Sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
löydät Mäkelän piirin perustajat. Kulttuuripiirin jäseniä olivat alussa Tampereen kirjaston johtajan Mikko Mäkelän lisäksi Ilpo Kaukovalta (fil.maisteri), Aladar Valmari (kartanpiirtäjä) ja Veikko Pihlajamäki (varastomies). Pian myös Lauri Viita liittyi piiriin ja myöhemmin Väinö Linna. Sivulta löydät muutakin tietoa piiristä.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Yrjö Varpion kirjasta Mäkelän piiri (Wsoy, 1975). Aleksanteri Ahola-Valo ei ollut Mäkelän piirin jäsen.
Runo löytyy verkosta monesta muistolausevinkkilistasta. Esimerkiksi Memoria-hautatoimiston sivustolla https://www.memoria.fi/muistolauseet/luonto-ja-ikuisuus/, Runoa ei kuitenkaan löytynyt mistään Tagoren runojen suomennoskokoelmasta. Syy tähän löytyi, kun kysyin asiaa suomentaja Hannele Pohjanmieheltä. Runo ei ole ollenkaan Nobel-kirjailija R. Tagoren tekstiä. Kääntäjä arvelee, että joku on joskus kääntänyt runon alun suomeksi ja se on alkanut elää omaa elämäänsä. Runoilijan tekstiä on täydennetty niin, että siinä ei ole juuri mitään alkuperäistä jäljellä. Runon tiedoissa ei siis kuuluisi lukea R. Tagore vaan Anonyymi.
Tagoren alkuperäinen bengalinkielinen laulu (neljä säkeistöä, ei uskonnollista sävyä) ilmestyi...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Elviira on alkujaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabiankieliseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Espanjan Elvira perustuu joko arabian sanaan 'ylevä, käskijätär' tai muinaissaksan nimeen Alverat (alvara, alvera 'ylevä').
Tällä hetkellä afroamerikkalaisten määrä, määritelmänä siis amerikkalainen jolla on afrikkalaisia sukujuuria, on noin 40,7 miljoonaa eli 13,5 prosenttia koko asukasmäärästä. Afroamerikkalaiset ovat USA:n toiseksi suurin etninen ryhmä valkoisten jälkeen.
Lähde: http://www.census.gov/Press-Release/www/releases/archives/facts_for_fea…
Palveluun tulee jonkin verran selkeitä häiriköintiviestejä, joihin ei vastata, vaan ne poistetaan saman tien. Joihinkin kysymyksiin vastataan vain ei-julkisesti, usein kysyjän omasta pyynnöstä. Lähtökohtana on kuitenkin se, että mitkään aiheet sinänsä eivät ole "sopimattomia" tai "kiellettyjä", vaikka palvelussa ollaan hyvin varovaisia esimerkiksi vastattaessa lääketieteellisiin tai juridisiin kysymyksiin. Yksilön intimiteettisuojaa varjellaan myös tiukasti, eikä palvelun kautta anneta sellaisia yhteystietoja, jotka eivät ole julkisesti muutenkin saatavilla.
Mutta muuten mihin tahansa asiallisesti esitettyihin kysymyksiin pyritään vastaamaan. Vaikka kysymys olisi sen laatuinen, ettei siihen ole olemassa ns. fakta-vastausta (...
Kirjassa Tiedon tuolla puolen : kertomuksia yliluonnollisista tapahtumista kautta aikojen (Valitut palat, 1997) kerrotaan kahdesta englantilaisesta akateemisesta naisesta, jotka Ranskan-matkallaan 1900-luvun alussa tekivät selittämättömän aikamatkan 1700-luvun aikaiseen Versailles'n palatsin puistoon.
Charlotte Anne Moberly ja Elinor Jourdain julkaisivat kokemuksistaan kymmenisen vuotta matkansa jälkeen salanimillä Morison ja Lamont kirjan An adventure. Sitä on edelleen saatavissa kirjakaupoista; nykyisen - oikein tekijänimin varustetun - laitoksen nimi on Ghosts of the Trianon. Kirjan pohjalta on 1980-luvun alussa tehty elokuva Miss Morison's ghosts [http://www.imdb.com/title/tt0124008/].
