Kirjastoalalla kuten muillakin aloilla työllistymistä edesauttaa alan koulutus, mutta ilman koulutustakin on mahdollista päästä kirjastoon töihin. Jos olet nuori, eikä sinulla ole vielä mitään koulutusta, hyvä tapa aloittaa on hakeutua kirjastoon kesätöihin. Työnantajiin kannattaa olla suoraan yhteydessä ja markkinoida omaa osaamistaan. Joissakin kunnissa kirjastoalalle koulutetaan myös oppisopimuksella.
Opetusministeriön sivuilta löytyy tietoa kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta ja pätevyysvaatimuksista http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot.fi portaalista löytyy lista kirjatoalan koulutusta antavista oppilaitoksista
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja...
Televisiossa esiintyvän lasten animaation Kaapo-hahmo on Christine L’Heureuxin kirjoittamista ja Hélène Desputeauxin kuvittamista kirjoista lähtöisin oleva poika (ransk. Caillou). Kaapo on Wikipedian mukaan kalju, koska ranskan caillou-sana tarkoittaa kiveä tai kaljua päätä, joista jälkimmäinen on ollut todennäköisemmin kirjailijan tarkoitus. Tarkistin asian useasta sanakirjasta, mutten löytänyt ainuttakaan käännöstä, jonka mukaan 'caillou' tarkoittaisi kaljua. Sen sijaan löysin yhden suomi-ranska-suomi –sanakirjan, jonka mukaan 'caillou' voisi kivi-sanan lisäksi tarkoittaa arkikielessä tavattavaa sanaa ’pääkoppa’.
Lisäksi Wikipediassa sanotaan, että Kaapon kaljuus on selitetty myös siten, että alkuperäisteoksissa Kaapo on televisiossa...
Lainan voi uusia menemällä Helmet-verkkokirjastoon omiin tietoihin. Linkki löytyy Helmetin etusivun oikeasta ylänurkasta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun. Omissa tiedoissasi näet tämänhetkiset lainasi. Valitse haluamasi uusittavat (raksi uusi-ruutuun) ja klikkaa painiketta Uusi merkityt lainat.
Lainat voi uusia enintään kolmesti. Jos lainaan on varauksia, sitä ei voi uusia. Lisätietoja löytyy Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Puheena on varmaan Seppo Jokisen luoma komisario Koskinen?
Hänelle on luotu jopa omat nettisivut: https://www.tampere.fi/kulttuuri/raitit/koskinen/
Niiltä sain selville seuraavaa: "Erittäin äkkipikainen, mutta nopeasti lauhtuva. Yllytyshullu, empaattinen ja hellämielinen. Esimiehenä luotettava. Ehdottoman oikeudenmukainen."
Mitkä noista ovat vahvuuksia ja mitkä heikkouksia, on varmaan jokaisen tuumattava itse.
Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa
http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
Perinnönjakokirjassa luetellaan perinnönsaajat ja se, mitä on jaettu ja mitä kukin perillinen on saanut. Sen laatimiseen on ohjeita Vero.fi:ssä ja esimerkiksi Testamenttiopas-sivustolla. Perinnönjakosopimusmalli löytyy teoksesta Asiakirjamallit / Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila sekä Kuolinpesän osakkaan oppaassa / Juha Koponen. Molempia on kirjastoissa. Verkossa on ilmaiseksi saatavilla Lakioppaan Osittainen ositus ja perinnönjako. Veronmaksajain keskusliiton tietoa perinnönjaosta.
Numeroihin ja lukuihin liitetään eri kulttuureissa ja uskonnoissa monia merkityksiä ja uskomuksia. Numero seitsemän on ollut mm. onnenluku, mutta myös onnettomuuden luku, täydellisyyden luku ja pahuuden luku. Muinaiset babylonialaiset tunsivat seitsemän planeettaa, ja niihin liittyi erilaisia uskomuksia. On ollut myös oppi seitsemästä taivaasta ja seitsemästä helvetistä. Kristinuskossa numerolla seitsemän on paljon symboliikkaa. Nämä tiedot löytyvät Pentti Lempiäisen kirjasta Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan (1995).
