Taiteilijaluetteloita on paljonkin, valitettavasti vain mistään tarkastamastani en löytänyt mainintaa juuri kysymästäsi E. Lehmustosta.
Mikäli kuitenkin sattuisit tarvitsemaan vastaavanlaisia luetteloita tulevaisuudessakin, tässä muutama vihje. Hyviä painettuja luetteloita ovat mm. matrikkelit Suomen taiteilijat- Finlands konstnärer r.y ja Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijat. Molemmista on olemassa useita painoksia ja niitä on todennäköisesti saatavana lähikirjastostasi, jos ei lainaan niin ainakin käsikirjastosta katsottavaksi. Jälkimmäisestä on olemassa myös verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Toinen hyvä verkkotiedonlähde kuvataiteilijoista on Valtion taidemuseon verkkopalvelu osoitteessa http...
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelun kautta löytyi vanha mainos, jossa kerrotaan, että sääteri- ja hermoöljy on ollut "luotettava lääke kaikkea kolotusta vastaan".
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/687421?term=Hermo…
Tekijänoikeusasiat eivät ole yksiselitteisiä. Ne ovat paljon tapauskohtaisia. Esimerkiksi se, millaista kollaasia olet tekemässä, määrittää, tarvitaanko tekijältä (kuvaajalta)lupa kuviin. Onko tarkoitus tehdä taideteos?
"Kuvakollaasi saattaa koostua esimerkiksi valokuvista, piirroksista ja maalauksista tai niiden osista. Kuvakollaasin on yltääkseen teostasoon oltava itsenäinen ja omaperäinen. Lähtökohtaisesti kollaasin tekemiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien sen yksittäisten osien, teosten, oikeudenhaltijoiden lupa. Jos uusi teos koostuu pienistä kuvadetaljeista, jotka sellaisenaan eivät yllä teostasoon, ei lupaa tarvita."
https://wiki.aalto.fi/display/copyright/1.2+Kuvakollaasi%2C+muunnelma+j…
Valokuvista sanotaan tekijänoikeuslaissa...
Kirjastojen luetteloinnissa ilmoitetaan useimmiten pelkkä korkeus, mutta jos julkaisun mitat tai muoto ovat epätavalliset (esim. kun leveys on suurempi kuin korkeus), voidaan ilmaista molemmat siten, että korkeuden jälkeen merkitään muut mitat (esim.
21 x 30 cm). Lähde: Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Viola-tietokannan mukaan etsimäsi kappale sisältyy Meidän musiikkimme 8 -nuottijulkaisuun, mutta valitettavasti juuri sitä osaa ei näytä löytyvän mistään. Tarkistin mm. maakuntakirjastojen monihausta ( http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ) ja Pop & Jazz Konservatorion kirjastosta ( http://finna.fi ).
Tekijä(t): Helttunen, Aulis (säv.)
Nimeke: Kultalankaa [Nuottijulkaisu]
Soitinnus: Kosketinsoitin, sointumerkit
Alkusanat: Kerin hitaasti lankaa elon vyyhdiltä pois
Huomautus: Sanat: suomi. - c1980. - Valssi
Aineisto: sisältyy nuottijulkaisuun
Muu(t) tekijä(t): Kelavirta, Pentti (san.)
Tuomainen, Seppo (sov.)
Julkaisussa: Meidän musiikkimme 8. - Hyvinkää : Two stars-music, 1980. - 1 sävelmäkokoelma
Musiikkiaineistojen...
Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita.
Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset.
Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset.
Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Kyseessä on virsi 492 Ystävä sä lapsien, suomalaiset sanat on tehnyt Lauri Pohjanpää.
Sanat löytyvät osoitteesta http://www.evl.fi -> linkki Virsikirja.
Hurri-sukunimenä ja myös talonnimenä on peräisin ruotsalaista tarkoittavasta lisänimestä. Nimi on esiintynyt eri puolilla Suomea.(Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988) Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hurri on tai ollut sukunimenä 1215 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Joensuun seutukirjaston - Pohjois-Karjalan maakuntakirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 voit katsoa, mitä Katri Valan teoksissa kirjastossa on. Mukana on myös kokoomateoksia, jossa hänen runojaan on julkaistu. Pielinen-tietokannasta näet Ilomantsin kirjaston teokset: http://vk-info.nurmes.fi:8000/Intro?formid=form2 . Valitettavasti emme ainakaan Joensuun seutukirjastossa myy hänen kirjoja, vaan ne ovat osa kokoelmaamme. Antikvariaateista voi olla paremmin saatavissa hänen teoksiaan, internetin kauttakin voit etsiä: http://www.antikvaari.fi/ .
Pohjois-Karjalan Latvavesiltä-kirjailijatietokannassa kirjailija on mukana: ks. http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=286 . Sieltä löytyvät hänen henkilötietonsa ym....
NASA:n eksoplaneettasivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan tällä hetkellä tunnetaan 4099 oman aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa eli eksoplaneettaa ja 3 045 eksoplaneettajärjestelmää. Lisäksi vahvistusta vailla on 4 729 eksoplaneettahavaintoa.
