Ylioppilaskirjoitusten tehtävät äidinkielen, matematiikan ja reaalin osalta vuodesta 1986 eteenpäin löytyvät sivulta http://www.internetix.ofw.fi/yo/ . Tekijänoikeudellisista syistä ei kielten tehtäviä voida julkaista.
Samojen ja aikaisempien vuosien tehtävät ovat myös Spes Patriae - vuoden ylioppilaskuvat matrikkelin alussa (esim. vuoden 98 tehtävät vuoden 98 matrikkelissa.) Tosin tässäkin kielten kokeista on pääsääntöisesti vain lyhyitä näytteitä. Lisäksi mm. matematiikasta, reaalista, äidinkielestä on olemassa painettuja erillisjulkaisuja.
Jaakon nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 25.7. vuodesta 1890.
Aikaisemmin meillä on ollut kaksi nimipäivää Jaakobille, josta Jaakon nimi on peräisin. Vuosina 1708-1908 Jaakobin nimipäivää vietettiin 20.12. patriarkka Jaakobin muistoksi. Keskiajalta vuoteen 1773 Jaakobilla oli nimipäivä 1.5. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 2005)
Ortodoksisen kalenterin mukaan Jaakon muistopäivä 0n 21.3.:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/I_J_nimet.htm
Kansanperinteessä Jaakko on paitsi heittänyt kylmän kiven veteen, myös mm. naulannut tuohen kiinni, houkutellut lapset papumaahan ja alkanut kasvattaa kauraa. Jaakko on myös määrännyt elonkorjuun sään. Sanonta "Mitä Jaakkona, sitä Lauriin" kertoo ajasta 25.7.-10.8. Nämä ja monet muut...
Victor Hovingin Vaasa-kirjassa on runsaasti tietoja Topeliuksen patsaan syntyvaiheista. Sivulta 264 löytyy sitaatti:"Det var naturligt att i högtidstalen särskilt framhölls de band som förenade Topelius med Vasa: den roll Vasa spelade i Fältskärens berättelser, Topelius' försvar för det gamla stadsnamnet och att han diktat Vasa marsch."
(Hoving, Victor: Vasa 1852-1952--en krönika om Vasa och vasabor under hundra år. 1956)
Emil Wikströmin v. 1915 tekemästä patsaasta löytyy varmaankin tietoa myös kirjasta Suomen muistomerkit osa 4 - Pohjanmaa.
Vilpun nimipäivää vietetään 8.3.
Vilppu on suomalainen muunnos nimestä Filip eli Filippus.Toinen läheinen muunnos on Vilpas. Filippus tarkoittaa "hevosten ystävää" Almanakassa nimi on ollut jo vuodesta 1908, mutta nimi on ollut jokseenkin vähän käytetty ja saanut uusia käyttäjiä vasta 2000-luvulla.
Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa...
Monetan asiakaspalvelun mukaan juhlarahan tämänhetkisen arvon tietää parhaiten Suomen numismaattinen yhdistys. http://www.snynumis.fi/. Puhelinnumero yhdistykseen on (09) 662281 tai 050-588 1105.
Perraultin sadun alkuperäisessä versiossa (Cendrillon ou la petite pantoufle de verre) ei kerrota Tuhkimon ristimänimeä. Ranskankielisessä tekstissä viitatataan vain "häneen" (ransk. "elle").
Olette yhä ensimmäisenä jonossa Viitasaaren kirjaston kappaleeseen. Verkkokirjasto Finna näyttää varaustilanteen hieman virheellisesti, sillä nämä edellänne olevat varuakset näyttävät olevan kirjaston tekemiä varauksia, ja ne on tehty esim. kun siirretään kirjat pikalainoista normaaleiksi lainoiksi. Eli käytännössä kun kirja palautuu edelliseltä lainaajalta, niin virkailija muuttaa kirjan laina-ajan tietokantaan ja kirja jatkaa seuraavalle varaajalle saman tien. Tämä on tosiaan hämäävää sillä nyt voimassa olevat kirjaston varauksetkin ovat Jyväskylän kirjaston kappaleisiin, mutta silti ne näkyvät ikäänkuin varausjonossa.