Tuttua merkitystä seitsemästä valehtelijoiden lukuna kirjassa ei kuitenkaan mainita.
Paljasjalkainen eli paljasjalkainen stadilainen on syntyperäinen helsinkiläinen, Heikki Paunosen "Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii" - nimisen Stadin slangin suursanakirjan mukaan.
Saman lähteen mukaan 1910-1930 -luvuilla puhuttiin paljasjalkaisen sijasta paljasklabbisesta stadilaisesta, voitiin esim. sanoa "olen seiskytviisvuotias paljasklappinen stadilainen bisse."
Katso vielä Slangi.net -sivuilta tarkemmin tästä aiheesta. Osoite on
http://koti.mbnet.fi/joyhan/index.htm
Venäjällä 1800- ja 1900-luvun alussa käytetyistä kolikoista löytyy tietoa kirjasta Robert. P. Harris: A guidebook of Russian coins 1725 to 1982. 1983. Julkaisu on jo aika vanha, mutta kirjasta voi saada tietoa mm. siitä kuinka paljon kolikkoa on painettu ja jonkinlaisen käsityksen sen arvosta. Kirja on lainattavissa Joensuun seutukirjastosta.
Hallussasi olevien kopeekkojen arvon saat kuitenkin parhaiten selville asiantuntijalta. Suomen numismaatikkoliitolla on oma jäsensivunsa: http://www.numismaatikko.fi/ . Sieltä löytyvät jäsenyhdistykset kartalta.
Pohjois-Karjalan numismaatikoilla on tietopankki, johon voi lähettää kysmyksiä rahoista:
http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/palvelut.shtml
Samantapaisiin kysymyksiin on vastattu ennenkin...
Tiedonlähde (voitaisiin myös puhua informaatiolähteistä) on aika joustava käsite, joka voi viitata tilanteesta riippuen monenlaiseen informaatioon, aineistoihin ja joskus ihmisiinkin. Sanaa tietolähde voidaan käyttää samassa merkityksessä, mutta sillä voidaan viitata myös esim. poliisin tutkimuksissaan käyttämiin avustajiin kuten ilmiantajiin.
Tiedonlähteinä voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa informaatiolähteitä. Tiedonlähteen arvo määräytyy kulloisestakin tiedontarpeesta. Arkeologiassa tiedonlähde voisi olla kaivauksissa löytynyt historiallinen esine.
Nykyään tiedonlähteinä käytetään yhä enemmän verkkopalveluita kuten netin keskusteluryhmiä. Tiedonhaussa tiedonlähteiden luotettavuus ja sen arviointi on keskeisen tärkeää,...
Stadin slangisanakirjan mukaan ihmisestä puhuttaessa käsi -sanalla tarkoitetaan tunaria tai möhläriä. Olla käsi tarkoittaa, että on todella huono jossain, esim. "Olen ihan käsi matikassa". Saman sanan johdannainen on myös sanonta mennä käsille, mikä tarkoittaa että jokin menee pilalle tai epäonnistuu pahasti.
Tässä merkityksessä käytettynä käsi -sanaa sekä siitä johdettuja sanontoja on käytetty Helsingin nuorisoslangeissa 1990-luvulta lähtien, mistä se lienee levinnyt nuorison puhekieleen muuallekin.
Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja.
Topografisia l. tietyn paikan tai seudun pinnanmuodostuksen näyttäviä karttoja voi hakea Google maps- sivustolta, osoitteesta http://maps.google.com . Kirjoita hakuruutuun greece europe ja valitse karttatyypiksi ’terrain’. Näytölle latautuvaa karttaa voit suurentaa ja pienentää ja liikkua siinä nuolten osoittamiin suuntiin.
Kreikan topografinen kartta löytyy myös osoitteesta
http://www.mygeo.info/landkarten/griechenland/Griechenland_Topographie_… . Mutta tätä karttaa ei voi suurentaa eikä pienentää.
