Lauri Pohjanpään runo Kurki ja joutsen on luettavissa esimerkiksi teoksesta Metsän satuja (1924), jossa runo ensimmäisen kerran julkaistiin. Runo sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1964, s. 55) ja Kiurun tupa (1930)
Runo sisältyy myös useisiin antologioihin, esimerkiksi teoksiin Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000), Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies ja Anto Leikola, 1997).
https://finna.fi/
Ernest Hemingway (1899 - 1961) on yksi 1900-luvun tärkeimpiä yhdysvaltalaisia kirjailijoita, joka sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1954. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. Jäähyväiset aseille (1929), Kirjava satama (1937) ja Vanhus ja meri (1952) Hemingwaysta löytyy Internetistä tietoa suomen kielellä esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hemingway).
Men without women on Hemingwayn vuonna 1927 ilmestynyt novellikokoelma. Siihen kuuluvat kertomukset The Undefeated, In Another Country, Hills Like White Elephants, The Killers, Che Ti Dice La Patria?, Fifty Grand, A Simple Enquiry, Ten Indians, A Canary for One, An Alpine Idyll, A Pursuit Race, Today is Friday, Banal Story ja Now I Lay Me. Lisätietoa kokoelmasta...
Kysymästäsi aiheesta on kirjoitettu useita teoksia. Kirjastojen tietokannoista kirjoja voi hakea esim. asiasanoilla vammaisuus (tai vammaiset) ja muistelmat tai jonkin tietyn vammaisuuden lajin mukaan esim. CP- vammaiset ja muistelmat. Yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan (=YSA) vammaiset - asiasanan suppeammat termit ovat aistivammaiset, aivovammaiset, CP- vammaiset, kehitysvammaiset, keuhkovammaiset, liikuntavammaiset, puhevammaiset, selkäydinvammaiset, sotainvalidit ja tuki- ja liikuntaelinvammaiset. Vammaisuus- asiasanan suppeammat termit ovat kehitysvammaisuus, kuurosokeus ja kuurous. Mikäli haluat tutkia muistelmia MBD-oireyhtymään, ADHD:hen, autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyen voit laittaa kyseisen termin asiasanaksi...
Aikaisemman vastauksemme perusteella voisi tarjota Etäällä vihreät niityt -kirjasarjaa. Hilkka Alm kertoo kirjoissaan nuijasodan jälkimainingeissa Ruotsin Värmlannin ja Taalainmaan metsiin muuttaneista savolaisista talonpojista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/suomalaissyntyinen-naiskirjailija-on-kirj…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:lle tekemäni tiedustelu tuotti eräältä jäseneltä seuraavan ehdotelman:
Mieleeni tulee tällainen leikki, sanoja muistan joitain sieltä täältä:
- Nyt myö mennään kosimaan, kosimaan, kosimaan. Nyt myö mennään kosimaan, kosimaan. Tytöt laulavat ja valitsevat rivistä vuorotellen sulhasen.
- Taavetti on jalkapuol
- Kaaleppi on kaljupää
- Jooseppikin oli jotain...
- Neljäskin mies oli...nimi?
Lopuksi laulettiin"kaikilla meillä on sulhaset" ja pyörittiin piirissä.
Olen leikittänyt tätä " ei ole leskeä ollenkaan" sävelellä.
Jos tämä on etsimäsi laululeikki, sanat ja nuotit siihen löydät nuottijulkaisusta "Suomalaisia kansanlauluja" (sovittanut Olli Heikkilä, ISBN: 952-461-046-9.) Kappaleen nimi on "Leskisillä...
Lastenkirjainstituutin Kolmen tähden tietoa -tietokannasta löytyvät italian kielelle käännetyt suomalaiset lasten- ja nuortenkirjat. Tietokantaan on talletettu teoksia kevääseen 2020 saakka.
Tietokanta löytyy osoitteesta https://lastenkirjainstituutti.fi/asiantuntijapalvelut/tietoa-ja-tilastoja/kolmen-tahden-tietoa-tietokanta . Italiankieliset teokset löytyvät kirjoittamalla haun Käännöskieli-kenttään italia ja painamalla Hae. Haku listaa tuloksiin muun muassa Kaisa Happosen teoksen Mur, eli karhu (L'orsetta Mur 2018) sekä Aino Havukaisen teoksen Tatun ja Patun oudot kojeet (Tato e Pato macchine pazze 2012).
