Erilaisia englanninkielisiä Xsara-korjausoppaita kyllä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea, mutta suomenkielisinä niitä valitettavasti ei ole tarjolla.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot#/vaihto?aut…
Kysymykseen ei ole aivan helppoa yksiselitteistä vastausta. Periaatteessa tuota muotoa Her/His Serene Highness, lyhenne HSH käytetään nykyään enää vain Liechtensteinin, Monacon ja Thaimaan hallitsijasuvun jäsenistä ja se tarkoittaa koko lailla samaa kuin Her/His Royal Highness. Siis Hänen (Kuninkaallinen) Korkeutensa, tai pelkästään Hänen Korkeutensa. Asian varsin monimutkaista ongelmallisuuta on selvitetty tuossa Timanttisalongin jutussa kuninkaallisten arvonimistä:
https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
”Monaco ja Liechtenstein ovat ruhtinaskuntia, joiden hallitsija on ruhtinas. Keski-Euroopassa oli ennen maailmansotia useita ruhtinaskuntia, erityisesti...
Suomen viikonpäivien nimet ovat peräisin germaanisten kielten perinteistä. Kieliryhmässä nykysaksassa on samanlainen rakenne: keskiviikko on Mittwoch, kun taas muut viikonpäivät ovat tag-loppuisia. Tällä korostettiin sitä, että kun viikko alkoi sunnuntaista, keskiviikko oli viikon keskimmäinen päivä.
Muissa germaanisissa kielissä keskiviikon nimi yleensä viittaa Odiniin tai Wotaniin. Näin on myös pohjoisgermaanisissa eli skandinaavisissa kielissä, joista muut viikonpäiviemme nimet on luultavasti lainattu. Kuitenkin skandinaavisista kielistäkin islannissa keskiviikon nimi on kauan ollut miðvikudagr eli keskiviikonpäivä.
Onko suomen kielessä sana sitten jostain syystä lyhentynyt niin että päivään...
Lauri Kettusen teoksen Suomen murteet 3. Murrekartasto (3.supistettu painos 1969) ja sen selitysosan mukaan ts -äänteen muuttuminen tt:ksi sanan keskellä tapahtuu peräpohjalaisissa ja länsimurteissa. Kartaston kartan nro 8 mukaan länsimurteiden tt-äänne näyttäisi ulottuvan Kokkolan ja Vaasan seudulta Kuortaneen kautta Ruovedelle, Mänttään, Padasjoelle, Heinolaan ja siitä Valkealan kautta Vehkalahdelle ja Haminaan. Peräpohjalaismurteiden tt-alue näyttäsi saman kartan mukaan alkavan Raahen seudulta ja jatkuvan pohjoiseen Utajärven kautta Kuivaniemelle ja siitä itärajalle saakka kattaen lähes koko Pohjois-Suomen mukaanlukien Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän. Ainoastaan Inari ja Utsjoki eivät kuuluisi alueeseen. Kettusen esimerkkisanana on...
Yksinkertainen ohje sikurin käsittelyä varten: Ensin sikurin juuret pestään ja pilkotaan. Sitten ne paahdetaan tulella ja lopuksi jauhetaan. Tätä ennen on huomioitava, että sikurin juuri kehittyisi mahdollisimman mehukkaaksi kahvin valmistusta ajatellen, siksi kasvin kukkavarret on nuppuvaiheessa napsittava irti. Sikuria paahdettaessa juuren sisältämä vararavinto inuliini sulaa ja saa tumman ruskean värin.
Teoksessa Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit / Rousi, Aarne (WSOY 1997) kerrotaan tarkemmin sikurin sisältämistä ainesosista: Sikurin juuri sisältää vararavintona tärkkelyksen sijasta inuliinia. Tämä mykerökukkaiskasveille tyypillinen polysakkaridi muodostaa hajotessaan lähes pelkästään hedelmäsokeria, tärkkelys taas...
