Mika Waltari aloitti koulunkäynnin syksyllä 1915 Augusta Lampenin johtamassa Valmistavassa koulussa. Waltari oli siis seitsenvuotias (tai täytti seitsemän juuri koulun alettua). Valmistava koulu sijaitsi Helsingissä Vuorimiehenkadun varrella. Waltari kävi tätä koulua kevääseen 1918. Talvella 1918 koulunkäynti tosin keskeytettiin sisällissodan vuoksi, ja Waltari oli sodan ajan Pornaisissa sukulaisten luona. Toukokuussa 1918 Valmistava koulu jatkui vielä jonkin aikaa. Syksyllä 1918 Waltari aloitti koulunkäynnin Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa eli Norssissa.
Nämä tiedot löytyvät ainakin seuraavista kirjoista:
Waltari, Mika: Ihmisen ääni: nöyryys - intohimo. Toim. Ritva Haavikko. Porvoo: WSOY, 1978.
Waltari, Mika: Kirjailijan...
Taiteilijaluetteloita on paljonkin, valitettavasti vain mistään tarkastamastani en löytänyt mainintaa juuri kysymästäsi E. Lehmustosta.
Mikäli kuitenkin sattuisit tarvitsemaan vastaavanlaisia luetteloita tulevaisuudessakin, tässä muutama vihje. Hyviä painettuja luetteloita ovat mm. matrikkelit Suomen taiteilijat- Finlands konstnärer r.y ja Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijat. Molemmista on olemassa useita painoksia ja niitä on todennäköisesti saatavana lähikirjastostasi, jos ei lainaan niin ainakin käsikirjastosta katsottavaksi. Jälkimmäisestä on olemassa myös verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Toinen hyvä verkkotiedonlähde kuvataiteilijoista on Valtion taidemuseon verkkopalvelu osoitteessa http...
Suomalaisen tietosanakirjan mukaan lehtori (latinaksi lector, lukija) oli alun perin kirkossa Raamatun esilukija, myöhemmin katedraali- ja luostarikoulun opettaja. Nykyisin lehtori on lukioiden, ammatillis-ten oppilaitosten ja korkeakoulujen opettajien virkanimike.
Hilja Haahden Oravasatu löytyy esim. kokoelmista Eläinrunojen kirja http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1021683
sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1111611
"Meiä Veera" -kappaleen suomenkielinen sanoitus löytyy vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 101 (Musiikki Fazer, 1975, s. 3). Laulu alkaa: "Vot sie, veit miu kanat, kaikki rahat". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Erkki Liikanen. Laulun alkuperäinen nimi on "Arms full of empty", ja sen on säveltänyt Buck Owens, joka on tehnyt myös alkuperäisen sanoituksen.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on omatoimiaika, voit käyttää kirjaston asiakastietokoneita ja myös tulostaa, mikäli tulostustililläsi on tarpeeksi saldoa. Tulostustilille voi lisätä saldoa vain kirjaston asiakaspalvelussa. Koska omatoimiaikana kirjastossa ei ole henkilökuntaa paikalla, saldon lisääminen tulostustilillesi ei ole mahdollista.
Mikäli et ole tulostanut viimeisen kolmen kuukauden aikana, voit tulostaa viisi sivua ilmaiseksi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot/Hel…
Alankomaiden virallinen nimi on monikkomuotoinen Koninkrijk der Nederlanden. Kun Alankomaista 1500-luvun lopulla tuli itsenäinen tasavalta ("Yhdistyneet provinssit"), se koostui kirjaimellisesti seitsemästä alankomaasta, jotka olivat Hollanti, Zeeland, Utrecht, Geldern, Groningen, Overijssel ja Friesland. Nykyinen Alankomaiden kuningaskunta muodostuu kahdestatoista provinssista.
Lähteet:
Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot. 1
The difference between Holland and the Netherlands explained - Holland.com
Mikään Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa ei näyttäisi viittaavan siihen, että Harrylla olisi jonkinlainen ennakkoaavistus yhdennentoista syntymäpäivänsä erityisestä merkityksestä. Syntymäpäivä tulee hänen mieleensä sattumalta, hän ei erikseen sitä ole sen kummemmin ajatellut tai siihen valmistautunut. Kirjan lause "Mutta ei kukaan silti yhtätoista joka päivä täytä" voidaan Harryn kannalta lukea yksinkertaisena toteamuksena siitä, että seuraava päivä olisi Harryn syntymäpäivä ja että hän täyttäisi 11 vuotta. Päivän erityisyys ennakolta on pelkkää tavanomaista syntymäpäivän erityisyyttä lapselle.
Kokonaan eri asia tietenkin on se, että Harryn täydellinen tietämättömyys omasta velhoudestaan on tarinan tässä vaiheessa merkittävä...
Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta tiedusteltu useaan otteeseen aikaisemminkin:
Katariina on peräisin kreikankielisesta nimestä Aikatherinee. Nimen merkitys on "alati puhdas".
Lisää Katariinasta voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Katariina.
Viola-tietokannan mukaan etsimäsi kappale sisältyy Meidän musiikkimme 8 -nuottijulkaisuun, mutta valitettavasti juuri sitä osaa ei näytä löytyvän mistään. Tarkistin mm. maakuntakirjastojen monihausta ( http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ) ja Pop & Jazz Konservatorion kirjastosta ( http://finna.fi ).
Tekijä(t): Helttunen, Aulis (säv.)
Nimeke: Kultalankaa [Nuottijulkaisu]
Soitinnus: Kosketinsoitin, sointumerkit
Alkusanat: Kerin hitaasti lankaa elon vyyhdiltä pois
Huomautus: Sanat: suomi. - c1980. - Valssi
Aineisto: sisältyy nuottijulkaisuun
Muu(t) tekijä(t): Kelavirta, Pentti (san.)