Eksoplaneetat on lähtökohtaisesti nimetty sen tähden mukaan, jota ne kiertävät. Tähtien nimet ovat puolestaan useimmiten kirjain- ja numerosarjoja, joiden osat viittaavat esim. löydön tehneen teleskoopin tai tutkimuksen nimeen ja löydön järjestysnumeroon. Kun tähdeltä löydetään planeetta, nimi muodostetaan lisäämällä tähden nimeen pieni kirjain (b, c, d jne.). Kirjain kertoo yleensä siitä, missä järjestyksessä planeetat on löydetty (b on aina ensimmäinen). Mikäli tähdeltä löydetään...
Selailimme kirjastomme Martti Lindqvistin kirjoja läpi, mutta etsimäsi sitaatti ei vain osunut silmään. Nyt kysymmekin palstamme lukijoilta apua: muistaisiko joku Martti Lindqvistin tuotantoon syvällisesti perehtynyt, mistä kyseinen sitaatti löytyisi?
Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta tiedusteltu useaan otteeseen aikaisemminkin:
Katariina on peräisin kreikankielisesta nimestä Aikatherinee. Nimen merkitys on "alati puhdas".
Lisää Katariinasta voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Katariina.
Ei aivan, mutta lähes. Talvipäivänseisauksen aikanahan päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään. Talvipäivän seisaus on vuodesta riippuen 21.-22.12., Ilmatieteen laitos, Tähtitieteelliset vuodenajat.
Yliopiston almanakasta näkee, minä päivänä talvipäivän seisaus on ja sen, miten paljon päivä pitenee sen jälkeen. 21. ja 22. 12. aurinko nousee Helsingissä klo 9.24 ja 23. ja 24. 12. klo 9.25 ja laskee 21.12. klo 15.13, 22. ja 23. 12. klo 15.14 ja 24.12 klo 15.15. Oulussa aurinko nousee 21.12. 10.29 ja laskee 14.03, 22.12. nousee 10.29 ja laskee 14.04 sekä 22.12. nousee 10.30 ja laskee 14.05. Utsjoella ei aurinko nouse tähän aikaan vuodesta, Ensi vuonna 2013 talvipäivänseisaus on 22.12.
Perintökaari (1965/40) määrittelee kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee. Oman tahdon voi sen lisäksi ilmaista tekemällä testamentin.
Mikäli yksi tai useampi rintaperillisistä on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen perillisensä, eli ensisijaisesti hänen lapsensa. Sijaantulo-oikeus on rajaton. Perimysoikeus etenee sukuhaarassa siten, että kuolleen perillisen sijalle tulevat hänen lapsensa.
Perintökaari (Finlex) kokonaisuudessan on netissä luettavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Annika Thor on kirjailijan oikea nimi. Hän ei käytä taiteilijanimiä. Alkuperäiseltä sukunimeltään hän on Katz.
Kirjailijan mahdolliset toiset etunimet eivät ole tiedossa.
Annika Thorista on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin useita kertoja. Löydät vastaukset arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx käyttämällä hakusanaa Thor Annika.
Esimerkiksi kreikankielisessä ἀάατος-sanassa (aaatos) on kolme a-vokaalia peräkkäin: http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=a)a/atos
Tämän Eesti Keele Instituutin ohjeen mukaan joihinkin viron kielen sanoihin, joissa on kolme samaa kirjainta peräkkäin, voi laittaa yhdysviivan, mutta tämä ei ole pakollista, esimerkiksi plekkkatus = plekk-katus (peltikatto), tikkkontsad = tikk-kontsad (stilettikorot): https://keeleabi.eki.ee/?leht=8&id=106
Suoliluu (os ilium) sijaitsee lantion alueella ja on osa lonkkaluuta, jonka tehtävä on suojata ja tukea selkärankaa sekä alueen elimiä.
Lähteet:
Anatomian atlas, 1995
Parker, Steve: Ihmiskeho - kuvitettu opas kehon järjestelmiin ja toimintoihin, 2021
Tampereella on kolme K-Citymarketia, jotka sijaitsevat Lielahdessa, Linnainmaalla ja Turtolassa. K-Citymarketin kotisivuilla ei anneta kattavaa vastausta kysymykseen, mutta yksittäisten kauppojen sivuilla mainitaan, että valikoimaan kuuluu Lielahdessa 16500 elintarviketta, Turtolassa 15000 ja Linnainmaalla 12000 (http://www.k-citymarket.fi/Kaupat/). Elintarvikepuolella siis Lielahden liikkeen valikoima on laajin.
Eroavaisuuksia muussa valikoimassa voi tiedustella K-Citymarketilta esim. palautelomakkeen kautta osoitteessa http://www.k-citymarket.fi/Palaute/.
Katja on venäläisperäinen lyhentymä Katarinasta.
Katja nimestä löytyy lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Poimin sieltä vastauksen, joissa käsitellään Kaisa-nimeä, jolla on sama alkuperä kuin Katjalla.
"Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen...
Greg Bearin tieteisromaani Darwin's radio, joka voitti Nebula-palkinnon vuonna 2000, ilmestyi Gummeruksen kustantamana vuonna 2003 nimellä Darwinin radio.
Darwin's children -kirjaa ei ole vielä ilmestynyt suomeksi. Kannattaa ottaa yhteyttä kustantajaan ja kysellä sieltä mahdollista julkaisuaikataulua.
Gummerus kustannuksen yhteydenottolomake http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;186