Vaakaraidoitetun valkoisen aluspaidan ottivat käyttöön ensimmäisenä bretagnelaiset merimiehet ja kalastajat 1700-luvun lopulla. Tästä marinièrestä tuli Ranskan laivaston virallinen alusasu vuonna 1858. Tällöin määriteltiin myös tarkalleen sen ulkonäkö. Monien muiden valtioiden laivastot omaksuivat vastaavan mallin, Venäjän laivasto vuonna 1874.Vaatteen tarkkaa syntyajankohtaa ei tiedetä eikä myöskään sen keksijää. Sinisiä tai punaisia raitoja oli käytetty merisotilaiden vaatetuksessa jo 1600-luvulla.Lähteet:The ultimate symbol of French cool "Histoire et origines de la marinière"
Kirjan
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. - Uud.laitos, 2000.
mukaan 'rainiolla' on mainitsemanne 'hylätyn peltomaan' ohella merkityksiä 'raivattu alue' (Hartola, Lappee), 'raunio, kivikasa' (Kuopio). Tilannimenä Rainio tunnetaan mm. Ylä-Satakunnasta, Hämeestä, Itä-Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta ja tämä onkin monen sukunimen alkuperä. Suomalaistamisen myötä tämän nimen ovat ottaneet mm. Nygren (Turku 1902), Johansson (Helsinki 1899, 1901), Andrejeff (Joensuu 1902), Roos (Pori 1906), Fabrell (Kiikala), Lilius (Laukaa ja Saarijärvi 1906).
Tämä on Kalevalasta, kolmaskolmatta runo, 12 säkeistö:
"Jos ukko susi supussa, akka karhu karsinassa,
kyty kyinä kynnyksellä, nato nauloina pihalla,
sama on arvo antaminen: alemma kumartaminen,
kuin ennen emosi luona, oman taattosi tuvilla
taattoa kumartaminen, maammoasi arvominen."
Koko runo löytyy myös Internetistä:
http://nebu.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=51&l=1
Pasilan kirjastossa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa on avoimet ovet keskiviikkoisin klo 13 - 18 (syksyllä 2013 11.9. - 11.12.2013).
Voit toki muinakin aikoina lukea varastossa säilytettäviä, ei-lainattavia lehtiä Pasilan kirjaston lehtialueella. Etsimääsi lehteähän ei saa kotilainaan. Lehdet tilataan sinulle varastosta odottaessasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Jyväskylästä löytyy tällainen liike:
Matin Markka
www.matinmarkka.com
Minna Canthin katu 14 A 14, 40100 JYVÄSKYLÄ
p. 0400 323 333
Vertailun vuoksi voisi ottaa myös yhteyttä muualle, esim. Helsigissä seuraaviin liikkeisiin:
Rahaliike HOLMASTO
http://www.holmasto.com/
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
holmasto@holmasto.com
RAHALIIKE Tmi EKMAN
http://www.elisanet.fi/tmi.ekman.a/
PL 7, 01351 VANTAA
Yhteydenotot puhelimitse 09 8234 837 (pvm/mpvm) tai
ekman@elisanet.fi
Edellä mainittujen Suomen Pankin kirjaston antamien osoitteiden lisäksi Jyväskylän kaupungin kulttuurihakemistosta http://www.jyvaskyla.fi/hakemisto/kulttuuri/sivu.php/asia/1434 löytyy Keski-Suomen Numismaatikot ry:n yhteystiedot....
Kyseinen nuotti on julkaistu vuonna 1914 eli nyt puhutaan sadan vuoden takaisista asioista. Sovituksen kohteena on ollut kansanlaulu "Oi sinä korkea kuningasten kuningas", jolle sovittaja tai kustantaja on antanut nuotissa nimen "Hyljätty". Se, että nuotin kustantaja Westerlund ei ole sovittajan nimeä ilmaissut tarkemmin, viittaa joko tietämättömyyteen tai ilmaisun "Niemen Hannu" takana olevan henkilön haluttomuuteen ilmaista selkeästi omaa nimeään.
Kansalliskirjastossakaan ei ole pystytty selvittämään, kenestä "Hannu Niemestä" tämän sovituksen kohdalla on kysymys. Ainoa Viola-tietokannan tuntema Hannu Niemi on nykypäivän ihmisiä, samoin kaikki kolme Fennica-tietokannan luetteloimaa Hannu Niemi -nimistä kirjoittajaa.