Everstiluutnantti Usko Sakari Haahdesta (1909-1978) ei löydy varsinaista elämäkertaa. Suomen kansallisbiografian 3. osassa s. 397-398 on Urho Myllyniemen kirjoittama pienoiselämäkerta, jonka lähdeluettelossa mainitaan Matti Lukkarin Sotilasaikakauslehdessä 12/1978 julkaisema Haahden haastattelu.
Monissa muissa teoksissa on tietysti käsitelty Haahtea.
Hänen toimintaansa yhdyshenkilönä suomalais-saksalaisissa neuvotteluissa sotilasyhteistyön loputtua syyskuussa esittelee Sampo Ahto kirjassaan
Aseveljet vastakkain : Lapin sota 1944-1945. - Helsinki, 1980.
Asekätkentäjuttua käsittelevä kirjallisuus on laajaa, mm.
Lukkari, Matti
Asekätkentä. - Helsinki, 1984. - Useita p.
Ahtokari, Reijo
Asekätkentäjuttu. - Helsinki, 1971.
Permi, Pekka...
Kyseessä ei ole Museokortin mainos vaan linkki Finnan käyttäjäkyselyyn, jonka vastaajien kesken arvotaan Museokortteja. Kysely on avoinna viikolle 8 asti, jonka jälkeen pop-up -ikkuna poistuu. Toistaiseksi se täytyy siis sivuuttaa valitsemalla "Ei kiitos" tai painamalla punaista ruksia, ellei halua osallistua kyselyyn.
Lähde: https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=315294298
Kirjastomaksuihin sovelletaan valtakunnallisesti laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007, 20 §) säädettyä viiden vuoden vanhentumisaikaa: "Julkinen saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu, ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on erääntynyt."
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492#Pidp446339680
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070706#Pidp446980544
https://www.kuntaliitto.fi/laki/kirjastosaatavien-perinta
Marja-Leena Tiainen on varsin tuottelias kirjailija, joka on kirjoittanut niin lasten- ja nuortenkirjoja kuin myös romaaneja aikuisille. Esikoisteos Pullopoika ilmestyi vuonna 1987. Se mukaan lukien häneltä on julkaistu tähän mennessä yhteensä 47 romaania, kuusi novellia eri novellikokoelmissa sekä yksi näytelmä.
Lähteet:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Awriter_37
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Marja-Leena_Tiainen
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on paljon kirjallisuutta Saimaan kanavasta. Nimekkeisiin voi tutustua osoitteesta http://weborigo.lappeenranta.fi/ Tarkennetusta hausta kannattaa etsiä asiasanalla Saimaan kanava. - Hyvä, kattava teos kanavasta on esim. Jyrki Paaskosken vuonna 2002 ilmestynyt Viipuriin ja maailmalle : Saimaan kanavan historia. Siinä on mm. osioita: Kanavatyömaalla (Kolme komiteaa, Ammattimiehiä Ruotsista...) ja Kanavanrakentajat (Kanavarengit ja työmiehet, Vangit ja sotilaat, Kanava työpaikkana, Arkielämää kanavalla, Saimaan kanavan seurakunta). - Kirjastossamme ovat myös Saimaan kanavan seurakunnan väkilukutaulut 1800-1856 mikrofilmillä, jota myös kaukolainataan muihin kirjastoihin. - Lappeenrannassa on lisäksi Saimaan...
Tässä muutama ehdotus:
- Francis, Dick: Varjo yössä ja Hurrikaani
- Marttala, Johanna: Helkalan kilpakosijat
- Paasilinna, Arto: Hirnuva maailmanloppu ja Ihmiskunnan loppulaukka
- Dimmick, Barbara: Matkalla huomiseen
- McCullough, Colleen: Troijan laulu
- Issakainen, Martti: Hyvästi, hevoseni.
- Tonteri, Pertti: Tinakenkä
- Hirvikoski, Hannu: Lähtöön aikaa kaksi minuuttia ja Juoksijaihme
- Waltari, Satu: Kumma rakkaus
- Evans, Nicholas: Hevoskuiskaaja
Hevosvalmentajasta kertoo teos Roberts Monty: Mies joka puhuu hevosten kanssa. Antti Heikkilän Hevosmies kertoo ratsastuksesta ja rakkaudesta hevosiin.
