Lynenne eli akronyymi tarkoittaa: "What the..." tai "Who the..." (lähde:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Kaiketi termi ilmaisee ihmettelyä.
Euroopan johtava rikospsykologi Thomas Mûller kertoo kirjassaan Ihmispeto (2006) kokemuksistaan rikollisten ja sarjamurhaajien seurassa sekä rikospsykologin työkuvasta. ”En pysty ajattelemaan kuin sarjamurhaaja, mutta voin yrittää asettua hänen kenkiinsä”.
Charlotte Greigin teoksessa Evil serial killers:in the minds of monsters (2010) esitellään lyhyesti 50 sarjamurhaajaa kuoleman enkeleistä ja kannibaaleista vampyyritappajiin.
Patricia Cornwell kertoo kirjassaan Murhamiehen muotokuva: Viiltäjä-Jack - tapaus selvitetty (2003), miten hän selvittää sarjamurhaajan henkilöllisyyden. Kyseessä on sekä tositarina että psykopaatin muotokuva.
Ohessa kaunokirjallisuutta, jossa sarjamurhaajan näkökulmaa myös:
Bret Easton Ellis on kirjoittanut...
En löytänyt ainakaan internetistä mitään viitteitä Disneyn juutalaisuudesta vaan päinvastoin hänen väitetystä antisemitismistään. Wikipedian mukaan Waltin sukujuuret olivat Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Saksassa ja hänen perheensä kuului kotipaikkakuntansa, Missourin Marcelinen, vapaaseurakuntaan. Verkosta löytyy runsaasti mielenkiintoisia artikkeleita Disneyn suhteesta juutalaisuuteen, mutta kannattaa muistaa terve lähdekritiikki niitä lukiessa. Voisit myös hankkia käsiisi jonkun Walt Disneyn elämäkerran, esimerkkeinä Bob Thomasin kirja Walt Disney - elämäkerta tai Marc Eliotin Walt Disney - Hollywood's dark prince. Katso ainakin seuraavat nettisivut: http://www.adherents.com/people/pd/Walt_Disney.html
http://www.straightdope.com/...
Turkistarhauksessa käytetään voimakkaita kemikaaleja. Tässä englanninkielisessä lähteessä on listattu turkistarhauksen eri vaiheissa käytettyjä kemikaaleja.
Braid, PE., "Fur Industry", Encyclopaedia of Occupational Health and Safety, 2011.
https://www.iloencyclopaedia.org/part-xiv-42166/leather-fur-and-footwea…
Jos haluat lukea aikakauslehtiä verkossa, Vaski-kirjastokortilla voit lukea ePress-palvelussa kymmeniä kotimaisia aikakauslehtiä.
Palveluun kirjaudutaan täältä: https://vaski.emagz.fi/ext/login/vaski.
Ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä voit lukea Pressreader-palvelussa. Sinne kirjaudutaan osoitteessa https://www.pressreader.com/ valitsemalla ikkunan oikeasta yläkulmasta painike "Sign in". Nyt pitäisi avautua ponnahdusikkuna, jossa näkyvät eri kirjautumisvaihtoehdot. Valitse alin vaihtoehto "Library or group". Valitse kirjasto (Select library): kirjoita hakukenttään Vaski Libraries ja klikkaa Vaski-kuvaketta. Library card number -kenttään kirjoita kirjastokorttisi tunnus ja PIN-kenttään korttiisi liitetty PIN-koodi.
Jos et ole hankkinut...
Helsingin Sanomien tuorein numero on luettavissa paperisena kaikissa Helsingin kirjastoissa.
Helsingin Sanomat Helsingin kirjastoissa.
Lehden voi lukea myös digitaalisena lehtitabletilta sekä kirjastojen asiakaskoneilta ePress-palvelussa https://www.epress.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole...
Arkikielessä umpilisäketulehdusta kutsutaan usein umpisuolen tulehdukseksi. Terveyskirjaston artikkelin mukaan umpilisäketulehdus alkaa useimmiten siksi, että umpilisäkkeen sisäontelon aukko eri syistä ahtautuu, jolloin umpipussiin jäävät bakteerit lisääntyvät ja tulehduttavat umpilisäkkeen seinämää. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00093
Umpilisäkkeen tulehtumisen syitä ei tunneta täysin. Erään verkkolähteen mukaan umpilisäkkeen ontelon tukkeutumista voivat edesauttaa esimerkiksi ulosteen sisältämät siemenet tai muut suolistossa hajoamattomat kappaleet, kiinteä kokkare paksusuolessa (ulostekivi), suoliston loiset tai imusolmukkeiden liikakasvu.
https://yle.fi/...
