Ensimmäisenä tuli mieleen, että nuo suomujen välistä putoilevat litteät, mustat tai tummanruskeat ja 5 millin kokoiset ovat kävyn sisällä kypsyneitä siemeniä. Näinhän käy myös luonnossa, kun käpy kuivuu ja suomut aukeavat päästäen siemenet lentämään pois. Kuusen siemenet muistuttavat omasta mielestäni myös aika paljon mm. luteita, joten niistä saattaa helposti syntyä hyönteisen mielikuva.
Mutta jos nämä suomujen välistä putoilleet eliöt olivat liikkumiskykyisiä myös ilman tuulen apua, valinnanvaraa on valitettavasti aika paljon. Wikipedian artikkelin http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi mukaan käpykoisa ja käpykärpänen syövät kuusen siemeniä ja muita mahdollisia tuhohyönteisiä artikkeli luettelee useita kymmeniä.
Jos haluaa...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Eemeli” on puhekielinen muoto nimestä ”Eemil”, joka taas lienee pohjimmiltaan muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’.
Ammattikorkeakoulujen kirjastonhoitajat kuuluvat pääasiassa kahteen eri liittoon, jotka molemmat ovat Akavan jäsenjärjestöjä. Ne ovat KUMULA ja Informaatioalan akateemiset.
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta...
Pelin suunnittelija laatii ensin suunnitelman minkä muotoisia ja kokoisia paloista tulee. Näiden suunnitelmien pohjalta on tehty metallinen muotti, jolla palapelejä pysytytään tekemään painamalla muotti pahvin läpi. Tästä prosessista löytyy Youtube-video:
https://www.youtube.com/watch?v=o-m9LVE4W2g
Nykyään voidaan hyödyntää myös laserleikkureita. Tästä ja myös perinteisestä muottitekniikasta löytyy videoita täältä:
https://www.mentalfloss.com/article/502944/watch-how-jigsaw-puzzles-are…
Ilkka Remes on kirjoittanut novellin "Pimeän uhrit" Suomen kuvalehden vuoden 2000 numerossa 1. Kyseessä on jännitysnovelli. Lähde: Aleksi-tietokanta, jolla voi hakea lehtien viitetietoja (maksullinen, käytössä kirjastoissa).
Kotikoneelta on internetissä vapaasti käytettävissä "Sanojen aika" -sivusto, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Pudotusvalikosta löytää kirjailijan, kirjailijoiden henkilötiedot, tuotannon ja lähteitä. Lisäksi mukana on tekstinäytteitä sekä kirjailijoiden omia sanoja ja makuasioita. Ilkka Remeksen tuotanto löytyy "Sanojen ajasta" ja omaan kirjastoon kannattaa lähteä listan kanssa kyselemään kirjoja ja lehtiä, joista artikkelit löytyvät. Vanhempia lehtiä säilytetään...
Tässä on muutama hyvä vinkki nettisivuista (ja kun katsot sivuja tarkkaan, löydät niistä yhteystiedot ja sähköpostiosoitteet)
Tampereen Muumilaakson Tovesta kertova sivu löytyy osoitteesta
http://www.tampere.fi/muumi/tove.htm
Muumilaaksolla on myös oma tietokanta Muumikirjoista :
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hakemisto Sanojen aika:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=34
sieltä löydät tekstinäytteitä, henkilötietoja jne.
Kustannusosakeyhtiö WSOYn sivut ovat osoitteessa :
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/47E4C1F689A22E0EC2256A7D002…
Vaikka Internetissä onkin paljon verkkosivuja Tove Janssonista niin yhä edelleenkin ovat kirjat ja lehdet parhaita...
Grimmin veljesten sadussa Sammakkokuningas ja Rauta-Heikki prinsessan kultainen pallo vierii lähteeseen. Sammakko noutaa pallon, kun prinsessa on lupautunut myöntävästi sammakon pyyntöön: "Jos lupaat rakastaa minua ja saan olla kumppanisi ja leikkitoverisi, istua pöydässä vierelläsi, syödä kultalautaseltasi, juoda pikaristasi, nukkua vuoteessasi; jos kaiken sen lupaat, minä käyn noutamassa kultapallosi."
