Vesuri eli Kassara ja Väkipuukko eli Hukari ovat hieman erilaisia esineitä.
Museo määrittelee väkipuukon:"fyysinen kuvaus: Hukari eli väkipuukko. Hukari on nimi lyhyelle, jäykälle miekalle. Tämä hukari on yksiteräinen, ja terä on hieman kaareva. Siinä on puukahva, joka on kiinnitetty nahkahihnalla. Väistin kaartuu toisessa päässä ylös miekan terää kohti ja toisessa päässä taas alas päin" Hukari voi olla myös kaksiteräinen. Linkki Finnan sivulle
Ja vesurin näin:"fyysinen kuvaus: Vesuri. Terä on takorautaa ja sen päässä on nokka. "
Tosin molempien esineiden nimet varmaan vaihtelevat paikkakunnittain ja arkisanastossa kenties sekoittuvat.
Suomen kielitoimiston etymologinen sanakirja kuvaa vesuri-sanan syntyä:"vesa (Agr; yl...
Etsitty kirja on mitä todennäköisimmin Karttakeskuksen Suomen 100 -sarjassa vuonna 2008 julkaistu Aimo Kejosen Kansantarinat. Se esittelee maakunnittain sata kansantarinoiden paikkaa. Kustakin paikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja listataan muita samantyyppisiä kertomuksia. Mukaan mahtuu kertomuksia tontuista ja haltioista, kummituksista ja jättiläisistä, noidista ja eläimistä, mutta myös elävistä ihmisistä.
K. A. Applegate. Etunimet ovat Katherine Alice.(käyttää myös salanimeä Kincaid, Beth).Syntynyt 1956.
Perheeseen kuuluu mies sekä Jake-niminen poika.
Asunut eripuolilla Yhdysvaltoja.
Nämä tiedot löysin kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Koski Mervi; julk. BTJ Kirjastopalvelu ISBN 951-692-509-X).Osoiteesta: http://www.scholastic.com/animorphs/index.htm löytyy
lisää tietoa Animorphs-sarjasta.
Ehdottoman varmaan tietoa romanien alkuperästä ei liene olemassa, mutta esimerkiksi Suomen Romanifoorumi ry:n sivuilla kerrotaan näin:
"Useimmat tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että romanit ovat lähtöisin Intiasta. Kielitieteen tutkimuksissa on havaittu, että paikallisten romanien kielissä ja Intiassa puhutuissa sanskritissä sekä hindin kielessä on paljon yhtäläisyyksiä. Kielen rakenteen ja sanaston perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiaa. Romanit eivät kuitenkaan ole intialaisia, vaan oma erillinen ryhmänsä myös Intiassa. On myös esitetty väitteitä, että romanit olisivat alun perin kiertolaisia, jotka olivat lähtöisin vielä jostain muualta."
https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanikulttuuri/romanien-...
Kehveli-sanaa käytetään Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan lievänä kirosanana: peijakas, perhana, turkanen, halvattu, ryökäle.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kehveli?searchMode=all
Kotuksen sanakirjatoimittaja Kirsti Aapala käsittelee kehveli-sanaa artikkelissaan. Hänen mukaansa kehveli voi tarkoittaa myös lurjusta tai heittiötä ja toisaalta Pohjois-Suomessa osaamatonta ja saamatonta.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja/ajankohtaist…
Jyväskylässä sijaitseva Keski-Suomen sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen sairaala. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-Suomen_Sairaala_Nova
Tässä muutamia ehdotuksia, joista voisi löytyä uusia ja mukavia lukukokemuksia: Jo Nesbøn Tohtori Proktori -sarja, Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarja, Timo Parvelan Ella-sarja, Harri István Mäen Varokaa keksijää! -kirja, Stephan Pastisin Timi Möhläri -sarja, Teija Rekolan Eetu-sarja ja Siri Kolun Me Rosvolat -sarja.
Hieman ehkä toiminnallisempia (ja jännittävämpiä) sarjoja ovat Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja, H.I. Larryn Zac Power -sarja, Roy Appsin Monsterijengi-sarja ja Paul Martinin sekä Manu Boisteaun Kauhukartano-sarja.
Kapteeni Kalsarin tekijöiltä on myös ilmestynyt uusi sarjakuvaromaani Supervaippavauvan seikkailut.
Ei kannata myöskään unohtaa aina yhtä suosittuja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja...
Torsti tietää -palstan osoite on:
hs.torsti@hs.fi
Usko Siskoa -palstan osoite on:
hs.sisko@hs.fi
Yhteystiedot löytyvät siis täältä:
http://www.hs.fi/yhteystiedot/
Saimme vastauksen neuropsykologian professori emeritus Veijo Virsulta.