Tarkoitat kysymykselläsi ilmeisesti sitä, miten pankit toimivat eli miten ne saavat rahaa liiketoiminnastaan. Yksinkertaistettuna pankkien tehtävä on talletusten eli asiakkaiden rahojen ottaminen ja luottojen myöntäminen. Lisäksi pankit hoitavat maksuliikennepalveluja ja sijoitus- ja varallisuudenhoitoa. Pankkien merkittävin tulonlähde on korkokate, joka syntyy, kun pankki vastaanottaa talletuksia ja vastaavasti lainaa rahaa korkeammalla korolla kuin mitä talletuksille maksetaan. Lisäksi pankit saavat rahaa varainhoidon palkkioista ja sijoitustuotoista. Lähteet ja lisätietoaInderes: Miten pankit toimivat? https://www.inderes.fi/articles/miten-pankit-toimivat-rautalangasta-vaa…Finanssialalle: Pankkien tehtävät https://www....
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Kotuksen Kieli-ikkunasta löytyy artikkeleita, joista selviää, että kyseessä ei ole laiskajaakko, vaan laiskakoira tai laiskankoira.
Laiskakoira avuksi, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Helppoheikki ja laiskajaakko, https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Japanilaisen Sanrion luomista hahmoista on helmet-kirjastoissa saatavissa muutamia Hello Kitty -sarjakuvia ja kuvakirjoja.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shello%20kitty__Ff%3Afacetm…
Hello Kitty -hahmo Kuromista ei ole erillisiä kirjoja helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Maunulan kirjastossa ei ole palautusluukkua, johon aineistoa voisi palauttaa kirjaston ollessa suljettuna.
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on palautusluukku. Tiedot voi etsiä myös kunkin kirjaston sivuilta kohdasta Palvelut.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Maunulan_kirjasto/Palvelut
Novellikokoelmassa Halkaisukirvesmies : elämä ja vähäisemmät teot, on sivuilla 208-209 kappale, jonka otsikko on Parhaat synttärit. Mahtaisiko olla proosaruno, en tiedä, en ehkä sanoisi runoksi, mutta muuten teksti vastaa kuvaustasi.
Se alkaa näin:
1 Ihmisen paras ikä on yksivuotiaana. Ei tarvitse välittää mistään, ja saa olla ihan oma itsensä. Jokaisena päivänä oppii enemmän kuin myöhemmin kokonaisena vuotena. Verottaja ei ole kiinnostunut...
Ja päättyy näin:
90 Yhdeksänkymmentä on yksi parhaista vuosikymmenistä. Silloin voi halutessaan vaikka kuolla ja on silti ehtinyt nähdä melkein kokonaisen vuosisadan. Jos jaksaa vielä vuosikymmenen...Sitten on sata ja voi aloittaa taas nollasta!
Voisikohan kyse olla Susan Cooperin Pimeä nousee –sarjasta. Hevosenkengät esiintyvät sarjan toisessa osassa, nimeltään Pimeä nousee. Olkiukko on oikeastaan olkiakka ja se poltetaan kolmannessa osassa nimeltä Viheriä noita.
Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjassa on kaikkiaan viisi osaa:
Yllä meren, alla kiven (WSOY, 1979)
Pimeä nousee (WSOY, 1979)
Viheriä noita (WSOY, 1980)
Kuningas Harmaa (WSOY, 1980)
Hopeapuu (WSOY, 1981)
Sarjan kirjoista on 2000-luvulla otettu uudet painokset.
Alla mainituista lehdistä löytyy lasten haalarin kaavat:
- Suuri käsityölehti: 2013: 4, s. 76-79 (lasten hupullinen vetoketjullinen collegehaalari)
- Suuri käsityölehti: 2014: 1, s. 34, 48 (Joustavasta ja pehmeästä farkkukankaasta ommellut haalarit, joissa nauhakuja vyötäröllä
- Ottobre design: 2014: 6, s. 24, 27-28, 50-51 (Vetoketjullinen vuoritettu fleecehaalari)
Lehdet ovat lainattavissa joistakin Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
