Wikipedian usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan näin: "Jos artikkelissa on jotain epäselvää etkä halua muokata sivua itse, mainitse virheestä artikkelin keskustelusivulla, jotta toisella käyttäjällä on mahdollisuus perehtyä asiaan. Näin virheitä ja epätarkkuuksia saadaan jatkuvasti korjattua"
Keskustelusivu löytyy artikkelin otsikon yläpuolella olevalta välilehdeltä ja sinne voi kirjoittaa ilman tunnuksia. Muokkaushistoriassa näkyy tällöin kirjoittajan IP-osoite.
Tässä tarkoitettaneen Alfred Tennysonin runoa "All Things Will Die"? Samalla kirjailijalla on muuten myös runo nimeltään "Nothing Will Die".
Näyttäisi siltä, että ko. runoja ei ole suomennettu, tai ainakaan mahdollista suomennosta ei ole missään tunnetussa julkaistussa kokoelmassa eikä löydy käytettävissä olevilla hakukeinoilla.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ylläpitämä runotietokanta Linkki maailman runouteen on hyvä väline hakea, mistä teoksista kansainvälisesti tunnettujen runoilijoiden runojen mahdolliset suomennokset löytyvät. Lordi Tennysonin runoja on tietokannan mukaan suomennettu useita muita, vaikka juuri kyseisen runon suomennosta ei ilmeisesti ole ainakaan vielä julkaistuissa teoksissa.
Touretten oireyhtymän tunnusomainen piirre ovat ns. tic-oireet, nopeat, äkilliset, epärytmiset ja tarkoituksettomat liikkeet tai äännähdykset, jotka voivat esiintyä yksittäisinä tai sarjoina. Tic-oireet saattavat olla yksinkertaisia, kuten silmien räpyttely tai yskähdys, tai monimuotoisia, kuten hypähtely tai lauseiden huudahtelu.
Yksinkertaisilla motorisilla tic-oireilla tarkoitetaan yhden lihaksen tai lihasryhmän äkillisiä, nopeita, tahdosta riippumattomia nykäyksiä, jotka ilmenevät tarkoituksettomina liikkeinä (silmien räpyttäminen, suun ja nenänpielen nykiminen, pään heittäminen, hartioiden nytkähdys jne.). Tavallisimmin motorisia tic-oireita esiintyy pään alueella, mutta ne ovat mahdollisia muuallakin vartalossa. Monimuotoiset...
Käännyin muutaman kyselyitä tekevän yhtiön puoleen. Tässä vastauksia.
Tämä johtuu monesti siitä, että tutkimuksia halutaan verrata jo aikaisemmin toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin (joko Suomessa tai ulkomailla), joissa ikäkohderyhmäksi on määritelty esim. 15-75- tai 15-79-vuotiaat. Tutkimuksia toteutetaan toki myös tätä vanhemmille ikäryhmille ja asiaan on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimuksen ikäkohderyhmän valinta kuuluu aina osaksi tutkimuksen etukäteissuunnittelua eli siihen vaikuttavat mm. tutkimuksen budjetti, tutkimusaihe ja tavoitteet.
Kyselytutkimuksissa käytettävän ikähaarukan määrittää tutkimuksen tilaaja. Varsinkin kaupallisissa markkinatutkimuksissa ikähaarukka saattaa yleensä loppua jo 64-...
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Kiviniemi on tyypillinen länsisuomalainen asutusnimipohjainen sukunimi. Sukunimeksi nimi lienee vakiintunut 1900-luvulla tai 1800-luvun lopulla. Nimi voi olla peräpohjalainen, pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen, satakuntalainen tai etelähämäläinen. Lähde ja lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Esimerkkejä sekä äidinkielen että matematiikan harjoituksia käsittävistä nettisivustoista löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
Äidinkieli
http://www.tkukoulu.fi/~jpaakkin/harjoitukset/ai.html
http://norssi.oulu.fi/suomi/
http://www.peda.net/veraja/pielavesi/heinamaki/portportalpielavesiheina…
Matematiikka
http://www.saunalahti.fi/lesippon/matematiikka/
http://www.perunakellari.fi/ma.html
http://www.netikka.net/marita/matematiikka.htm
http://www.tkukoulu.fi/vlinkit/db/mat/ak.html
Sivustoja löytyy enemmänkin hakusanoilla ’äidinkielen harjoituksia’ ja ’matematiikan harjoituksia’. Rajauksen voi tehdä hakusanalla ’peruskoululaisille’.