Prinsessa ei kuitenkaan pidä tätä lupaustaan...
Satu löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
Grimmin sadut I Ruusunen
Kaunotar ja Hirviö : satuja maailmalta / kertonut Neil Philip
Jälkimmäisessä kirjassa on lyhyempi versio ja toteamus että, Grimmin veljekset kirjasivat sadun muistiin ensi kerran 1800-luvun alussa, mutta klassinen kertomus...
Yksinkertaisella Google-haulla löysin kaksi yhtä suurta skeittipuistoa, jotka sijaitsevat Oulun Hovinpellossa ja Helsingin Kontulassa. Molemmat ovat 2000 neliömetriä isoja. Kontulan skeittipuisto on sisäskeittihalli, kun taas Oulun skeittipuisto on ymmärtääkseni ihan puistossa.
Tässä vielä linkit sivuille, joilta tiedot löysin:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/10613.html
http://omakaupunki.hs.fi/mesta/66858448/Kontulan+skeittihalli
Myöhästymismaksun voi maksaa kirjastokorttia tai henkilöllisyyspapereita näyttämällä kirjastojen infotiskeille, kun henkilökunta on paikalla.
Monissa kirjastoissa ei ole enää käteiskassaa, vaan maksut hoidetaan kortilla.
Sakot voi maksaa myös verkkopankkitunnuksilla Helmet-sivuilla. https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
YK:n viitekehyksessä nuoret määritellään tavanomaisesti iän mukaan. Tämän määritelmän mukaan kaikki 15–24-vuotiaat ihmiset ovat nuoria.
https://yk.fi/node/489
Kirjasto valitsee palkkatuella työllistettävät työntekijät yhteistyössä kaupungin henkilöstöyksikön työvoimasuunnittelijan kanssa. Työvoimasuunnittelija etsii yhdessä työvoimahallinnon edustajan kanssa kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Palkkatuen piiriin päästäkseen työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon, jossa arvioidaan täyttyvätkö palkkatuen saamisen kriteerit.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamista harkitaan kirjastossa tapauskohtaisesti. Oppisopimusopiskelijalle tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää valmistumisen jälkeen töitä kirjastossa. Koska avautuvien työpaikkojen määrä on rajallinen, ei...
Kivelän Katajamäki-sarjaa julkaisee Karisto. Kariston vuoden 2024 kirjoista ei ole vielä tietoja. Kannattaa olla yhteydessä kustantajaan: kustannusliike@karisto.fi
Vastattu 16.10.2023
Jostakin syystä s-loppuiset etunimet ovat useimmiten pojannimiä. Ainakaan suomalaisesta almanakasta ei mainitsemiesi lisäksi löytynyt muita. Tässä muutamia s-loppuisia, ei-suomalaisia: Agnes, Doris, Dolores, Lis. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjoista Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä ja Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi (tekijänä myös Rea Lehtonen) löytyi muutamia ehdotuksia s-loppuisiksi tytönnimiksi: Ailus, Ajatus, Ananas ja Kapris. Tarkemmalla tutkimisella niistä löytyy varmasti muitakin. Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Kenties apua löytyisi äskettäin ilmestyneestä kirjasta: Laulu nimipäivälle / Vexi Salmi, 1997. Siinä on Salmen riimittelemät sanat tuttuihin melodioihin. Myös internetistä voisi löytyä hyödyllisiä listoja. J.J. Marjasen kokoama lista lauluista, joissa mainitaan naisen etunimi on osoitteessa http://www.pcuf.fi/~jjm/laulut.html
Vastaus riippuu sekä valosarjan että ajastimen virrankulutuksesta. Omien laitteiden tarkan kulutuksen voi halutessaan selvittää kulutusmittarilla.
Laskennallisia esimerkkejä jouluvalojen virrankulutuksesta löytyy Motivan sivuilta (https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/ajankohtaista_nyt/vinkit_kestava…). Artikkelin mukaan pienitehoisten led-valosarjojen kohdalla säästöä ei juuri synny. Ajastimen käyttö kannattaa, mikäli valosarjan teho on yli 6 wattia. Artikkelissa ei huomioida ajastimen itsensä virrankulutusta.
