Saana nimi tuli käyttöön jo 1890-luvulla, mutta pysyi kauan harvinaisena. Almanakkaan se otettiinkin vasta 1984 ja sijoitettiin tällöin äänteellisen samantapaisuuden takia Sainin pariksi. Juhlapäivä on 17.10. Nimen vähitellen tapahtuneeseen yleistymiseen on arveltu vaikuttaneen Lapin romantiikan ja sinne suuntautuneen matkailun lisääntymisen. Saana tunturi Luoteis-Lapissa on suosittu näköalapaikka ja retkeilukeskus ja jos etunimi Saana tulee tästä, se kuuluu samaan nimiryhmään kuin esim. Inari ja Salla.
Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999
Maantieteellisen Euroopan suurimmat kaupungit ovat yllättäen Moskova ja Istanbul.
Euroopan unionin suurin kaupunki on Pariisi.
City
Urban aggl.
Population
Urban area
Country
Other cities in urban area
Moscow
17,693,000
12,456,000
5,879 Km²
Russia
Balashikha, Podolsk, Khimki
Istanbul
15,311,000
15,311,000
1,375 Km²
Turkey
London
11,120,000
9,048,000
1,738 Km²
United Kingdom
Watford, Woking
Paris
11,027,000
2,176,000
2,844 Km²
France
Boulogne-Billancourt, Saint-Denis
https://www.globalgeografia.com/en/europe/largest-cities-europe.htm
Ei näyttäisi löytyvän aivan koko laulun sanoja suoraan netistä, lyhyt näyte kylläkin osoitteessa http://www.laulut.fi/ShopSF/laulut.asp?prislista=102. Painettuna versiona Lentävän kalakukon sanoja on useassa kokoelmassa, esim. teoksissa Reino Helismaan lauluja, Savolainen laulukirja ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua. Kaikkia em. teoksia on useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi.
Wsoy on julkistanut kevään ja kesän 2013 kirjansa http://www.virtualmagnet.eu/magnet/asiakkaat/Bonnier/wsoy_kirjasanomat_…
eikä sieltä vielä löydy tietoa The mark of Athena -kirjan ilmestymisestä, joten se tulee aikaisintaan syksyllä 2013.
Voit kysyä vielä tarkemmin suoraan WSOY:ltä http://www.wsoy.fi/palaute
Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen ovat tehneet kirjan
"Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön". - Gummerus 2007
Siinä todetaan näin:
"Pipsa on alkujaan joidenkin P-kirjaimella alkavien naisennimien lempinimi. Pipsaksi on kutsuttu mm. Pirjoja ja Pirkkoja.
Virallisena etunimenä Pipsa tuli käyttöön viimeistään 1900-luvun alussa, mutta se pysyi hyvin harvinaisena vuosisadan loppupuolelle saakka. Vuoteen 2006 mennessä nimi oli rekisteröity noin 650 henkilölle. Fiktiivisistä tämän nimisistä mainittakoon Charles M. Schulzin Tenavat-sarjakuvien poikatyttö Piparminttu-Pipsa, alkuperäisesti Peppermint Patty.
Lempinimiä Pipa, Pipe, Pippa, Pipsis.
Tunnettuja suomalaisia: Pipsa Hurmerinta."
Erja-nimeä pidetään Arjan ja Irjan muunnoksena. Irja puolestaan on Yrjön naispuolinen vastine. Erja-nimellä ei ole selvää sisällöllistä merkitystä. Nimi otettiin almanakkaan v. 1950. Eniten Erjoja nimettiin 1950- ja 1960-luvulla, minkä jälkeen nimen käyttö on hiipunut. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa syntyneiden keskuudessa Erja on erittäin harvinainen nimi.
Lähteet:
Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, v. 2007).
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, v. 1978).
Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että heidän kokoelmistaan löytyy tietoa asiasta. "The Oxford Companion to Sports & Games" kirjan mukaan ensimmäinen maininta tulosmaininta on Oxfordissa vuonna 1850 juostusta kisasta. Kisa juostiin maastojuoksuna, joten on mahdollista, että radalla on ollut vesieste aivan samoin kuin hevosten maastoradoilla. Suomen Urheilukirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Sanonta on alunperin ollut "herrainen aika", "ei herraiseen aikaan" tarkoittaa "ei pitkään aikaan". Herrainen on sama kuin herraskainen.
Tästä on tullut huudahdus ja päivittely "herranen aika".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja 3
Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita.
Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset.
Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset.
Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Hurri-sukunimenä ja myös talonnimenä on peräisin ruotsalaista tarkoittavasta lisänimestä. Nimi on esiintynyt eri puolilla Suomea.(Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988) Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hurri on tai ollut sukunimenä 1215 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
NASA:n eksoplaneettasivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan tällä hetkellä tunnetaan 4099 oman aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa eli eksoplaneettaa ja 3 045 eksoplaneettajärjestelmää. Lisäksi vahvistusta vailla on 4 729 eksoplaneettahavaintoa.
