Ohessa joitakin ehdotuksia suomeksi ja englanniksi:
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Pulkkinen, Lea: Mukavaa yhdessä: sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys
Koskiniemi, Marjaleena: Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen
Laurinsalo, Veli: Lapsen sensomotorinen kehitys ja oppimisvalmiudet
Brazelton, T. Berry: Käännekohtia: lapsen kehitys vauvasta kouluikään
Alfven - Hofsten: Uhmakirja
Keenan, Thomas: An introduction to child development
Aamodt, Sandra: Welcome to your child's brain
Goswami, Usha: Cognitive development : the learning brain
Jari Sinkkosen kirjat
Lisää kirjoja voi etsiä helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi, kun laittaa...
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.
Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Levä-sanalla ei ole vastineita suomen sukukielissä. Kaisa Häkkinen kirjoittaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2004) näin: ”Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä olemiseen viittaava levä-vartalo.”
Levä-vartalo ei esiinny itämerensuomessa itsenäisenä sanana vaan esim. sanoissa levällään ja levälleen. Sanavartalo on arvioitu vanhaksi germaaniseksi lainaksi, ja alkumuodoksi on rekonstruoitu *lewā, jota edustaa mm. islannin ljá ja norjan ljó. Ne merkitsevät niitettyä, mutta vielä levällään olevaa heinää. Häkkisen mukaan lainaselitys on mahdollinen, mutta...
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LEHTONEN, Unna: Ruuturitari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan, 2006
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
MINUUS ja identiteetti : sosiaalipsykologinen ja sosiologinen näkökulma,...
Yökynttilänjaloista kerrottiin Museoviraston kirjastosta seuraavaa:
”Yökynttilänjalat olivat pienikokoisia. Niitä pidettiin joko yöpöydällä tai kannettiin kädessä pimeässä liikuttaessa. Kustavilaisissa yökynttilänjaloissa pesä levenee suoraan pyöreäksi jalaksi. Peukaloripa erottaa sen muista kynttilänjaloista. Kynttilänjalkojen tukevoittamiseksi niiden sisusta täytettiin usein lyijyllä… ” (sitaatti Raimo Fagerströmin kirjasta: Hopeaa Suomen kansallismuseon kokoelmissa).
Suomalaista hopeaa –kirjassa Fagerström sanoo näin: ”Yökynttilänjalat ovat edelleen suosittuja. Muodoltaan ne eivät eroa tavallisista kynttilänjaloista, lukuunottamatta sitä, että niissä on nelikulmainen laattamainen jalka. Jalan reunakoristeena on yleensä...
1.1.1946 määrättiin kaikki mallien 1922 ja 1939 500, 1000 ja 5000 markan setelit leikattavaksi keskeltä poikki. Oikea puolikas jäi pakkolainaksi valtiolle nimellisellä 2% korolla vuoteen 1949 asti ja vasen puolikas jäi arvoltaan puolittuneena maksuvälineenä haltijalleen. Setelien vasemmat puolikkaat olivat laillisia maksuvälineitä 16.2.1946 asti ja ne oli vaihdettava 28.2.1946 mennessä uusiin 1.1.1946 liikkeellelaskettuihin mallin 1945 seteleihin. Oikeat puoliskot oli luovutettava rahalaitoksiin 16.2. mennessä. Tästä saatu kuitti oli osoituksena luovuttajan pakkolainasaatavasta valtiolta.
Puolikkaalla tyypin 1922 500-markkaisesta on tunnearvon lisäksi keräilyarvoa, johon vaikuttavat sekä setelin tyyppi että kunto. Sarjanumeron perusteella...
"Kielitoimiston sanakirjassa" (Kotus 2006) 'päiväkäsky' määritellään päällikön julkaisemaksi käskyksi, jota käsitellään tavallisesti yleisluonteisia asioita. "Nykysuomen sanakirja" (SKS 1956) tarkentaa, että se on päällikön tarpeen vaatiessa tai määräajoin julkaisema käsky, joka koskee henkilöasioita, tiedotuksia, pysyväismääräyksiä, lomia, yms. hallinnollisia tai sisäpalvelusasioita.
”Ivan Denisovitšin päivän” arvosteli ”Parnassossa” Kai Laitinen jo vuonna 1963. Olisikohan kyse kuitenkin Marja-Leena Mikkolan Solženitsynia käsittele essee ”Tyrannit, kavaltajat ja vangit”? Se löytyy ”Parnasson” numerosta 5/1971 (s. 293–300).
Nimistöntutkija Viljo Nissilä on yhdistänyt Pyykkö- ja Pyykkönen-nimet linnunnimitykseen pyy. Nimien syntyyn ovat voineet vaikuttaa myös Pääkkö-nimet, joita on esiintynyt samoilla alueilla. Nimiin sisältyvä kkö-johdin on tavallinen hellittelynimissämme.