Savon Voiman sivuilla on pohdittu säästöä myös ajastimen kulutus huomioiden. Asiantuntijan vastaus löytyy täältä: https://energiaa.savonvoima.fi/kuinka-paljon-yhden-ajastimen-kaytto-kul…. Edelleen tarkan vastauksen saaminen...
Suomen murteiden sanakirjassa sanan "kuuva" kerrotaan merkitsevän kuuta tai kuutamoa. Sanaa on ilmeisesti useimmin käytetty kuitenkin pääosin Karjalassa, Savossa ja muualla Itä-Suomessa. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa sen sijaan mainitaan em. Itä-Suomen alueiden lisäksi Lounais-Suomi Turku mukaan lukien. Myös Turun alueella sana on esiintynyt jo keskiajalta alkaen, joten se vaikuttaisi olevan melko vanhaa perua - tosin täälläpäin nähtävästi nimenomaan osana paikannimiä eikä niinkään itsenäisenä sanana. Paikannimien alkuperä ja kuuvan täsmällinen merkitys niiden osana on kuitenkin melko epäselvä. Sanasta löytyi vielä kolmas maininta Pieksämäki-seuran sivuilta, jonne on kerätty tietoa Pieksämäen seudun nimistöstä ja sanojen...
Tähän Mildred J. Hillin säveltämään onnittelulauluun "Happy birthday" löytyy muitakin suomennoksia kuin tutuin Sauvo Puhtilan versio "Paljon onnea" (muista suomenkielisistä sanoituksista ks. esim. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista osoitteessa http://urly.fi/r2U).
Muistelemasi säkeistö on Erkki Ainamon versiosta "Onneksi olkoon", sen 3. säkeistöstä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. Nuotissa Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : säestykset (Otava, 1959) 3. säkeistö alkaa kuten muistelitkin: "Kaikki tuttus' mä nään tuli tervehtimään". Nuotissa 105 kitaralaulua (Fazer, 1969) 3. säkeistö alkaa: "Kaikki tuttusi nää tuli tervehtimään".
Myös Hilkka Norkamon...
Kiitos palautteesta. Uuden PIKI-verkkokirjaston käyttöönottovaiheessa joillakin asiakkailla on ollut vaikeuksia kirjautua sisään ohjelmaan. Järjestelmäntoimittaja Axiell on korjannut vikaa tällä viikolla. On myös ilmennyt, että nolla-alkuiset tunnusluvut eivät ole toimineet.
Verkkokirjastosta voi tehdä hakuja kirjautumatta, mutta jos haluaa tehdä varauksia tai tarkastella omia lainojaan, vaaditaan kirjautuminen. Uuteen PIKIin ensimmäistä kertaa kirjautuessa on hyväksyttävä käyttöehdot ja tehtävä uusi käyttäjätunnus ja salasana. Sen jälkeen voi kirjautua joko tällä uudella tunnuksella ja sen salasanalla tai tuttuun tapaan kirjastokortilla ja sen tunnusluvulla. Jos ette edelleenkään pysty kirjautumaan järjestelmään, voitteko tulla...
Kirjaa on mahdollista uusia ensiksi kolme kertaa, jotta joku ehkä kirjan löytänyt rehellinen ihminen saattaisi ehtiä palauttaa sen. Jos kirja ei kuitenkaan palaudu, pitää kirjasta maksaa korvausmaksu, joka riippuu kirjasta ja voi vaihdella suurestikin. Toinen vaihtoehto on, että hankit itse kirjan hyväkuntoisen kappaleen kadonneen tilalle, jos saat sen jostakin kirjaston korvaushintaa halvemmalla. Tällöin asiasta täytyy kuitenkin sopia erikseen kirjan omistajakirjaston kanssa.
Korvausmaksun voi maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Jos haluat korvata kirjan kirjalla, pitäisi tosiaan ottaa ensin yhteyttä kirjan omistavaan kirjastoon.
