Malesialaisten kirjailijoiden kirjoja ei Helsingin kaupunginkirjaston (&Vantaa & Espoo) tietokannasta löydy. Niitä tiedustellaksesi kehotan sinua kääntymään Aasian
ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitoksen puoleen (Helsingin Yliopisto os. Meritullinkatu 1 B puh. 191 22224). Muuta Malesiaan liittyvää löytyy kyllä. Olen koonnut aineistoa
jota ei voi kutsua matkakirjoiksi, mutta eivät ne "sisältäpäin" nähtyjäkään välttämättä ole.
Remes, Juha : Tunne Aasia , 1997
Naipaul V.S : Beyond belief -- islamic excursions among the converted people
Naipaul V. S: Matka islamin maailmaan
The politics and ethnic conflict regulation -- eds. JOhn McGarry and Brendan O` Leary (etniset ryhmät & konfliktit mm. Malesiassa)
Knappert: Malay - myths...
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Etsimäsi kirja on varmaankin sveitsiläisen Kurt Heldin "Zora punatukka" ("Die Rote Zora"). Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle pikkukaupunkiin Kroatian rannikolle ja päähenkilö on - kuten kirjan nimestäkin voi arvata - punatukkainen Zora-tyttö. Kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1961 WSOY:n kustantamana.
Lähteet:
https://finna.fi
http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Rote_Zora
Hel, Kurt: Zora punatukka. WSOY, 1962.
Juhani Peltosen Elmon kuunnelmaversio lähetettiin v. 1977 ja kirja ilmestyi. v. 1978. Elmohan on fantasiaa vapaasti käyttävä surrealistissävytteinen kertomus eikä tarjoa kovin paljon ajallisia kiinnekohtia, joihin tapahtumat voitaisiin sijoittaa. Yleisesti ottaen kirja kuvaa kuitenkin kirjoittamisajankohtansa todellisuutta ja aikaa vähän sen jälkeen.
Teoksen suosiota selittää varmasti yksi sen pääteema eli urheilu. Elmohan käsittelee riemastuttavasti huikean, mutta samalla lempeän parodian keinoin meille suomalaisille pyhää asiaa, huippu-urheilua. Päähenkilö on suvereeni urheilusankari, joka voittaa kaiken haluamansa sepitteellisissä Dervangan olympialaisissa ja Andien talvikisoissa. Elmo on myös ominaisuuksiltaan perinteinen suomalainen...
Vaikea vastata mikä olisi paras kirja, mutta muutamia melko perusteellisia selvityksiä löysin sekä kauno- että tietokirjallisuudesta.
Laman aikana tai pian sen jälkeen on julkaistu melko kattavia selvityksiä siitä, miten lamaan päädyttiin ja mitä se aiheutti Suomen taloudessa. Ylen sivusto Kirjojen suomi, listaa muutamia kaunokirjallisia teoksia mm. Erno Paasilinna: Kauppamiehet isänmaan sekä Hannu Raittila: ei minulta mitään puutu https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/kriisien-uppoamisten-surujen-ja-ilojen-1990-luku
Helmet-haku löytää myös tietokirjallisuutta esim. Markku Hyypiä: Laman ennustaminen ja ensivaikutuksia 1993, Sakari Hänninen: Kirjeitä nälästä, 1994 ja Mikko Martikainen: Työpaikat menivät, 1999 Helmet-hakutulos...
Replica-sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi kaksitoista kappaletta: Amyn takaa-ajo; Amy, numero seitsemän; Kohtaaminen; Salaseura; Täydelliset tytöt; Toinen Amy; Syytetty; Kuume; Amyn äiti; Lapsinero; Amy Pariisissa ja Kolmastoista Amy. Elokuussa ilmestyy sarjan 13. osa Sijainen ja lokakuussa 14. osa Alku.
Vaikea tietää, mitä kaikkia asioita ihmiset ovat vuosisatojen aikana pohtineet. En oikein edes ymmärrä, mitä kysyjä tarkoittaa. Onko kyse siitä, että kulttuuriimme jotenkin kuuluu se, että merkittäviä asioita on aina kolme? Vai onko maan, veden ja auringon yhteisvaikutus kenties pyhän kolminaisuuden metafora.
Jos kysyjää asia kiinnostaa, hän voisi perehtyä kolminaisuusoppiin. Kolminaisuusoppi on kristinuskon peruskäsite. Se erottaa kristinuskon islamista, juutalaisuudesta, Jehovan todistajia ja MAP-kirkosta. Kolminaisuusoppiin on viitteitä Uudessa Testamentissa, mutta lopullisesti se määriteltiin 300-luvulla. Yksinkertaisesti määriteltynä kristinuskossa on yksi jumala, persoonallinen Jumala. Jumalalla on kolme persoonaa, Isä, Poika...
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa...