Lisätietoa The Museum of Hoaxes -verkkosivulla:...
Teksti on Martti Lindqvistin esseekokoelmasta ”Pidot peilisalissa” (Helsinki: Kirjapaja, 1989), luvusta ”Itsensä hukkaamisen taidosta” (s. 35–36). Lindqvist esittää lukijalle kymmenen käskyä, ”pystyynkuolemisen taidon aakkoset”. Ensimmäinen käsky alkaa: ”Älä koskaan pyydä keneltäkään mitään. Et kuitenkaan saisi sitä.”
Hei!Olipas mielenkiintoinen kysymys. Tällaiseen vastaukseen päädyimme: Kyllä, mustekalat kakkaavat. Niiden ruoansulatusjärjestelmä on monimutkainen mutta ne poistavat jätteet kehostaan kuten muutkin eläimet. Mustekalat käyttävät sifonia (suppilomainen anatominen rakenne, joiden läpi neste virtaa), joka toimii myös liikkumiseen, työntääkseen ulosteen ulos kehostaan.Lähde: https://themarinedetective.com/2018/11/26/how-do-octopuses-poo/
Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673.
Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui...
Tavallisessa yleisessä kirjastossa ei puhdisteta homeelta haisevia kirjoja, vaan ne heitetään roskiin. Hajunpoistoon on kuitenkin olemassa joitain keinoja, joiden toimivuus riippuu tilanteesta. Ensimmäiseksi on syytä pohtia, ovatko kirjat todella homeessa ja jos ovat, voiko niiden säilyttäminen aiheuttaa terveysriskin, vaikka hajun voisikin saada pois.
THL:n mukaan otsoni on myrkyllistä ja otsonoinnin jälkeen tilaa tai esineitä pitäisi tuulettaa 24 - 48 tuntia, minkä jälkeen pinnat pitäisi pyyhkiä nihkeällä. Kirjojen kohdalla tällainen toimenpide tuskin onnistuu.
Tuttu kotikonsti hajujen poistoon esineistä on esineiden laittaminen samaan muovipussiin esimerkiksi ruokasoodan tai kissanhiekan kanssa (siten etteivät esine ja...
Kylmässä ilmastossa elävät kalat ovat sopeutuneet talven kylmyyteen. Monet kalat eivät talvella juurikaan liiku tai syö, vaan elävät vararavintonsa turvin. Järvien pohjavesi pysyy talvella yleensä +4-asteisena, joten kalat eivät jäädy. Jos vesi jäähtyy sitä kylmemmäksi, jotkin kalat saattavat mennä horrosta muistuttavaan tilaan, ja osa arktisista kaloista selviytyy jopa silloin, kun niiden ruumiinlämpö on alle nollan. Esimerkiksi ruutana pystyy selviytymään jopa hapettomissa ja pohjaan asti jäätyneissä pikku lammissa, koska se pystyy kaivautumaan pohjamutaan jäätymistä pakoon ja lisäksi tuottamaan happea vararavinnoksi keräämästään glykogeenista.
Ks. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/09/kalojen-talvi-elamaa-jaakannen-...
Kyseessä on H. C. Andersenin satu Villijoutsenet. Sen on julkaissut suomeksi mm. Otava vuonna 1990, Lasten keskus 1985 ja WSOY 1992 kokoelmassa Rudolf Koivun satuja ja tarinoita.
Lappeenranta-sarjaan kuuluva Koivu ja
tähti (2002) sai vielä kaksi jatko-osaa: Siellä jossakin (2003) ja Kallis kotimaa (2004). Tieto löytyy teoksesta Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, BTJ Kustannus 2007, ss. 63-64.
Commonplace book -termillä tarkoitetaan muistikirjaa, johon kirjoitetaan muistiin ja järjestellään kategorioittain esimerkiksi sitaatteja, havaintoja, ideoita - tai vaikkapa ostoslistoja ja reseptejä tulevaa käyttöä ja hiomista varten. Suomenkielistä vastinetta ilmaisulle ei ainakaan toistaiseksi löydy.