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kallion kaupunginosa on kokenut monia vaiheita ja muutoksia 1800-luvulta tähän päivään, niistä löytyy paljon sekä tutkittua tietoa että henkilökohtaisia muistoja sekä verkosta että painetusta kirjallisuudesta. Historiikit yltävät aika kauas menneisyyteen nykylukijan silmin. Kattavin historiikki lienee Juha Koskisen Kallion historia vuodelta 1990 (Kallio-Seura) (kts. linkki): http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1349799?lang=fin
Kallion kirjasto on koonnut Kallio-aiheista kirjallisuutta omaksi kokoelmaksi, sen sisältöön kannattaa tutustua. Tässä linkki Kallio-kokoelman tietokirjallisuusosaan(kts. linkki): https://bit.ly/2oL4OMo
Nyky-Kalliota, sen boheemia ilmapiiriä ja toisaalta gentrifikaatiota ja on...
Kysyin asiaa Helsingin kaupunginkansliasta. Sieltä kerrottiin, että viralliset Helsingin kaupunginosat ja niiden rajat löytyvät Helsingin paikkatietopalvelusta. Se löytyy täältä:
https://kartta.hel.fi/
Kaupunginosatietoihin pääsee reittiä: Aineistot > Aluejaot > Kaupunginosat. Sieltä löytyvät myös Ullanlinnan viralliset rajat.
Kirjastoissa yksi kokoelmatyön osa on seurata kirjojen kuntoa ja kiertoa. Jos kirja on likainen tai rikkinäinen, se poistetaan kokoelmasta. Vanhentunutta tietoa sisältävät kirjat pannaan myös pois.Kirjan ikä sinänsä ei ole poistamisen syy, mutta jos kirjaa ei ole pitkään aikaan lainattu, eikä sillä kokoelman kannalta ole suurta merkitystä, se poistetaan.
Ehjät poistokirjat menevät myyntiin. Useissa kirjastoissa on hyllyjä tai kärry, josta asiakkaat voivat ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja. Joskus järjestetään poistokirjojen myyntitempauksia. Jäljelle jääneet poistettavat kirjat päätyvät kannettomina paperinkeräykseen.
Jätöksen muoto ja koko – sikäli kuin se kuvasta on tulkittavissa – viittaavat eniten rottaan.
"Hiirien ja rottien ulosteet poikkeavat selvästi myyrien pipanoista. Ne ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä ja päistään yleensä selvästi teräviä."
"Isorotan ulosteet ovat sylinterin muotoisia, ainakin toisesta päästään teräviä, n. 17 mm pitkiä ja 6 mm paksuja pipanoita. Niiden koko vaihtelee kuitenkin suuresti, samoin kuin myös väri vaihtelee syödyn ravinnon mukaan."
"Lepakkojen ulosteet muistuttavat hiirien ja myyrien pipanoita, mutta ne ovat pinnaltaan karheita ja sisältävät yksinomaan hyönteisten jätteitä. Väri vaihtelee tummanruskeasta mustaan ja koko vaihtelee lajien koon mukaan."
Lähde:
Preben Bang, Mikä tästä meni? :...
Aineistoa ei juuri löydy, mutta ohessa kaksi kangasmerkkien tekoon liittyvää ohjetta.
http://handmadehippu.blogspot.com/2010/10/omien-merkkien-teko-ohje.html
https://www.loimu.fi/filebank/2149-LAL_haalarintuunaus_021013_web.pdf
Etäkäyttöinen ePress-aikakauslehtipalvelu poistui käytöstä 1.7.2024. Voit lukea e-lehtiä ja -kirjoja Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamasta E-kirjastosta.E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Lisätietoa käytöstä ja esimerkiksi sovelluksen lataamisesta voit lukea täältä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Gail Honeymanilta ei toistaiseksi ole julkaistu muita kirjoja.
Eleanorille kuuluu ihan hyvää -romaanin kuvailussa on käytetty mm. seuraavia asiasanoja: elämäntaito, ihmissuhteet, ystävät, sinkut, kehityskertomukset, psykologiset romaanit ja viihdekirjallisuus. Kaunokirjallisuuden etsiminen hakusanojen perusteella on kuitenkin hiukan hankalampaa kuin tietokirjallisuuden, sillä vaikka tässäkin tapauksessa sanat kyllä kuvaavat kirjan sisältöä hyvin, ne eivät kerro mitään sen kerrontatyylistä. Yhdistelmällä "viihdekirjallisuus huumori" löytyy kuitenkin paljon kirjoja, joiden joukosta voisi löytyä kiinnostavia teoksia.
Tässä vielä muutama täsmävinkki:
Haywood, Sarah: Kaktus
McFarlane, Mhairi: Sinuun minä jäin
McLaughlin, Emma: Nanny :...