Eksoplaneetat on lähtökohtaisesti nimetty sen tähden mukaan, jota ne kiertävät. Tähtien nimet ovat puolestaan useimmiten kirjain- ja numerosarjoja, joiden osat viittaavat esim. löydön tehneen teleskoopin tai tutkimuksen nimeen ja löydön järjestysnumeroon. Kun tähdeltä löydetään planeetta, nimi muodostetaan lisäämällä tähden nimeen pieni kirjain (b, c, d jne.). Kirjain kertoo yleensä siitä, missä järjestyksessä planeetat on löydetty (b on aina ensimmäinen). Mikäli tähdeltä löydetään...
Esimerkiksi kreikankielisessä ἀάατος-sanassa (aaatos) on kolme a-vokaalia peräkkäin: http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:text:1999.04.0057:entry=a)a/atos
Tämän Eesti Keele Instituutin ohjeen mukaan joihinkin viron kielen sanoihin, joissa on kolme samaa kirjainta peräkkäin, voi laittaa yhdysviivan, mutta tämä ei ole pakollista, esimerkiksi plekkkatus = plekk-katus (peltikatto), tikkkontsad = tikk-kontsad (stilettikorot): https://keeleabi.eki.ee/?leht=8&id=106
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa etunimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat "etunimet nora".
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Lähteet: Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (Tammi, 1992) Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (...
Suoliluu (os ilium) sijaitsee lantion alueella ja on osa lonkkaluuta, jonka tehtävä on suojata ja tukea selkärankaa sekä alueen elimiä.
Lähteet:
Anatomian atlas, 1995
Parker, Steve: Ihmiskeho - kuvitettu opas kehon järjestelmiin ja toimintoihin, 2021
Kirjassa Adrian Room: "Dictionary of first names" kerrotaan nimestä Erin seuraavaa. Erin tulee Irlannin runollisesta nimestä. Sitä on alettu käyttää henkilön nimenä englantia puhuvissa maissa 1800-luvun lopulla. Kirjassa mainitaan esimerkkeinä amerikkalainen näyttelijätär Erin O'Brien-Moore (1902 - 1979), englantilainen sosiaalialan aktivisti Erin Pizzey (s. 1939) ja uusseelantilainen urheilija Erin Baker (s. 1961). Myös kirjassa Eeva Riihonen: "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan, että Erin tulee Irlannin gaelinkielisestä runollisesta nimestä.
Hei,
Rautakausi ajoittuu Suomessa vuosien n. 500 eKr.-1300 jKr. välille. Euroopassa siirryttiin vuosien n.1000-500 eKr. aikana pronssista rautaan. Rautakausi päättää esihistoriallisen ajanjakson, joka jatkui Pohjoisessa pidempään kuin muualla. Rautakaudella maatalous vakiintui ja naisen asema yhteisössä oli työvoiman synnyttäjänä tärkeä.
Tässä muutamia hyviä linkkejä rautakauteen
! Museoviraston rautakausi-sivu http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/rautakau.htm
- Mikkelin museoiden rautakausi-toteutus. Klikkaa"elämää rautakaudella" http://www.mikkeli.fi/museot/rautakausi/main.htm
- Eva Kochin artikkeli http://home3.inet.tele.dk/evakoch/drik-uk.htm
! Jenny Kangasvuon laaja tutkielma suomalaisesta muinaispuvusta. http://www.student.oulu.fi...
Ilta-Sanomat kertoo palstalla kuka? 19.3.2005, että Kaj Kalin on syntynyt 1958. Hän on muotoiluun erikoistunut toimittaja ja design-konsultti. Kalin on toiminut Taideteollisuusmuseon yli-intendenttinä 18 vuotta.
Lähde: Ilta-Sanomat 19.3.2005
Ossi Malisen sovittaman ja Sauvo Puhtilan sanoittaman version sanat ("Masi on alokas armeijassa") löytyy Westerlundin v. 1962 kustantamasta kirjasta "Laula iskelmiä : N:o 6". Finna.fi -saatavuustietojen mukaan kirja on Tampereen kaupunginkirjaston musiikkivarastossa.
Kappaleen Inke pinke parlevuu -tiedot Yleisradion äänitearkistossa (Fono.fi):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=35a8003e-7c6a-4b62-8ab0-df7b06fc429f
Laula iskelmiä : N:o 6 -julkaisun tiedot (Finna.fi):
https://finna.fi/Record/piki.305568?checkRoute=1#componentparts
Kynsilakkatahroja voi ilmestyä minne tahansa, jos ei malteta odottaa lakan kuivumista.
Marttaliiton sivustolta löytyy oivallisia puhdistusvinkkejä eri aineiden aiheuttamille tahroille.
Marttojen mukaan kynsilakan tahrat voi poistaa maalatuilta pinnoilta denaturoidulla spriillä (sinol).
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tahranpoisto/kovat_pinnat/
Kirjallisuutta tahranpoistosta:
Friedman, Virginia: ”Tahrat, esiintyminen ja poisto”, 2003
Phillips, Barty: Kodin niksit & neuvot. Helsinki Media 1994.
Milla on Emilia-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Millan Ludmilaan, lisäksi nimi voi olla kutsumanimi Camillasta. Emilia taas on lähtöisin roomalaisesta Aemelius-sukunimestä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus', vrt. sana filosofia, rakkaus viisauteen, viisauden rakastaminen. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa, esim. Sophia, Sophie(Saksa, Englanti)ja Zsófia(Unkari).
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja(WSOY 1999)
Uusi suomalainen nimikirja(Otava 1988)