Termin historia vie 1600-luvulle, jolloin valistusfilosofi John Locke kirjoitti aiheesta ranskaksi. Kirjan englanninkielinen versio A new method of making common-place books julkaistiin 1706. Locken kirja keskittyy tiedon järjestelyyn ja on vapaasti luettavissa digitoituna versiona: John Locke’s Method for Common-Place Books (1685) — The Public Domain Review.
Monet tunnetut...
Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu -sanonta löytyy ilmeisesti ainakin SKS:n arkistosta (ent. Kansanrunousarkisto), jossa se on merkattu Joutsenosta taltioiduksi sananparreksi. Sananpartta on käytetty myös ainakin Reino Helismaan sanoittamassa Rovaniemen markkinoilla -kappaleessa v. 1951 (Nelosilla muuan mies jo kerskui sekä korskui/ Heikot sortui elontiellä, jätkä sen kun porskui) ja Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa v. 1954 ("Heikot sortuu elontiellä, mutta jätkä sen kun porskuttaa", TS 1984, s. 350)Lähteet:https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskujahttps://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_jyu-200803051220.pdf
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että mikäli tarvetta lahjoitetulle kirjalle ei ole, kirjasto voi myydä tai lahjoittaa sen edelleen.
Kokoelmiin ei oteta kaikkia kirjoja, ainoastaan sellaista, jolle on käyttöä. Jos kirjaa löytyy jo runsaasti kirjaston kokoelmasta tai kyseessä on vanhentunut tietokirja, ei silloin sille ole tarvetta. Myöskään Valittujen Palojen Kirjavalioita ei oteta kirjaston kokoelmaan.
Sellon kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Kirjastoissa on ollut käytössä useitakin erilaisia lainausjärjestelmiä ennen tietokoneaikaa: kameralainaus, jossa mikrofilmeille kuvattiin jokainen lainattu kirja kirjantaskussa olevan numerollisen mikrokortin kanssa. Puuttuvista kirjoista tuli sitten lista, jonka mukaan luettiin mikrofilmiltä asiakastiedot ja kirjoitettiin muistutusposti. Ennen kamera-aikaa oli käytössä ns. Detroit-järjestelmä, jossa yksinkertaisesti jokaisen kirjan taskussa oli kortti, johon lainaajan numero merkittiin, kortit järjestettiin sitten kirjastossa laatikoihin ja kun kirja palautettiin kortti sujautettiin taas kirjan taskuun
takaisin. Tätä aikaisemmin kirjastokorttiin leimattiin
lainattujen kirjojen määrä ja palauttaessa merkittiin lainauskorttiin...
Hei!
Jari Niemelän kirjan Onks tiatoo mukaan Puolimatkankadun nimi
johtunee kahdesta torpasta (Puolimatkan Fält ja Puolimatkan Ståhl),
jotka sijaitsivat vanhan Hippoksen tuntumassa, Tammerkoskelta Takahuhtiin johtaneen Kosken maantien varrella,tavallaan kahden asutuskeskuksen puolimatkassa.
Yksinkertainen ohje sikurin käsittelyä varten: Ensin sikurin juuret pestään ja pilkotaan. Sitten ne paahdetaan tulella ja lopuksi jauhetaan. Tätä ennen on huomioitava, että sikurin juuri kehittyisi mahdollisimman mehukkaaksi kahvin valmistusta ajatellen, siksi kasvin kukkavarret on nuppuvaiheessa napsittava irti. Sikuria paahdettaessa juuren sisältämä vararavinto inuliini sulaa ja saa tumman ruskean värin.
Teoksessa Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit / Rousi, Aarne (WSOY 1997) kerrotaan tarkemmin sikurin sisältämistä ainesosista: Sikurin juuri sisältää vararavintona tärkkelyksen sijasta inuliinia. Tämä mykerökukkaiskasveille tyypillinen polysakkaridi muodostaa hajotessaan lähes pelkästään hedelmäsokeria, tärkkelys taas...