Lordi Wimsey joutuu auto-onnettomuuteen uudenvuodenaattona ja majoittuu Fenchurch St Paulin pappilaan, jossa lupautuu ottamaan osaa kirkonkellojen soittamiseen koko yön läpi. Diskanttimuunnelmia soitettiin keskiyöstä yhdeksään aamulla. Pääsiäisen maissa Fenchurch St Paulin hautausmaalta löytyy ruhjottu tunnistamaton ruumis. Tapulista löytyy salakirjoituksella kirjoitettu viesti. Kirkkoherra Venables pyytää lordi Wimseytä tutkimaan tapausta. Vainajaa epäillään Crantoniksi, vankilasta vapautuneeksi jalokivivarkaaksi. Mies löytyy kuitenkin hengissä Lontoosta. Varastetut smaragdit löytyvät. Löydetty ruumis paljastuu Geoffrey Deaconiksi. Crantonia syytetään murhasta. Hän kertoo löytäneensä Deaconin kuolleena tapulista. Joulun jälkeen...
Valitettavasti ei. Yölinjalla-ohjelma alkoi Radio Cityssä vuonna 1986 Teppo Turkin juontamana ja jatkui vuodesta 1987 Pekka Saurin vetämänä. Vuonna 1997 ohjelma siirtyi Yle Radio Suomen taajuudelle. Yleisradion Elävässä arkistossakin vanhoista jaksoista on kuitenkin kuunneltavissa vain katkelmia (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/05/31/yolinjalla-pekka-sauri).
Vuonna 2016 Pekka Sauri palasi ohjelman pariin yhdeksi illaksi. Jakso on kuultavissa Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3676322?autoplay=true.
Mahdollisuudesta saada vanhoja jaksoja joskus kuuluviin voi toki kysyä Yleltä. Elävän arkiston sähköpostiosoite on elavaarkisto@yle.fi
Ruokavalion tai tiettyjen ruoka-aineiden vaikutuksesta lääkitykseen on aina viisainta keskustella hoitavan lääkärin tai muun asiantuntevan hoitohenkilökunnan kanssa.
http://www.sydanliitto.fi/kasvisten-kaytto1
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1843&i=ORION+PHARMA_MAREVAN%2C+…
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet (Otava 2005) mukaan nimi Tuula on nuori nimi. Sen alkuperä on selitetty osittain Larin-Kyöstin tutuksi tulleesta sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Kirjan mukaan suosioon ovat vaikuttaneet sanat tuuli ja tuulonen sekä nimi Tuulikki. Tuula tuli etunimenä käyttöön 1900- luvun vauhteessa.
Pentti Lempiäisen kirjan Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan Larin-Kyöstin laulu Tuulan tei on saattanut myötävaikuttaa Tuulan yleistymiseen etunimenä, mutta se liittynee taustaltaan myös luontonimiin. Sopivia esikuvia ovat olleet Tuuli, Tuulia ja varsinkin Tuulikki, jonka kutsumamuodoista Tuula on tavallisin.
Nimistöntutkija Viljo Nissilä on yhdistänyt Pyykkö- ja Pyykkönen-nimet linnunnimitykseen pyy. Nimien syntyyn ovat voineet vaikuttaa myös Pääkkö-nimet, joita on esiintynyt samoilla alueilla. Nimiin sisältyvä kkö-johdin on tavallinen hellittelynimissämme.
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kattavaa kirjamuotoista teosta Kristiinankaupungin sodanjälkeisestä historiasta ei valitettavasti ole olemassa.
Pienehkö teos (160 s.) Kristinestad - en småstadsidyll = Kristiinankaupunki - pikkukaupunki-idylli / Olle Haavisto ym., Kristinestads stad 1985, on paikallishistoria ja kuvateos.
