Kokonaisia romaaneja ei taida Internetin kautta voida lukea, novelleja ja runoja kylläkin. Monet suomalaiset kirjallisuuslehdet julkaisevat verkkolehdissään runoja ja osia novelleista ja kokonaisia novellejakin. Esimerkiksi näistä löytyy:
http://www.usvazine.net/
http://www.saunalahti.fi/venluska/
http://www.aikakone.org/index2.htm
Monet kirjailijat julkaisevat kotisivuillaan runoja ja novelleja ja esim. kirjailija Leena Krohnin sivuilta löytyy mm. kolme lukua romaanista:
http://www.kaapeli.fi/krohn/
Helsingin kaupunginkirjastossa tehtävästä, suomalaisia nykykirjailijoita esittelevästä Sanojen aika -sivustosta löytyy myös runoja ja pätkiä proosateksteistä, ja sitä kautta pääsee kirjailijoiden kotisivuille:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?...
Napapiiri kulkee Pellon, Rovaniemen ja Sallan kuntien läpi, tarkemmin se sijaitsee leveysasteella, joka saadaan vähentämällä navan (90°) asteluvusta maan akselikallistuma (n. 23,44°). Rauhallisesti edeten Napapiiri heilahtelee pohjoisen ja etelän välillä 250 kilometrin matkaa metrin pari päivässä. Keinahdellen edestakaisin, mutta kuitenkin saavuttaen taipaleensa ääripäät 40 000 vuoden välein. Tällä hetkellä napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 15 metriä vuodessa. Ainakin näistä syistä johtuen tilastotietoja ei ole saatavissa napapiirin ehdoilla.
Lapin liiton sivuilta löydät kuitenkin erinomaisia tilastotietoja Lapista (http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/index.html).
Kun tietää napapiirin linjan, voi laskea sen pohjoispuolisten kuntien...
Vastaan nyt kysytyimmän Kivelän mukaan, vaikka muitakin Kivelä-nimisiä kirjailijoita on. Anneli Kivelä on Anne Seppälän kirjailijanimi, jolla hän on kirjoittanut suositun Katajamäki-sarjan. Sarjan uusin teos on Katajamäki kukoistaa (2022).
Kariston kustantaman Katajamäki-sarjan kirjat ovat järjestyksessä:
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)...
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan Suomen alueesta oli 1.1.2012
maata 303 893 neliökilometriä
makeaa vettä 34 539 neliökilometriä
merivettä 52 471 neliökilometriä
yhteensä 390 903 neliökilometriä
Vastaavia kaiketi virallisiksi katsottavia lukuja löytyy myös Norjan tilastollisesta vuosikirjasta
http://www.ssb.no/a/aarbok/kart/i.html
ja Norjan karttalaitoksen sivulta
http://www.statkart.no/Kunnskap/Fakta-om-Norge/Sjoarealer/Sjoomrader/
Vertailu on kuitenkin ongelmallinen, koska Norjalle kuuluu laajoja etäisiä alueita (esim. Huippuvuoret, Jan Mayen). Toisaalta merirajoista näyttää olevan erilaisia linjauksia. Olettaisin, että verrannollisin Suomen yllä mainituille luvuille on grunnlinjen rajaama alue ("Grunnlinja består av...
Mitään tilastoja ei ole, eikä asiaa ole Suomessa tutkittu. Ihmisoikeusjärjestö Setasta kerrottiin, että monissa Euroopan valtioissa transsukupuolisia ihmisiä arvioidaan olevan puolesta yhteen prosenttiin väestöstä, ja n. neljä prosenttia ei katso kuuluvansa kumpaankaan sukupuoleen.
Youtube-videoita ja vlogeja aiheesta löytyy paljonkin. Löydät niitä vaikkapa googlaamalla.
Transsissa-nimisessä blogissa on kerättynä blogeja ja vlogeja transsukupuolisuudesta https://transsissa.vuodatus.net/sivut/muita-blogeja-vlogeja-transsukupu…
Tässä muutamia:
https://www.youtube.com/channel/UCx1qytpOeGlUrbIpnfdGufg/videos
https://www.youtube.com/channel/UC_tAa9NhTmMt7Sj06TN55hw/videos
https://www.youtube.com/watch?v=a02_j7PGTPI
Sekä muutama blogi:
http://...