Tuomainen, Seppo (sov.)
Julkaisussa: Meidän musiikkimme 8. - Hyvinkää : Two stars-music, 1980. - 1 sävelmäkokoelma
Musiikkiaineistojen...
Ei aivan, mutta lähes. Talvipäivänseisauksen aikanahan päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään. Talvipäivän seisaus on vuodesta riippuen 21.-22.12., Ilmatieteen laitos, Tähtitieteelliset vuodenajat.
Yliopiston almanakasta näkee, minä päivänä talvipäivän seisaus on ja sen, miten paljon päivä pitenee sen jälkeen. 21. ja 22. 12. aurinko nousee Helsingissä klo 9.24 ja 23. ja 24. 12. klo 9.25 ja laskee 21.12. klo 15.13, 22. ja 23. 12. klo 15.14 ja 24.12 klo 15.15. Oulussa aurinko nousee 21.12. 10.29 ja laskee 14.03, 22.12. nousee 10.29 ja laskee 14.04 sekä 22.12. nousee 10.30 ja laskee 14.05. Utsjoella ei aurinko nouse tähän aikaan vuodesta, Ensi vuonna 2013 talvipäivänseisaus on 22.12.
Perintökaari (1965/40) määrittelee kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee. Oman tahdon voi sen lisäksi ilmaista tekemällä testamentin.
Mikäli yksi tai useampi rintaperillisistä on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen perillisensä, eli ensisijaisesti hänen lapsensa. Sijaantulo-oikeus on rajaton. Perimysoikeus etenee sukuhaarassa siten, että kuolleen perillisen sijalle tulevat hänen lapsensa.
Perintökaari (Finlex) kokonaisuudessan on netissä luettavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Näytelmien julkista esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki. Kaikkien näytelmien julkiseen esittämiseen tarvitaan tekijän lupa. Kuitenkin jos tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, lupaa ei tarvita. Näytelmien esittämiseen liittyvistä tekijänoikeuksista voi lukea tarkemmin esim. Näytelmäkulman sivustolla http://www.dramacorner.fi/
Sekä Näytelmäkulma että Näytelmät.fi http://www.naytelmat.fi/ välittävät näytelmien tekstejä lähinnä ammattiteattereille ja kouluille. Näytelmäkulma palvelee sivuston tietojen mukaan myös harrastajaryhmiä. Ota yhteyttä näille sivustoille ja kysy tarkemmin.
Kirjasto ei voi rekisteröityä asiakkaaksi näille sivustoille. Sen sijaan kirjastoissa on näytelmiä kirjamuotoisina, joiden joukossa on myös vapaasti...
Selailimme kirjastomme Martti Lindqvistin kirjoja läpi, mutta etsimäsi sitaatti ei vain osunut silmään. Nyt kysymmekin palstamme lukijoilta apua: muistaisiko joku Martti Lindqvistin tuotantoon syvällisesti perehtynyt, mistä kyseinen sitaatti löytyisi?
Varsinaista suomenkielistä sivistyssanakirjaa ei valitettavasti netistä löytynyt. Vierasperäisten sanojen merkityksiä voi selvitellä myös eri alojen sanastojen avulla. Tällaisten jäljille pääset esim. Linkkikirjaston (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) sanakirjat-haulla. Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista (http://www.makupalat.fi/) löytyy sanakirjoja ja sanastoja ; valitse ensin tieteet, sitten kielitieteet ja sanakirjat.
Kyseessä on virsi 492 Ystävä sä lapsien, suomalaiset sanat on tehnyt Lauri Pohjanpää.
Sanat löytyvät osoitteesta http://www.evl.fi -> linkki Virsikirja.
Kirjallisuudessa vihannespunkin torjuntaan suositellaan esimerkiksi petopunkkeja. Toinen vaihtoehto on sumuttaa kasveja (etenkin lehtien alapuolia) vedellä, koska vihannespunkki ei menesty hyvin kosteassa ilmassa. Wikipedia-artikkelin mukaan vihannespunkeista voi olla vaikea päästä eroon, jos niitä on paljon ja ne ovat jo ehtineet kutoa seittiä. Onkin suositeltavaa tutkia kasveja ja etenkin lehtien alapuolia suurennuslasilla jo ennen kuin seittiä ilmestyy, eristää vihannespunkkien valloittama kasvi muiden joukosta mahdollisimman pian ja ryhtyä torjuntatoimiin jo ennen kuin punkkien määrä lisääntyy liikaa. Kasvihuoneessa myös lämpötilan laskeminen vaikeuttaa punkkien selviytymismahdollisuuksia.
Teepuuöljyn käytöstä vihannespunkkien...
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saadakseen täytyy todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilötodistuksella tai kelakortilla, ajokortilla tai passilla, joten ilman kuvaa kirjastokorttia ei voi saada. Myös kuvallinen opiskelijakortti käy, mikäli siinä on koko sosiaaliturvatunnus.
Pentti Lempiäinen kirjoittaa kirjassaan Suuri etunimikirja (Wsoy, 2004) Ada-nimestä:
Nimi juontaa heprean kielen sanasta, joka tarkoittaa jalokivikorua. Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarrka Jaakobin pojan Esaun vaimo. Kirkkohistoriassa tunnetaan myös Ada-niminen ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulla, tämän pyhimyksen muistopäivä on 4.12. Suomen ruotsalaisessa almanakassa Adan nimipäivä oli vuoteen 1999 asti 30.10. Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal- tai Adel-alkuisista nimistä kuten Adalberga, Adalberta jne. Silloin nimi viittaisi aatelista tai jalosukuista tarkoittavaan sanaan. Suomessa Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona. Vuoden 2000...