Ilmaisu "Niemen Hannu...
Viittaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin annettuun vastaukseen:
"Kyseessä on Anselm Hollon runo Hiljaiseloa, joka alkaa:
Merimakkaraa ei voi syödä,
eikä sen muniakaan.
Kauniita naisia ei saa lyödä.
Eikä rumiakaan.
Löytyy ainakin Hollon kokoelmasta Sateiden välillä (Otava 1956) ja Uuden runon kauneimmat 1 (Otava 1968)."
Kansallissosialismi on tyypillisesti luokiteltu luokiteltu äärioikeistolaiseksi politiikaksi. Se käsittää kuitenkin sekä vasemmistolaisiksi että oikeistolaisiksi miellettyjä elementtejä. Esimerkiksi maan talousjärjestelmää kehitettiin kohti suunnitelmataloutta, jossa keskushallinto ohjasi tuotantoalojen ja yritysten toimintaa.
Kaiken kaikkiaan kansallissosialismin aatesisältö oli varsin epämääräinen. Keskeisiä tekijöitä olivat rotuoppi, antisemitismi, kommunismin vastaisuus sekä demokratian vastaisuus.
Lähteinä käytetty Richard Overy: Kolmas valtakunta : kronikka; Eepos : Maailmanhistorian käsikirja; Historia ajassa 2 : Kansainväliset suhteet
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Saunatonttu. Runo löytyy teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. Samoin runo löytyy vanhasta Larin-Kyöstin teoksesta Tarutarha (lapsille laatinut Larin-Kyösti, 1918). Teoksien saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Kokkolan kaupunginkirjastosta ei löydy äänikirjoja, cd-rom- tai dvd-levyjä, jotka käsittelisivät auto- ja kuljetusalaa tai autotekniikkaa.
Teidän tapauksessanne kannattaisi olla yhteydessä Celia-kirjastoon (http://www.celia.fi). Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tarjoaa kauno- ja tietokirjallisuutta ja oppikirjoja ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina kaikille, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa. He myös tekevät oppikirjoja tilauksesta niitä tarvitseville.
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tietoa Paavo Ellilä- nimisestä henkilöstä. Kannattaa varmaan kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen. Kysy kirjastonhoitajalta- palveluun on tullut myös aiemmin kysymys Eetu Iston Hyökkäys- taulun muiden tekemistä versioista. Aiempaa vastausta voi tutkia menemällä palvelun vastausten arkistoon ja kirjoittamalla hakuruutuun Isto Eetu. Tietoa Iston taulusta löytyy teoksesta Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Internetin vapaan tietosanakirjan Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Herriot) suomenkielisen version mukaan James Herriotin oikea nimi oli James Alfred Wight. Wikipedian englanninkielinen versio (http://en.wikipedia.org/wiki/James_Herriot) kertoo, että kirjailijanimeä James Herriot käyttää Alfred Wight , joka tunnetaan myös nimellä Alf Wight. Englanninkielinen versio kertoo myös, että Herriot antoi kollegalleen Donald Sinclairille ja tämän veljelle Brianille nimet Siegfried ja Tristan Farnon. Syytä tähän ei kerrota.
Teoksen Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990) mukaan James Herriotin oikea nimi on James Alfred Wight.
Tor Carpelanin Suomen ritarihuoneen suvuista kertova Ättartavlor vuodelta 1942 kertoo Einar Filip Palménin saaneen Anna Maria Beckerin kanssa toisena lapsenaan Aili Inkerin 18.10.1917. Sama tieto löytyy myös vuoden 1960 Kuka kukin on -teoksesta. Googlen löytämistä tiedoista Ailin nimi lienee vain jostakin syystä jäänyt puuttumaan, sillä myös Aili Palménin muistelmateos Ystäväni, miehet, naiset vahvistaa hänen olevan vuonna 1922 kuolleen Eeron pikkusisko.
Avioliitto Eino Suolahden kanssa päättyi Suomen kansallisbibliografian (ks. Suolahti, Eino Edvard) mukaan jo vuonna 1947.
Aili Palmén on yhä elossa.