Aikuisen ihmisen aivot ovat hyvin suojatut normaalia liikkumista ja jopa kilpavoimistelua koskien. Aivojen hermosoluja ja niiden yhteyksiä toisiin aivosoluihin tuhoutuu kuitenkin jo suhteellisen pienten iskujen vuoksi haitallisesti. Siten esim. nyrkkeily, tappelu (etenkin pään potkiminen ja kaatuminen), kolarit ja putoamiset voivat johtaa pään iskujen määrästä ja voimakkuudesta riippuen suurempiin tai pienempiin aivovaurioihin.
Iskujen lisäksi ikääntyminen, sairaudet, hapenpuute ja myrkyt (mm. alkoholi) saavat aikaan vahingollista solutuhoa.
Sen sijaan en uskoisi, että normaali pään omaehtoinen kääntely taikka mikään satunnaisesti käytetty Linnanmäen laite voisi...
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tietoa Paavo Ellilä- nimisestä henkilöstä. Kannattaa varmaan kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen. Kysy kirjastonhoitajalta- palveluun on tullut myös aiemmin kysymys Eetu Iston Hyökkäys- taulun muiden tekemistä versioista. Aiempaa vastausta voi tutkia menemällä palvelun vastausten arkistoon ja kirjoittamalla hakuruutuun Isto Eetu. Tietoa Iston taulusta löytyy teoksesta Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Todellisiin tapahtumiin ja henkiöihin perustuvat fiktiiviset teokset ovat vanha ja yleinen ilmiö, ääritapauksissa puhutaan ns. avainromaaneista, kun kirjoittaja on jättänyt riittävästi tunnistamista helpottavia johtolankoja. Mikään laki ei kiellä tällaista fiktiota sinänsä ja jos henkilöhahmot eivät ole tarkalleen esikuviensa mukaisia, myöskään laissa kielletty herjaus tai toisen kunnian loukkaus ei välttämättä realisoidu. Fiktiivisillä henkilöillä kun ei ole intimiteettisuojaa.
Jos kuitenkin haluaa olla varma, ettei jälkipuheita ja mahdollisia haasteita tule, kannattaa tietenkin kirjoittaa niin, ettei tekstiä voida tulkita todellisen ihmisen kunniaa loukkaavaksi. Tässä liikutaan harmaalla alueella, mutta nyrkkisääntönä voitaneen...
Internetin vapaan tietosanakirjan Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Herriot) suomenkielisen version mukaan James Herriotin oikea nimi oli James Alfred Wight. Wikipedian englanninkielinen versio (http://en.wikipedia.org/wiki/James_Herriot) kertoo, että kirjailijanimeä James Herriot käyttää Alfred Wight , joka tunnetaan myös nimellä Alf Wight. Englanninkielinen versio kertoo myös, että Herriot antoi kollegalleen Donald Sinclairille ja tämän veljelle Brianille nimet Siegfried ja Tristan Farnon. Syytä tähän ei kerrota.
Teoksen Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990) mukaan James Herriotin oikea nimi on James Alfred Wight.
Tor Carpelanin Suomen ritarihuoneen suvuista kertova Ättartavlor vuodelta 1942 kertoo Einar Filip Palménin saaneen Anna Maria Beckerin kanssa toisena lapsenaan Aili Inkerin 18.10.1917. Sama tieto löytyy myös vuoden 1960 Kuka kukin on -teoksesta. Googlen löytämistä tiedoista Ailin nimi lienee vain jostakin syystä jäänyt puuttumaan, sillä myös Aili Palménin muistelmateos Ystäväni, miehet, naiset vahvistaa hänen olevan vuonna 1922 kuolleen Eeron pikkusisko.
Avioliitto Eino Suolahden kanssa päättyi Suomen kansallisbibliografian (ks. Suolahti, Eino Edvard) mukaan jo vuonna 1947.
Aili Palmén on yhä elossa.
Hei,
Voisiko kysymäsi kappale olla Jorma Kyrön säveltämä ja Risto Nyqvistin sanoittama "Vuosien jälkeen". Yhdessä kohtaa kappaletta lauletaan ..." Siksi tänään sulle laulan, ennen kuin liian myöhäistä on. ". Laulu on valssi ja sitä esittää mm Eija Sinikka. Kappale on esimerkiksi Eija Sinikan CD:llä "Vuosien jälkeen: 40 vuotta musiikkitaipaleella", jota on lainattavissa myös Raahen kirjastossa.
Linkit: Voit tutustua lauluun netissä sivuilla lyrics.fi ja youtube.
Runon nimeltä "Taipaleenjoki" on kirjoittanut Jevgeni Dolmatovski. Sen on suomentanut V. Kiparsky, ja se sisältyy Kiparskyn toimittamaan antologiaan "Venäjän runotar".