Olisiko muistamasi runo kuitenkin Lauri Pohjanpään? Kirjassa Lapsuuden kotiseutu, Otavan III lukemisto (Otava 1955) on Kalajuttu-niminen runo, jonka keskivaiheilla on säkeet
- "se on, poika, jo koko kalamies,
isä niitulla hymähteli
- tais saada oikein ahvenen,
siihen veisti iso veli."
Runossa pojan onkeen saama pieni kiiski kasvaa huhuna suureksi loheksi.
Kalajuttu-nimisenä runo tai osa siitä on julkaistu muissakin teoksissa, mm. kirjassa Meidän lasten lukukirja: alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja 2 / Aukusti Salo, Urho Somerkivi (Otava, 1957).
Runo kuuluu laajempaan runoelmaan, joka löytyy Pohjanpääm runoteoksesta Sininen hämärä (WSOY, 1933). Runoelman nimi on Eriskummainen uni merikäärmeestä. Sankariruno. Siinä runo on...
Käytössäni olevien lähteitten mukaan Maya espanjalaisena nimenä tulisi sanasta Maia, joka tarkoittaa lisääntymisen kuningatarta kreikkalaisessa mytologiassa. Toisaalta taas nimeä on Espanjassa käytetty myös lempinimenä Amaliasta, jonka ajatellaan merkitsevän ahkeraa ja työteliästä. Intialaisen mytologian mukaan nimi Maya tarkoittaa Shivan puolisoa, jumalatar Deviä.
Maya on myös ”jumalien voima”.
Lähteet: Room, Adrian: Dictionary of first names,Lontoo, 2002; Norman, Teresa: The world of baby names, New York,1996.
Suomalaisten kirjastojen lainaus- ja muitakin tilastoja on koottu kirjastojen yhteiselle kirjastot.fi-sivustolle. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ . Tilastoja löytyy tältä sivulta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ Vuosittain koottavat Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/ Tilastot ovat yleisiä, eivätkä anna tietoa yksittäisten kirjojen lainauksesta.
Aihetta käsitellään seuraavassa teoksessa, tosin ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston osalta Kesti, Markku, Tiedän mitä luet ensi kesänä? : tutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston lainatuimmista ja varatuimmista kirjannimekkeistä. [Oulu] : [M. Kesti], 2006.
Valtakunnallisia tai kuntakohtaisia tietoja lainatuimmista ei ole. Lainaustilastot...
Vesipisaran koko ei ole aina vakio, vaan niitä on monen kokoisia. Tässä videossa näkyy hyvin, miten hanasta putoaa erikokoisia vesipisaroita:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pisara#/media/Tiedosto:Water_drop_animation_enhanced_small.gif
Turun yliopiston emeritusprofessori
Kalevi Wiik on tutkinut suomalaisten alkuperää käyttäen hyväkseen genetiikan, arkeologian ja kielitieteenkin tuoreimpia tutkimustuloksia. Tältä pohjalta hän on pyrkinyt vastaamaan kysymyksiin, keitä me suomalaiset olemme ja mistä me tulemme.
Wiik on julkaissut aiheesta kirjan nimeltään Suomalaisten juuret, Atena 2004. Kirja on saatavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Toisessa teoksessaan Eurooppalaisten juuret, Atena 2002, hän jo käsitteli aihetta. Tiivistetysti hänen tutkimuksensa pyrkii osoittamaan, että geeniperimältään suomalaiset poikkeavat suhteellisen vähän muista eurooppalaisista ja haastaa aikaisemmat käsitykset alkuperästämme.Wiikin teoria on saanut osakseen kritiikkiä.
Wiikin teorian...
