Tuo lasten runoleikki löytyy kokonaisuudessaan (kaksi säettä) esimerkiksi kirjasta Matin ja Maijan laulukirja. Kirjasta löytyy sanojen lisäksi nuotit ja leikkiohjeet. Kirja löytyy Raumalta pääkirjastosta, Uotilasta ja Lapista.
Muumit suhtautuvat luottavaisesti ja vieraanvaraisesti muihin olentoihin, joten oven lukitseminen yöksi ei ole tarpeellista. Tuskinpa Tove Janssonkaan lukitsi kesämökkinsä ovea Klovharun saarella!
Islamilaisesta lääketieteestä on englanniksi mm. kirjat Ullmann, Manfred: Islamic medicine (1978), Khan, Muhammad Salim: Islamic medicine (1986) ja Rosenthal, Franz: Science and medicine in Islam : a collection of essays (1990). Lääkekasveista löytyy englanniksi mm. kirja Ghazanfar, Shahina A.: Handbook of Arabian medicinal plants (1994). - Arabialaisen lääketieteen historiasta voi lukea suomeksi mm. Sinikka Piipon Luonnonlääkeyrtit kirjan osasta 1 sekä kirjasta Eurooppa osa Ruumis ja sielu.
Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny...
Vastauksena kysymykseenne alla olevat linkit lakeihin, joiden säännösten perusteella voitte etsiä vastausta, sekä linkki kunnat.net -sivustolle. Eduskunnan kirjastolla ei ole varsinaista oikeudellista neuvontaa.
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Finlex-tietopankki
Lain 5 § määrittelee viranomaisen asiakirjan
2-luku säätelee asiakirjan julkiseksi tulemisen
3-luvun otsikko on Oikeus saada tieto asiakirjasta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
Toinen tärkeä laki on
Henkilötietolaki (523/1999) Finlex-tietopankki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietolain 3 §:ssä on määritelty henkilörekisteri.
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot...
Vanhojen ystävien jäljittäminen kannattaa varmaan aloittaa omalta paikkakunnalta. Jos löytyy yksi, hän voi tietää seuraavan jne.
Palvelu Koulukaverit löytyy verkosta. Tekemällä itselleen tunnukset ja kirjautumalla siihen, voi yrittää etsiä koulutovereita koulutietojen perusteella.
https://www.koulukaverit.com/
Kuhmon ja Hyrynsalmen kirjastosta löytyy Kukkosen sukututkimusta selvittävä kirja
Kukkonen, Eila : Pielisen rannalta ulos elämään / Eila Kukkonen.
[Hyrynsalmi] : [Eila Kukkonen], 2000.
Laajuus: 128 s. : kuv. ; 25 cm.
Sen voi lainata myös Kajaaniin (seutulaina, 3 €)
Kukkosen suvusta onolemassa myös teos
Yrjö Blomstedt, Kukkonen. Sukukirja 1959. Mikkeli 1959. 137 siv.
Sen voi lainata kaukolainaksi Kajaaniin (5 euroa).
Heikki...
Kysymyksessä esitettyä tekstikatkelmaa ei sellaisenaan löydy mistään muumikirjasta - "lainaus" on peräisin kahdesta erillisestä lähteestä.
Katkelman alkuosa on kirjasta Vaarallinen juhannus (Laila Järvisen alkuperäinen suomennos), kohtauksesta, jossa Muumimamma on kattanut iltateen uuteen kotiinsa hämmentävässä teatterilaivassa: "- Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se aina tavallisesti on?"
Loppu taas on peräisin Muumipapan muistelmista kirjassa Muumipapan urotyöt (jälleen Laila Järvisen alkuperäisen suomennoksen mukaan), sen neljännestä luvusta, "jossa kertomus valtameripurjehduksestamme huipentuu suurenmoiseen myrskynkuvaukseen ja...
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Aivan Beea-nimestä en löytänyt tietoa, mutta nimi lienee muunnos nimestä Bea, joka taasen on lyhennös Beatrice-nimestä. Nettilähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Beatrice. Ruotsalaisen kalenterin mukaan nimipäivää vietetään 2.12.
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on...
Laulun on selitetty liittyvän entisaikaisiin kosiomenoihin: Aleksi ja Julius ovat kumpainenkin kosineet talon tytärtä. Aleksi ei ole sulhoksi kelvannut, mistä hänelle on jätetty merkiksi taikinaa. Nätti poika Julius on ollut Aleksia menestyksekkäämpi ja voilla on viestitty kosinnan hyväksymisestä.
Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa...
Suomalaisia fraasisanakirjoja löytyy useitakin. Osa niistä keskittyy enemmän sanontojen merkitykseen kuin alkuperään, mutta toki niiden syntyäkin käsitteleviä kirjoja löytyy.
Tässä joitakin esimerkkejä:
- Outi Lauhakangas, Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset
- Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
- Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä
- Erkki Kari, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja
- Päivä pulkassa, pyy pivossa : [suomalaisten sanontojen juurilla]
- Suomalainen fraasisanakirja
- Lentävien lauseiden käsikirja
Hakusanalla Lapin sota löytyy jo omasta PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tietokirjallisuutta lähes 130 teosta.
Palvelun vasemmasta laidasta kannattaa valita HAKU ja kirjoittaa siellä valikon kohtaan Asiasana termi Lapin sota.
Mikäli ette halua kahlata kaikkia kyseisellä asiasanalla kuvailtuja teoksia, kannattaa lisäksi vielä tehdä rajaus
kohtaan Kirjasto --> Tampereen kaupunginkirjasto sekä valita hakukriteeriksi myös Tietokirjallisuus.
Hakua voi tietenkin rajata kielellä sekä muilla asiasanoilla. Tekemällä haun hakusanojen yhdistelemällä Lapin Sota ja Saksa, tulosjoukko pienenee 11 teokseen.
Isommassa tulosjoukossa voi kuitenkin olla muuta Teitä kiinnostavaa materiaali, joten suosittelen, että...
Yleisradion Fono-tietokannasta löytyy Yleisradion kantanauha, jolla Veikko Sinisalo esittää Kutsumuslaulun Ilkka Kuusiston johtaman Helsingin kaupunginteatterin orkesterin säestyksellä. Tämä kantanauha on vuodelta 1968. Sen tietojen mukaan laulun alkuperäinen nimi on The impossible dream. Laulu on Mitch Leigh'n säveltämästä musikaalista Man of La Mancha. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Esko Elstelä, alkuperäiset englanninkieliset Joe Darion. En löytänyt tästä laulusta muita suomenkielisiä esityksiä. Englanninkielisiä esityksiä löytyy, esim. koko musikaali on levytetty ja on saatavissa cd-levynä.
Myös nuotteja on saatavissa, mutta ei suomenkielisillä sanoilla. Suomenkieliset sanat löytyvät kirjasta Wasserman, Dale: Don Quijote...
Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016)
https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa
Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
Intiaaninimistä ei nähtävästi ole mitään suomenkielistä luetteloa. Intiaanikieliähän on jo Pohjois-Amerikassa useita kymmeniä, eikä mitään yhtenäistä nimikäytäntöä ole olemassa. Joitakin englanninkielisiä nettisivuja näyttää löytyvän: http://www.20000-names.com/female_native_american_names.htm ja http://www.bchealth.com/services/birthcenter/nativeambabynames.shtml. Suomeksi ilmestyneessä kirjassa 'Valitse nimi lapselle' (toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katarina Krabbe, useita painoksia) löytyy luetteloita erikielisistä
nimistä. Yllämainitussa nettiosoitteessa www.20000-names.com
on myös muunkielisten nimien luetteloita.
