Olet oikeassa, Neiti Etsivä -kirjat on suomennettu eri järjestyksessä kuin ne alunperin ovat ilmestyneet. Koska kirjoja on niin paljon, en laita tähän koko listaa vaan kehotan sinua etsimään kirjastosta kirjan Rättyä, Kaisa: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Sen sivulla 125 on Neiti Etsivät lueteltu suomennosjärjestyksessä, mutta suluissa on mainittu myös alkuperäisteoksen järjestysnumero.
Kirja on ilmestynyt 1997 ja sen jälkeen on suomennettu 10 uutta Neiti Etsivää (numero on alkuteoksen järjestysnumero): NE ja ratsutilan arvoitus 132., NE ja musta ruusun salaisuus 137., NE ja Kolibrikukkulan arvoitus 131., NE paratiisisaarella 143., NE osuu maaliin 90., NE ja vaaralliset vihkiäiset 136., NE ja kadonnut opaskoira...
Näyttelyharrastus on helppo aloittaa työväenopiston tai kansalaisopiston näyttämötaiteen kursseista. Esimerkiksi Järvenpään työväenopistossa on järjestetty näyttämötaiteen kursseja sekä nuorille että aikuisille. Opistojen ohjelmat löytyvät kunkin opiston nettisivuilta lukukauden alussa.
Voit tietysti myös tiedustella suoraan eri harrastajateattereista, tarvitaanko niissä lisää esiintyjiä. Tuusulassa toimivat esim. Mikä Mikä Teatteri, Teatteri T ja Tuusteatteri. Keravalla toimivat Keravan Teatteri ja Vekara Teatteri, sekä Järvenpäässä Järvenpään Teatteri.
Suomen Harrastajateatteriliiton sivuilta osoitteesta http://www.shtl.fi löytyy tietoa esim. teatterikursseista.
Runo kuuluu tarkalleen. "Mitäpä sanoa nyt enää. Koko sydämeni on tullut jo ulos suusta". Se on ilmestynyt kokoelmassa "Jos suru savuaisi" (1968) ja löytyy myös valikoimasta "Runoja 1956-1977" (1980) sekä Mannerin kootuista runoista "Kirkas, hämärä, kirkas" (1999).
Pirtelö-sana on johdos sanasta pirteä. Alla olevasta linkistä voit lukea pirteä-sanan etymologiasta ja sen sukulaissanoista esimerkiksi lähisukukielissämme.Pirtelö Suomen etymologisessa sanakirjassaSuomen etymologinen sanakirja verkossa
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
Helsingin kaupunginkirjastot siirtyvät toukokuussa 2019 tekoälypohjaiseen kellutus- ja logistiikkajärjestelmään:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_kaupunginkirjasto_ottaa_kaytto(186935)
Tämän myötä myös varausten noutoon tuli muutoksia. Nykyisin asiakas saa ilmoituksen varauksen saavuttua kirjastoon. Tästä varausilmoituksessa selviää hyllypaikka, jossa varattu aineisto sijaitsee.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Varausten_noutoon_ja_tekstiviestipalvelu(186938)
Pahoitteluni, että sinulla on ollut varausten noudossa hankaluuksia. Kunkin hyllypaikan aineistoa ei erikseen järjestetä, sillä asiakkaalle tämä ei toisi lisähyötyä. Kokeiluvaiheessa kirjat...
Suomen kielen sana ennätys liittyy ehtimistä tarkoittavaan verbiin ennättää ja tarkoittaa tulosta tai saavutusta.
Ennätys tarkoittaa lajissaan äärimmäistä, usein erityisesti tavoiteltua tulosta tai muuta, mitattavissa tai muutoin vertailtavissa olevaa arvoa. Ennätyksiä voidaan saavuttaa eri urheilulajeissa, mutta myös muunlaisessa toiminnassa (kuten tuotantoennätys) tai niitä voidaan rekisteröidä tapahtuvista ilmiöistä (kuten lämpöennätys).
Lähde: Nykysuomen sanakirja, 1967.
"Jokaisenoikeudella saa telttailla siellä, missä liikkuminenkin on sallittua. Taajamissa maankäyttö rajoittaa huomattavasti tätä oikeutta, koska telttailusta ei saa aiheutua ”vähäistä suurempaa haittaa”. Tämä tieto sekä lisää tietoa telttailusta ja jokaisenoikeuksista löytyi osoitteesta: https://useinkysyttya.ymparisto.fi/Tietoa aiheesta löytyy myös Ympäristöministeriön sivulta https://ym.fi/jokaisenoikeudet.
YLEn Elävä arkisto tarjoaa kuvallisen muotikatsauksen 1930-luvulle.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/10/27/1930-luvun-muotia-kaiken-ikaisi…
Lisää suomalaista muotia voisit löytää ajan sanomalehtiä selaamalla.