Kansankuvauksen juuria suomalaisessa kirjallisuudessa voi etsiä aina kansanrunoudesta asti, mutta varsinaisena kansankuvauksen kulta-aikana pidetään kautta 1900-luvun alusta 30-luvulle. Myös aivan uusimmasta nykyproosasta löytyy esimerkkejä kansankuvauksesta.
Kai Laitinen kertoo teoksessaan Suomen kirjallisuuden historia (Otava, 1997) Runebergin, Ahon ja Kiven lisäksi mm. Johannes Linnankosken, Maila Talvion, Joel Lehtosen, Ilmari Kiannon ja Maria Jotunin kansankuvausta sisältävistä teoksesta. Uudempia tyylisuunnan edustajia ovat esim. Simo Hämäläinen, Anu Kaipainen ja Juhani Syrjä.
Em. Suomen kirjallisuuden historian lisäksi Kai Laitinen on kirjoittanut kansankuvauksesta teoksessa nimeltä Metsästä kaupunkiin (Otava, 1984). Myös Juha...
Isänpäivän vietto nykymuodossa alkoi Yhdysvalloissa vuonna 1908. Päivän historiasta on olemassa erilaisia versioita:
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#United_States
Vuonna 1949 ruotslaiset kauppiaat ehdottivat, että isänpäivää alettaisiin viettää kaikissa Pohjoismaissa. Nykyään päivä on yleinen liputuspäivä.
Lisää tietoa eri maiden isänpäivistä löydät oheisista linkeistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Is%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4
http://www.yle.fi/opinportti/kouluportti/openpaja/ajankohtainen/juhlat/…
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#Other_dates
http://en.wikipedia.org/wiki/Father's_Day#History
Sana hulvaton tarkoittaa nykykielessä mahtavaa, uskomatonta tai posketonta. Murreilmaisuna erityisesti Satakunnassa hulvaton on merkinnyt kunnotonta, kelvotonta, huolimatonta, vetelystä tai hulttiota.Sana juontaa juurensa seuraavista murreilmaisusta:hulvata eli rynnätä tai ahmia sekä verbistä hulvahtaa merkityksessä tulvahtaa tai syöksähtäähulvastaa, hulvastella eli juosta päämäärättömästi tai viettää sopimatonta elämäähulvehtia eli tulviaomin hulvin eli omin luvin tai omin avuinsekä hulvalta tai hulvakasti, joilla tarkoitetaan runsaasti tai tyllin kyllin.Siitä, onko sanalla hulva jokin merkitys, ei teoksessa Suomen sanojen alkuperä (2000) kerrota.
Voisiko olla kyseessä taiteilija nimeltä Aulis Uotila?
Suomen kuvataiteilijoiden verkkomatrikkelin linkki in tässä:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?haku=1547
Tarkkaa hintatietoa on hankala löytää. Mikko Immosen selvitystyön mukaan tuulivoimalan investointikustannukset megawattia kohti olisivat (v. 2010) n. 2,940 €. Yli puolet tuulivoimalan kustannuksista koostuu tornin, lapojen ja vaihteiston yhteiskustannuksista. Generaattori vastaa vain 7,5 % tuulivoimalan kokonaiskustannuksista. (Mikko Immonen: Tuulivoima-alan koulutuksen ja tutkimuksen tila Suomessa. Selvitystyö, 2010) www.teknologiateollisuus.fi/file/12419/Immonen.pdf.html
Tuulivoimalan hinta riippuu mm. siitä, millainen turbiini halutaan ja minne se rakennetaan. Merelle rakennettavan voimalan kustannukset ovat keskimäärin 5-10 kertaa suuremmat kuin maalle rakennettavan. (Aartikkeli Tuulen isännät, Suomen Kuvalehti 2012 :12)...
Ainakin Kyllikki Sutinen on kääntänyt laulun nuottikokoelmaan Tuuti lasta [Nuottijulkaisu] : 35 kauneinta kehtolaulua / toim. Kyllikki Sutinen ; kuvittanut Maija Karma. - Helsinki : Fazer, 1953. Laulu on siinä sivulla 38 nimellä Pikku Nukkumatti. ja sanat ovat sekä suomeksi että englanniksi. Teos on lainattavissa mm. Metson lasten ja nuorten sekä musiikkiosastolta ja Pirkkalassa Nuolialan kirjastossa.