Tammen julkaisemalle äidinkielen ja kirjallisuuden Kirjakuja-sarjalle ei ole internetsivustoja.
Kappaleeseen ei taida olla netissä nuotteja ainakaan laillisesti – emmekä luonnollisestikaan tarjoaisi linkkejä laittomasti julkaistuun sisältöön. Sen sijaan nuotit löytyvät useista laulukirjoista, esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 22.
Kyseessä on Ruben Östlundin vuonna 2014 valmistunut elokuva Turisti (Turist). Elokuvan englanninkielinen nimi on Force Majeure.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1557604
https://www.imdb.com/title/tt2121382/
Elokuvasta tehty DVD on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
Turisti-elokuva Helmetissä
Postin jakelusta säädetään Postilaissa 415/2011 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110415. Siitä voi lukea, että postilähetykset, joiden vastaanottajan tai lähettäjän osoitetta posti tai vastaava ei saa selville, tulee toimittaa Liikenne- ja viestintäviraston käsiteltäväksi (§54). Pykälissä 57-59 kerrotaan, mitä Liikenne- ja viestintävirastossa tapahtuu. Postilähetys avataan ja sisällöstä tutkitaan saajan tai lähettäjän tietoja:
§57 "Liikenne- ja viestintävirastossa perillesaamatonta lähetystä käsittelevä henkilö saa avata postilähetyksen vain toisen henkilön läsnä ollessa. Avatun postilähetyksen sisältöä ei saa tarkastaa laajemmin kuin on tarpeen avaamisen syyn vuoksi. Avatun lähetyksen päällykseen tai lähetyksen mukana...
Kirjastoissa työskentelee monenlaisia ammattilaisia eri tehtävissä. Tässä on joitakin yleisimpiä nimikkeitä ja palkkaluokkia:Johto- ja esimiestehtävät (n. 2 630,35 €/kk)KirjastonjohtajaAluekirjaston johtajaOsastonjohtajaKirjaston palvelupäällikköAsiantuntijatehtävät (n. 2 421,26 €/kk)KirjastonhoitajaInformaatikkoErikoiskirjastonhoitajaVaativat ammattitehtävät (n. 2 212,17 €/kk)ErikoiskirjastovirkailijaKirjastovirkailijaKirjastosihteeriTietopalvelusihteeriAmmattitehtävät (n. 2 109,30 €/kk)KirjastovirkailijaPeruspalvelutehtävät (n. 1 803,27 €/kk)JärjestelyapulainenKirjastoavustajaNämä palkkaluokat voivat vaihdella riippuen työnantajasta, sijainnista ja työn vaativuudesta. Esimerkiksi Duunitorin palkkavertailu tarjoaa tietoa...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi hakea teoksia aiheesta käyttämällä aihehakua ja antamalla asiasanaksi kansanhuolto. Näin löytyy seuraavat teokset: Utrio, Meri: Pois pula, pois puute : kun kansa selviytyi, Helsinki : Tammi, 1994; Kallioniemi, Jouni: Kotirintama. 2 : Sotavuosien Suomi 1939-1945, naisten ja lasten silmin, [Turku] : Vähäheikkilän kustannus, 2003 (Jyväskylä : Gummerus); sekä Salovaara, Karli: Säännöstellen selvittiin : kansanhuoltoa 1939-1949,[Hki] : Kauppiaitten kustannus, 1977.
Tilastokeskuksen kirjastossa (www.tilastokeskus.fi:linkki Tilastokirjasto) on joitakin sota-ajan maataloustilastoja lukusalikäytössä.
Perunankuoria voi syödä, jotkut pitävät niitä jopa varsin herkullisina,
Huippukokki suosittelee syömään perunat kuorineen, https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/yle-suomalainen-huippukokki-…. Artikkelissa kerrotaan, että perunankuoret sisältävät runsaasti kuitua ja c-vitamiinia. Haitta-aineita saattaa artikkelin mukaan esiintyä, joten lapsille ei kuoria sen mukaan kannata syöttää.