Kirjan tarkoituksena lienee viihdyttää lukijaa. Tarkoituksena on myös kuvata nuorten elämää ja siihen liittyviä asioita, perhettä, ystävyyssuhteita ja muuttoa uudelle paikkakunnalle. Kirjan syvällisempi ajatus on kaiketi siinä, että jokaisen pitäisi rohkeasti uskaltaa olla oma itsensä eikä pidä taipua muiden painostukseen.
Kustantajan esittelyssä sanotaan näin:
"Ei Rebekan perhe ihan tavallinen olekaan: isä on pappi, äiti koiria kasvattava taidemaalari, isoveli Mooses haluaa maailmankuuluksi kitaristiksi ja ehtiväiset pikkusiskot Selma ja Saimi joutuvat pulaan tuon tuostakin. Uudella paikkakunnalla Rebekka tuntuu olevan muidenkin kuin hänet yllättäneen kesäprinssin mielestä outo lintu. Häntä ei hävetä leikkiä pikkusiskojen kanssa, hän...
Et kerro tarkemmin, minkälaisia kirjastoja tarkoitat. Oletan, että mielenkiinnon kohteena ovat yleiset kirjastot. Kävin läpi yleisten kirjastojen historiaa Suomessa sekä kirjastoammattilaisille kohdennettua ammattikirjallisuutta eri aikakausilta. Läpikäymäni aineisto ei tietenkään ole aukoton, mutta en löytänyt mistään viittauksia siihen, että kirjastokortin hakijoita ja haltijoita olisi arvioitu kuvaamallasi tavalla. Suomessa kirjastojen lähtökohtana näyttää ylipäänsä olevan kansansivistystyö, ja lainaajiksi on haluttu alusta alkaen saada mahdollisimman suuri osa väestöstä, kuten alla olevat esimerkit kuvaavat.A. A. Granfelt muotoili jo vuonna 1905 Kansanvalistusseuran julkaisemassa kirjassa Opas kansakirjastojen hoidossa asian näin: "...
Pirjo Mikkosen kirjassa: Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan Talvitie-sukunimestä näin: Järven poikki tai metsän halki talvisaikaan kulkeneet, lumituiskujen takia tavallisesti viitoitetut oikotiet ovat kyläläisille olleet niin tärkeitä vakinaisia reittejä, että niiden likeisiä asumuksiakin on voitu kutsua Talviteiksi. Talvitie perustuukin asumuksen nimeen. Talvitie on sekä talon- että sukunimenä yleinen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Lapualla mainitaan Talvitien talo jo 1546, Kurikassa Sanna Talvitie 1680, Ilmajoella Jacob larss i Talvitie 1569, Ähtärissä Johan Talvitie 1795, Alastarossa Henrik Talvitie 1820 ja Huittisissa Gust. Talvitie 1853. Loimaalla, jossa myös tapaa sukunimeä, on Talvitie...
Kirjan esipuheessa kirjailija myöntää konstruoineensa tapahtumia sekä yhdistelleensä useita henkilöhahmoja yhdeksi. Hän myös nimittää kirjaa romaaniksi. Sullivanin kotisivulla teos löytyy osastosta Historical fiction.
Kirjan markkinoinnissa tällaiset varaukset on kuitenkin välillä unohdettu ja tekijä itsekin on esitellyt teostaan historiallisena dokumenttina. Kriittisiä ääniä on kohdistettu kirjan paikka- ja tapahtumakuvausten uskottavuuteen sekä henkilöhistorioiden muunteluun mm. sellaisilla foorumeilla kuin Reddit, Goodreads ja Axishistory. Kärjekkäimmin epätarkkuuksia on kommentoinut autenttinen silminnäkijä Franco Isman. Joissakin linkeissä viitataan kirjan päähenkilön Pino Lellan 1985 antamaan haastatteluun, jossa hän kuvasi...
Mariaana Jäntistä löytyy jonkin verran tietoa seuraavista teoksista ja artikkeleista:
"Sain roolin johon en mahdu": suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja
toim. Marja-Liisa Nevala, Otava 1989 (ss. 705-707)
Pyysalo: "Kaksi tapaa lukea kuvaa." Haastattelu Suomen kuvalehdessä 42/1986
Stiller: "Nuoren kirjailijan kärsimykset." Haastattelu Kotilääri-lehdessä 12/1986
Lisäksi Jäntin teoksesta Amorfiaana on tehty ainakin kaksi pro gradu -tutkielmaa:
Hakala: Semioottisen ja symbolisen rajankäyntiä Mariaana Jäntin Amorfiaanassa. Helsingin yliopisto 1994.
Järvinen: "Minäkin tarvitsen porraskiven, ruumiskappaleen." Naisen ruumiillisuus Mariaana Jäntin Amorfiaanassa. Oulun yliopisto 2000.