Voit etsiä kirjallisuutta etu- ja sukunimistä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa www.turku.fi/aino
Käytä asiasanoina esim. etunimet, nimet, tai sukunimet.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Keijo on mahdollisesti käännös ruotsinkielisestä Alf-nimestä, toisin sanoen sanasta keijukainen.
Facta tietosanakirja määrittelee käsitteen länsimaat alkujaan Länsi-Rooman keisarikunnan alueeksi, myöhemmin islamilaista maailmaa vastaan taistelleeksi Euroopan osaksi. Nykyään länsimaihin luetaan Factan mukaan koko Eurooppa ja tavallisesti muutkin eurooppalaisen kulttuurin omaksuneet maat. Länsimaat eli oksidentti, vastakohta itämaat eli orientti.
Teoksessa Mitäs me länsimaalaiset - Suomi ja lännen käsite määritellään "lännen" alkaneen historiallisesti antiikin kreikkalais-roomalaisesta sivilisaatiosta ja kristinuskon synnystä liittyen siten suoraan Euroopan historiaan. Renessanssin, uskonpuhdistuksen ja valistuksen kautta vähitellen kehittynyt länsimaalainen kulttuuri on sitten...
Salaatti ei viittaa antiikin Rooman keisariin Caesariin, jonka nimi lausutaan Suomessa kovalla k:lla. Salatti sai nimensä kehittäjältään, Yhdysvaltoihin emigroituneelta italialaissyntyseltä ravintoloitsija Caesare Cardinilta.
Salaatin kirjoitusasu vaihtelee eri kielissä kuten myös lausuminen. Suomessa caesarsalaatin alkuosa lausutaan tavallisesti "seesar" tai "seessar" (esim. tässä YT-klipissä). Se on lähellä ruotsin kielen caesarsalladin lausumista - esimerkki tämän YT-klipin alussa.
Hakusana Webster-sanakirjassa
Ceasar(e) Cardini Wikpediassa
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisien etunimien merkkipäivät ja etymologiat: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita ”etsi arkistosta” –laatikkoon: etunimet Jenni, niin kyllä vastauksia löytyy!
http://www.behindthename.com/ -osoitteen sivuilta löytyy tietoa etenkin Yhdysvalloissa käytössä olevista etunimistä ja niiden alkuperästä. Nimiä voi hakea aakkosellisesta luettelosta tai hakuohjelmalla; tehostetussa haussa mahdollisuus hakea mm. ääntämiseltään samantapaisia nimiä. Luetteloita suosituimmista etunimistä. Lähdeluettelo. Linkkejä muille nimiä käsitteleville sivuille.
Disneyn Tuhkimo-elokuvat sijoittuvat niin kuin kaikki sadut aikaan "kauan, kauan sitten" ja "olipa kerran". Tapahtumapaikka on "seitsemän meren takana" ja "kaukana täältä, kaukaisessa maassa".
Laulu on nimeltään Pikku mötti (joskus Pikku-Mötti, trad.) ja se alkaa: Nyt keinuttelen pikku möttiäin ja varmaan äitikin on iloinen.
Laulu löytyy nuotista Viisi pientä ankkaa, jonka ovat toimittaneet Eeva Sarmanto-Neuvonen ja Riina Salo (WSOY, 1998, ISBN 951-0-22882-6). Tällä hetkellä tätä nuottia ei ole Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta se on tilattu lastenosastolle. Nuotti on saatavissa joistakin Tampereen lähikuntien kirjastoista, esim. Kangasalta ja Lempäälästä. Voit tarkistaa saatavuustilanteen PIKI-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki), kirjoita nimeke-riville: Pikku mötti. Samalla haulla löydät myös äänitteet, joilla laulu on: cd-levy ja kasetti Viisi pientä ankkaa. Niillä laulun esittää Riina Salo.
Hei,
Kouvolan pääkirjaston palautusluukku löytyy kirjaston takaovesta. Siis sieltä Alkon ja entisen Anttilan puolelta taloa. Totta kai myös muihin Kyyti-kirjastoihin voi palautusluukun kautta palauttaa Kouvolan pääkirjastosta lainattua aineistoa.