Kenties helpoin ja halvin tapa löytää osoitteita on käyttää osoitteesta http://www.fonecta.fi löytyvää Fonectan hakupalvelua. Toinen ja varmaan kattavampi mutta maksullinen palvelu on Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelu osoitteessa https://dvv.fi/osoitepalvelu. Perinteinen puhelinluettelo on aivan ilmainen mahdollisuus löytää osoite, mutta sen kattavuus ei ole enää järin hyvä.
Tieto Kiviniemen kirjasta Rakkaan lapsen monet nimet (1982): Minea -nimi esiintyy mm. Sinuhe-kirjassa (ilm. 1945), jossa Minea ja Merit ovat Sinuhen rakastettuja. Eero Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria, etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen nimestä on kaksikirjoitusasua: Minea ja Minnea. Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? (1992): voi olla Vilhelmiinan lyhennys. Wilhelmiinasta taas ao. kirjassa sanotaan, että se on muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Wilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Valitettavasti paikalla ei olut muita nimikirjoja, mutta lisää löydät www.lapinkirjasto.fi, klikkaa aineistohalu ja varaukset, ja haussa voit käyttää asiasanaa etunimet.
Mikäli etsit muistovärssyjä kuolinilmoitukseen, kokoelmistamme löytyy mm. seuraavia aforismi ja värssykokoelmia :
1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun
2. Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun
3. Sanoista kauneimmat : onnitteluja, tervehdyksiä, toivotuksia
4. Sanat kultaa : säkeitä iloon ja suruun
5. Elämäsi matkalle : ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun
6. Ajatus on lahja : runoja ja ajatelmia onnitteluksi, tervehdykseksi, lohdutukseksi
7. Järvenpää, Leena, Surun portilla
Myös runokirjoissa olevia runoja käytetään paljon
kuolinilmoituksissa :
1. Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
2. Ei turhaa tummat päivät / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen
3. Kaipauksen tuolla puolen
4. Päivänlasku: [runoja murheessa,...
Teoksessa Rusava, Paulo, Telkin teitä, malkin maita löytyy lyhyt laulu Pimpula, pampula, paimenpoika 5-kieliselle kanteleelle sovitettuna. Sanat kuuluvat näin "Pimpula, pampula, paimenpoika, aja sinä lehmäsi vettä myöten, käy itse kiviä myöten." Nuotit löytyvät myös partituurista Rautio Matti, Pikku pelimannit : Viuluduettoja.
Kaikki näkevät unia. Niitä on vaikea muistaa, sillä uni alkaa hälvetä mielestä heti herättyä. Kyse on siis unohtamisesta.
Voimme itse vaikuttaa unien muistamiseen. Kunnollinen kahdeksan tunnin yöuni auttaa sekä halu muistaa unia. Tässä yksi muistikikka: Sano itsellesi ennen nukahtamista: "Näen tänä yönä unen ja muistan sen herättyäni." Kirjoita uni muistiin heti herättyäsi. Pidä yöpöydällä vihko ja kynä valmiina.
Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984.
Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee kilpataistelijatarta. Lähtöniminä voivat olla Alinda, Theolinda jne. Englannissa Linda-nimeä on käytetty 1800-...
Suen Tassu, eli sotamies Susi, Rokan Antin "pakkipari" ja naapurimies, esiintyy Tuntemattomassa sotilaassa Tassuna, tarkemmin hänen etunimeään ei siellä mainita.
Tammi -kustantamosta kerrottiin että heillä ei ole tällä hetkellä aikeita suomentaa lisäosia tähän sarjaan. Mutta ehkäpä et vielä ole lukenut WSOY -kustantamon Remnants -sarjan kirjoja jotka nekin ovat Applegaten kirjoittamia. Remnants -sarjaa on käännetty aika paljon suomeksi ja kirjoja löytyy kirjastossa. Kirjoita Helmetin http://www.helmet.fi hakukenttään applegate remnants niin näet mitä kirjoja Remnants -sarjasta voit saada kirjaston kautta.