Kotilieden artikkeli, https://kotiliesi.fi/ruoka/ideoita-ruoanlaittoon/kuoritko-perunan-ja-he…
Perunankuorilasturesepti, https://www.valio.fi/reseptit/potatoskins-eli-perunankuorilastut/ ja paahdetut perunankuoret, https://www.martat.fi/blogit/paahdetut-perunankuoret/
Perunasta löytyy tietoa Makupalat.fi:n kootuista sivustoista, https://...
Minun nähdäkseni virke on kieliopillisesti oikein, joskin toki perään voisi laittaa pisteen. On sitten eri asia, miten hyvin se sopii johonkin asiayhteyteen tyylillisesti, mutta siihen on mahdotonta ottaa kantaa tuntematta asiayhteyttä.
Kristinuskosta on kirjoitettu valtava määrä kirjallisuutta. Tämän vastauksen puitteissa on mahdollista antaa vain yksittäisiä kirjasuosituksia joistakin kristinuskon ulottuvuuksista.
Hyvä yleisesitys kristinuskon historiasta on Kaarlo Arffmanin teos Kristinuskon historia. Se on vapaasti luottavissa Helsingin yliopiston Helda-arkistossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557
Muita kristinuskon syntyä luotaavia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat:
Lars Aejmelaeus, Kristinuskon synty: johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837780?lang=fin)
Raimo Hakola ja Juha Pakkala, Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret: arkeologian näkökulmia (https://haku.helmet.fi/...
Tässä pari osoitetta internetissä: www.emgs.net/index.htm tietoa, suomi-englanti-suomi kielenkääntöohjelmasta; www.word2word.com/dictionary.html, englanniksi tietoa sanakirjoista ja käännösohjelmista. TranSmart-nimisestä konekäännösohjelmasta (suomi-englanti) on tietoa sivulla www.ravenholm.fi/tuotteet/2_2_6_1705.htm
Eurotranslator.netin sanakirjapalvelun kielivalikoimassa on sekä suomi että turkki (www.eurotranslator.net). Näiden lisäksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuottamasta aihehakemistosta www.makupalat.fi hakusanan kielitiede > sanakirjat.kielenkääntäjät alta löytyy runsaasti aiheeseen liittyviä linkkejä.
Löytämissäni ilmaista sähköpostia koskevissa suosituksissa tarjotaan usein ensimmäisenä juuri joko Gmailia tai Microsoftin Outlookia. Vaihtoehtoja näille kuitenkin on myös olemassa: Taloustaito.fi -sivulla hyviksi havaituiksi sähköpostipalveluiksi mainitaan Tutanota sekä Meiliboxi.fi. Jälkimmäinen on lisäksi täysin kotimainen palveluntarjoaja. Tähän linkittämäni Tutanotan versio on kuitenkin myös suomenkielinen. Jos englanti sujuu, vpnMentor -sivuilla on linkattu muutamia lisävaihtoehtoja. Sivusto itsessään on suomenkielinen, mutta linkit avautuvat englanninkielisille sivuille. Sekä Taloustaito.fi -sivulle että vpnMentoriin on lisäksi kirjoitettu lyhyet arviot kustakin suositellusta sähköpostipalvelusta.
Ylen Digitreeneissä on...
Käypä hoito -suosituksen mukaan itsemurhaa yrittäneen mahdolliset elimelliset vammat hoidetaan ensin ja sen jälkeen hänen tilanteensa arvioidaan psykiatrian erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen lääkärin johdolla. Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito -käypä hoito suositus löytyy alta:
https://www.kaypahoito.fi/hoi50122?tab=suositus
YLE:n Elävän arkiston mukaan Kanarialta kotiin soittava lentäjä esiintyi sarjassa Aatami ja Beetami.
Elävä arkisto: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/04/aatami-ja-beetami-nain-soitat-…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aatami_%26_Beetami
Teema tai tematiikka tarkoittaa johtavaa aihetta tai keskeistä ajatusta, ideaa. Joskus puhutaan myös teoksen sanomasta tai motiivista. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY 2003; http://fi.wikipedia.org/wiki/Tematiikka )
Seuraavista osoitteista löytyy asiaa Ilkka Remeksen Kirottu koodi –kirjasta ja sen tematiikasta.
Kirjan teema selviää kuitenkin parhaiten lukemalla itse kirjan.
http://www.kiiltomato.net/?cat=editorial&id=117
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-32087-0
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Lasten-+ja+nuortenkirjat/1135223711152