Kristiinankaupungin kaupunginkirjastosta kerrotaan, että heillä on kotiseutukokoelma, jonne on koottu aineistoa: artikkeleita yms. Lisäksi kokoelmaan kuuluu paikallislehtien sidottuja vuosikertoja. Mutta kotiseutukokoelman aineistoa ei lainata. Suupohjan Sanomat -paikallislehden vuosikertoja on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmiin, toistaiseksi vain vuosikerrat 1933-1939 ovat saatavilla. Syd-Österbotten paikallislehden vanhat...
Tässä tarkoitettaneen Alfred Tennysonin runoa "All Things Will Die"? Samalla kirjailijalla on muuten myös runo nimeltään "Nothing Will Die".
Näyttäisi siltä, että ko. runoja ei ole suomennettu, tai ainakaan mahdollista suomennosta ei ole missään tunnetussa julkaistussa kokoelmassa eikä löydy käytettävissä olevilla hakukeinoilla.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ylläpitämä runotietokanta Linkki maailman runouteen on hyvä väline hakea, mistä teoksista kansainvälisesti tunnettujen runoilijoiden runojen mahdolliset suomennokset löytyvät. Lordi Tennysonin runoja on tietokannan mukaan suomennettu useita muita, vaikka juuri kyseisen runon suomennosta ei ilmeisesti ole ainakaan vielä julkaistuissa teoksissa.
Kirkes-kirjastojen aineisto voidaan palauttaa myös toiseen kirjastoon. Lainattu aineisto voidaan palauttaa maksutta oman kunnan kirjastoon. Jos aineisto palautetaan muuhun kuntaan kuin mistä se on lainattu, palautuksesta peritään nidekohtainen kuljetusmaksu 0,50 euroa / kpl.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseisen kappaleen sanoitusta mistään. Emme löytäneet nuotteja tietokannoista (edes Violasta, Suomen Kansallisdiskografiasta ei löytynyt), eikä CD-levyssä, johon kyseinen kappale sisältyy, ollut tekstiliitettä, josta olisi löytynyt sanat. Myöskään googlaus ei tuottanut tuloksia. En keksi muuta ratkaisua, kuin kirjoittaa vain levyltä sanat ylös, vaikka hieman työläämpää onkin.
Kappale löytyy ainakin CD-levyltä nimeltä Lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta Iskelmäprinssi(Warner Music Finland, p2002). Kyseistä levyä näyttäisi olevan ainakin Järvenpäässä ja Tuusulassa, sekä Helsingissä (nimi vain on hieman eri muodossa: Iskelmäprinssi : lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta).
Saatavuustiedot voit tarkistaa...
Touretten oireyhtymän tunnusomainen piirre ovat ns. tic-oireet, nopeat, äkilliset, epärytmiset ja tarkoituksettomat liikkeet tai äännähdykset, jotka voivat esiintyä yksittäisinä tai sarjoina. Tic-oireet saattavat olla yksinkertaisia, kuten silmien räpyttely tai yskähdys, tai monimuotoisia, kuten hypähtely tai lauseiden huudahtelu.
Yksinkertaisilla motorisilla tic-oireilla tarkoitetaan yhden lihaksen tai lihasryhmän äkillisiä, nopeita, tahdosta riippumattomia nykäyksiä, jotka ilmenevät tarkoituksettomina liikkeinä (silmien räpyttäminen, suun ja nenänpielen nykiminen, pään heittäminen, hartioiden nytkähdys jne.). Tavallisimmin motorisia tic-oireita esiintyy pään alueella, mutta ne ovat mahdollisia muuallakin vartalossa. Monimuotoiset...
Kun ihminen oppii uusia asioita tai viestii muiden kanssa hän usein hyödyntää sitä, että jokin aisteista on vahvempi kuin muut. Puhutaan visuaalisista, auditiivisista ja kinesteettisesti oppivista ihmisistä. Eri lähteiden mukaan näköaistin kautta oppiminen lienee yleisintä, auditiivinen ja kinesteettinen oppijatyyppi ovat hiukan harvinaisempia.
Ei löytynyt tietoa niiden ihmisten määrästä, joilta jonkin aistikanavan käyttö puuttuisi kokonaan.
Eri aistien kautta oppimisen tavoista löytyy tietoa ja mahdollisuuksia testata aistimistapojaan mm. näiden linkkien kautta:
http://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/oppimistyylit.htm
http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/oppi/Members/lrl/TIES461/Oppiminen/
http://www.arfcon.fi/aiku/index.php?option=...