Kirjailija Maila Talvion ehdotusta mukaillen Suomen lipun päiväksi nimetyn liputuspäivän taustalla on Suomalaisuuden liiton 1920-luvulla käynnistämä kampanja Suomen lipun saattamiseksi yleisempään käytäntöön. Aiheesta laadittiin sanomalehtikirjoituksia ja vuonna 1926 järjestettiin lippujen alennusmyyntejä ja levitettiin lipputankopiirustuksia. Suunnitteilla oli myös Suomen lipun historiaa ja käyttöä käsittelevä julkaisu. Niin ikään pohdinnan kohteena oli luettelo niistä juhlista ja päivistä, jolloin tulisi liputtaa. Erityiseksi Suomen lipun päiväksi ajateltiin juhannusta tai toukokuun 16. päivää. Ehdolla oli myös tasavaltaisen valtiomuodon säätämispäivä 17.7. Lopulta valinta osui juhannukseen sillä perusteella, ettei päivä...
Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
You can get a temporary library card as long as you stay in Finland. Take your passport with you. You'll get more information at http://www.lib.hel.fi/virkku/english/. Welcome to Helsinki City Library!
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Samalta tekijältä on myös kirja Ötökät, jossa on tietoa hyttysistä.(Kannattaa käyttää hakusanana mieluummin "hyttyset" kuin "itikat".) Molemmista hyönteisistä on tietoa kirjassa Lennossa saalistavat lepakot ja muita ihmeellisiä ahmatteja. Tämän on kirjoittanut Theresa Greenaway ja se on yleensä sijoitettu kirjaston lastenosastolle.
Mainittuja kirjoja kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Kettu pääsee puuhun jos se oikein haluaa. Usein puuhun houkuttaa ruoka.
https://yle.fi/uutiset/3-6587018
Ketun kynnet ovat osittain sisäänvedettävät, mutta ne eivät suoraan liity kiipeämiseen. Toki sisäänvedettävät kynnet varmaan helpottavat otteen saamista kiivetessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ketut#cite_note-Burrows-8
https://www.riistakolmiot.fi/animal/kettu-vulpes-vulpes/
Supikoira ja naali ovat Suomessa koiraeläimiä, jotka elävät kettujen tavoin joko pareittain tai pienryhmissä ja saalistavat yksin.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Canidae
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni...
Löytämissäni ilmaista sähköpostia koskevissa suosituksissa tarjotaan usein ensimmäisenä juuri joko Gmailia tai Microsoftin Outlookia. Vaihtoehtoja näille kuitenkin on myös olemassa: Taloustaito.fi -sivulla hyviksi havaituiksi sähköpostipalveluiksi mainitaan Tutanota sekä Meiliboxi.fi. Jälkimmäinen on lisäksi täysin kotimainen palveluntarjoaja. Tähän linkittämäni Tutanotan versio on kuitenkin myös suomenkielinen. Jos englanti sujuu, vpnMentor -sivuilla on linkattu muutamia lisävaihtoehtoja. Sivusto itsessään on suomenkielinen, mutta linkit avautuvat englanninkielisille sivuille. Sekä Taloustaito.fi -sivulle että vpnMentoriin on lisäksi kirjoitettu lyhyet arviot kustakin suositellusta sähköpostipalvelusta.
Ylen Digitreeneissä on...
Aforismi on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873) ja kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Beneath the rule of men entirely great, the pen is mightier than the sword". Latinankielistä versiota ei tiettävästi löydy.
Hei!
Tässä joitakin nettiosoitteita aiheesta:
http://www.mediaconsultit.com/vtvesitalous/Vesitalous200101/vaan.html (sivun lopussa on mm. mainittu monia lähdeteoksia, joista löytää lisää tietoa ja esim. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy ko. sivulla mainittuja Leea Virtasen kirjoja).
Osoitteessa http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/english.htm on pienet kuvaukset suomalaisista kummitustarinoista, mutta ennen kaikkea tältä sivulta on taas pieniä linkkejä (numeroita), jotka johtavat moniin kirjallisiin lähteisiin.
Tampereen kaupunginkirjastossa on myös kirja nimeltään Olevaisen yöpuoli, tekijä: Tikkala, Heikki ja siinä kerrotaan paikallisia kummitustarinoita ympäri Suomea ja mm. kuuluisista Ylöjärven kummituksista. Samasta asiasta...
Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus.
Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan.
Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta.
Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Kaivattu kirja lienee Patricia St Johnin Lumen aarteet. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi Päivän kustantamana 1966; vuonna 2004 kirjasta julkaistiin uudistettu suomennos.
"Annette asuu pikkuveljensä Danin, isänsä ja isoäitinsä kanssa idyllisessä alppikylässä. Idylli särkyy, kun Dani joutuu onnettomuuteen, ja syylliseksi paljastuu naapurin poika Lucien. Annette päättää, ettei ikinä anna anteeksi Lucienille - eikä anna kukaan muukaan, siitä hän pitää huolen! Mutta sitten Lucien yltää urotekoon, joka muuttaa kaiken. Ja vuoren salaperäisellä erakollakin on jotain tekemistä asian suhteen..."
