäiset, mutta historiantutkija viittaa ehkä enemmän jossakin tutkimuslaitoksessa tehtävään tutkimukseen. Sama henkilö voi käsittääkseni olla molempia.
Tutkija on englanniksi "researcher",...