Myös museoiden kokoelmista voisi löytää ajan muotia.
esim. Muistaja tietokanta:
http://www.muistaja.fi/index.php
Kanaali-sanaa käytetään eräistä (kapeista) merensalmista (Mosambikin kanaali, erisnimi Englannin kanaali), mutta vanhahtavasti sillä on myös merkitys kanava (Rauman kanaali).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanaali
Kanava on liikennettä tai veden johtamista varten tehty vesiväylä tai -uoma.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanava?searchMode=all
Venetsia on rakennettu 118 pienelle saarelle, joiden välissä on yli 150 kapeaa kanavaa. Kanavien yli johtaa 400 kivistä siltaa. Rakennukset ovat Dolomiittien vuoriston metsistä tuotujen, mutaan juntattujen paalujen päällä, jotka ovat maan sisällä kovettuneet. Venetsiassa on siis kanavia, mutta vanhahtavasti voidaan puhua kanaaleista.
Lähde: Anja Kinnunen: Riminin rannikko:...
V.A. Koskenniemeltä löytyy runo Marakatti, punatakki-, joka alkaa näin:
Marakatti, punatakki,
kerran antoi onnenlehden,
kunniata koreasti,
soreasti
posetiivin päältä tehden.
Runo kokonaisuudessaan löytyy mm. teoksesta Syksyn siivet (1949 painos, s. 43).
Posetiivin päällä istuva punatakkinen marakatti mainitaan ainakin yhdessä Internet-lähteessä. Jukka Lankinen kirjoittaa "Kainuun ja Kuhmon elokuvaelämän vaiheita" -nimisessä kirjoituksessaan, että mainoslausetta "Tulkaa kaikki katsomaan, mikä kumma täällä: marakatti, punatakki posetiivin päällä!" käytettiin houkuttelemaan ihmisiä Kainuun markkinoille 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa. Lankisen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.geocities.com/jukka_lankinen/index.html
Marakatti mainitaan...
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan Atte on johdos nimistä Antti tai Antero, jotka puolestaan on johdettu kreikkalaisesta nimestä Andreas.
Attea on käytetty myös Aadolfin, Aatoksen tai Agatonin lempinimimuotona.
Nimen etymologinen alkuperä on sinällään vanha, koska se esiintyy Raamatussakin.
Suomessa Aten nimipäivä on ollut kalenterissa vuodesta 1964.
Lähteet:
Kotimaisten kielten keskus: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/atte
Nimikirja.fi: https://nimikirja.fi/Atte
Montgolfieri eli kuumailmapallon rakentaminen –kirja on grafiikan kurssilla valmistettu ns. taiteilijakirja Helsingin Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastossa. Sitä ei voi kaukolainata, mutta siihen voi tutustua siellä paikan päällä. Kuumailmapallon rakentamiseen liittyvää tietoa löytyy mm. teoksesta Kuumailmapallolentäminen: oppimateriaalia ilmapallolentäjien teoriakoulutusta varten (Sipinen 1990) ja Tekniikan maailmoista 12/99 ja 13/03. Maakuntakirjastojen tietokannoista hakemalla löytyvät myös kirjat Hot air balloons (Kalakuka & Stockwell 1998), Ballooning (Smith & Wagner 1998), Hot air balloons (Spindler 1999), Hot air ballooning (Iggulden 1990) ja Ballooning (Wirth 1984), joissa voisi olla hyödyllistä tietoa. How to make and...
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.
Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Ilta-aurinko kappaleen nuotti löytyy ainakin seuraavasta nuottijulkaisusta:
Somerjoki, Rauli Badding
Tähdet, tähdet : Rauli Badding Somerjoen lauluja
Love Kustannus, 1992
ISBN: 951-9377-30-1
Alla mainituista lehdistä löytyy lasten haalarin kaavat:
- Suuri käsityölehti: 2013: 4, s. 76-79 (lasten hupullinen vetoketjullinen collegehaalari)
- Suuri käsityölehti: 2014: 1, s. 34, 48 (Joustavasta ja pehmeästä farkkukankaasta ommellut haalarit, joissa nauhakuja vyötäröllä
- Ottobre design: 2014: 6, s. 24, 27-28, 50-51 (Vetoketjullinen vuoritettu fleecehaalari)
Lehdet ovat lainattavissa joistakin Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Kysyin asiaa Helsingin kaupunginkansliasta. Sieltä kerrottiin, että viralliset Helsingin kaupunginosat ja niiden rajat löytyvät Helsingin paikkatietopalvelusta. Se löytyy täältä:
https://kartta.hel.fi/
Kaupunginosatietoihin pääsee reittiä: Aineistot > Aluejaot > Kaupunginosat. Sieltä löytyvät myös Ullanlinnan viralliset rajat.
Muistovärssyjä on koottu useille internetsivustoille. Löysin pari kappaletta, joissa mainitaan puun kaatuminen:
Positiivareiden sivulla on lyhyt "Kun suuri puu kaatuu, metsässä on pitkään aution näköistä". Tälle mietelauseelle ei ole löytynyt tekijää. Positiivareiden värssypankki: https://www.positiivarit.fi/kategoria/varssypankki/osanotto/.
Hilja Haahdin runon ensimmäistä säettä on käytetty muistovärssynä. Runo alkaa sanoilla "On kaatunut honka, korkea, tuuhea, ylväs". Se löytyy ainakin Haahdin Valitut runot -teoksesta (v. 1963) sivulta 289 sekä sivulta, jolle on koottu runoja ja muistovärssyjä http://onnitteluruno.blogspot.com/2011/05/muistovarssyja-kirjoittanut-hilja.html.