Tässä ehdotuksemme:
Kotimaista proosaa:
Hotakainen, Kari: Iisakin kirkko
Köngäs, Heidi: Luvattu
Malkamäki, Sari: Urheat pienet naiset
Nopola, Sinikka: Ei tehrä tästä ny numeroo
Waltari, Mika: Parhaat pienoisromaanit (Ei koskaan huomispäivää, Fine van Brooklyn, Sellaista ei tapahdu, Kultakutri tai Koiranheisipuu) ovat ilmestyneet myös samassa niteessä
Kotimaisista runoutta, esimerkiksi:
Hän asuu vierashuonetta, valikoima rakkausrunoja. Lahden Runomaraton 2007
Laaksonen, Heli: Pulu uis, Raparperisyrän tai Sulavoi.
Käännösproosaa:
Coelho, Paulo: Alkemisti, ilmestynyt myös nimellä Santiagon unelmat ; tai Paholainen ja neiti Prym
Orwell, George: Eläinten vallankumous
Schmitt, Eri-Emmanuel: Oscar ja Roosamamma, Herra Imbrahim ja koraanin...
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul (kärki, piikki). Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nimi ei ole suomalaisessa almanakassa. (Lempiäinen:Suuri nimipäiväkirja, Nimipäivättömien nimipäiväkirja)
Nimeä voidaan myös pitää Ennata (Ennatha)-nimen lyhentymänä. Ennata oli perimätiedon mukaan marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulta. Ennata on
Suomen ortodoksisessa kalenterissa 10.2. ja katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.12. Olisi kenties mahdollista viettää nimipäivää jompana kumpana.
Tarkempia tietoja voit kysellä professori Eero Kiviniemeltä, joka huolehtii Helsingin yliopiston nimipäiväkalenterista. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://almanakka....
Seitsemän veljestä -kirjaan sisältyviä myyttejä voisit etsiä mm. näistä kirjoista: Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat (2004), Aarne Kinnunen: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (2002), Ilkka Malmberg & Pekka Vuori: Seitsemän miestä (2005). Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi voit etsiä lisää asiasanalla Seitsemän veljestä. Yliopistolehdessä 1995:14, s. 22-24
on Esko Rahikaisen artikkeli Myyti ja todellisuus. - Mytologioista löytyy esim. Mytologian sanakirja (2000)
Nälkiintyminen ja nopea painon pudotus kuuluvat muusta kuin alkoholista johtuvan rasvamaksataudin ravitsemuksellisiin syihin, mikä selittää taudin esiintymisen anorektikoilla. Kolesterolitason kohoaminen liittyy niin ikään maksan toimintaan: maksa on ainoa LDL-kolesterolin poistumisreitti elimistöstä, ja sen pinnalla olevien kolesterolipyydysten toiminnan teho ratkaisee, kuinka korkea kolesterolitaso on. Rasvamaksa tuottaa tyydyttyneitä rasvahappoja sisältäviä triglyseridejä enemmän kuin normaalisti. Tämä saa solut vähentämään omien kolesterolipyydystensä määrää: kun maksaan ulkopuolelta tulevan kolesterolin määrä näin vähenee, LDL-hiukkasia jää verenkiertoon ja kolesterolitaso nousee.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Perttu...
Tuon ajan Helsingin Sanomia ei pysty lukemaan verkosta. Tuoreimmat Digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta luettavissa olevat HS:t ovat vuodelta 1939 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=…. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa pääset lukemaan mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia ja mikrofilmejä löytyy myös Kansalliskirjastosta. Myös Päivälehden arkistossa säilytetään Sanoman julkaisemien sanoma- ja aikakauslehtien arkistokappaleet, https://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä 39 § 2. momentissa sanotaan, että kaksipyöräisellä mopolla (L1e-luokka) saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on rekisteröintitodistuksen mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset. Tieto löytyy FINLEX -tietokannasta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 sekä Suomen laki 2008 2. osasta Vi 229 sekä Tieliikenteen käsikirjasta 2009 sivulta 172. Myös Liikenneturvan sivulla on vastattu vastaavanlaiseen kysymykseen http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/mopoilu.php?we_objectID=2145
