Viimeisin suomennos on tosiaan vuodelta 2001, Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus. Tätä sarjaa on kuitenkin kirjoitettu 173 osaa, joista on siis suomennettu 105. Ilmeisesti Tammi, kustantamo, pitää nyt ainakin taukoa.
Voi olla, ettei lisää Neiti Etsiviä tulekaan. Carolyn Keene on ns. haamukirjailija eli nimen taakse kätkeytyy useampia kirjoittajia. Keenestä ja Nancy Drewista saat enemmän tietoja osoitteesta http://nancy-drew.mysterynet.com/nancydrew/kids/nancy
Suomen Ratsastajainliiton kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.ratsastus.fi ja SRL:n hyväksymistä ratsastuskouluista ja -talleista löydät listan osoitteessa http://www.nouseratsaille.fi .
Eric Maplen, Eliot Humberstonen ja Lynn Myringin teos Noidan käsikirja (Tammi 1983) löytyy Helmet-järjestelmästä. Kirjan on suomentanut Pirjo Helasti. Tampereen kaupunginkirjaston PIKI-tietokannan mukaan teos on loppuunmyyty.
Teoksen alkukieliseksi nimeksi on merkitty Supernatural World.
Tämännimistä kirjaa ei löydy Amazonista, mutta sen sijaan Eric Maplen kirja nimeltä Usborne Guide to the Supernatural World löytyy. Olisikohan kyseessä samainen opus? Harmi kyllä tästäkään kirjasta ei ole saatavilla tietoa juuri nimeä enempää.
http://www.amazon.com/gp/product/0727013319/ref=pd_rhf_p_1/102-4963325-…
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät aiheesta seuraavat teokset.
Halla, Tuulikki: Kovero (2002)
Murtovaara : kruununmetsätorppa Valtimolla = a crown forest croft in Valtimo (2008)
Pekkala, Mauno: Tutkimuksia kruununmetsätorppien taloudesta Kurun, Parkanon ja Ikaalisten pitäjissä (1920) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa)
Vauramo, Anu: Koveron kruununmetsätorppa 1859-1931, Seitsemisen kansallispuisto (1987) (kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelma, luettavissa pääkirjasto Metsossa)
Allaolevat teokset ovat saatavilla muista kirjastoista kaukolainoina.
Rossi, Päivi: Uudistorpasta asutustilaksi : Hohonmaan, Kankaisten ja Toivakan kruununmetsätorppa-asutus 1830-...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo näin Liutu-sukunimestä: sekä sisällöltään että alkuperältään ovat nimet Liuta ja Liutu lähellä nimiä Hulkka ja Hulkkonen. Molemmat ovat kehittyneet joukkoa merkitsevästä sanasta ja molemmilla on saksalaiset vastineensa: Liut (=Volk), Liutho, Liutto, Leudi. Liutu-nimistä sukua asuu Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Valtteri-nimi on suomenkielinen vastine Valter-nimelle. Saksalainen Walther-nimi on 'valtias', 'ohjaaja', 'joukon johtaja'. Nimi on ollut ainakin 900-luvulta lähtien ja sen suosio nousi kansallisromantiikan myötä. Suomessa Valtteri-nimi yleistyi 1970-luvulta alkaen.
Aleksanteri-nimen lähteenä on kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija'. Ruots. Alexander, Alex yleistyi meillä Venäjän vallan aikana, jolloin oli kolme Aleksanteri -nimistä keisaria. Almanakassa nimi oli meillä jo vuodesta 1708 lähtien.
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet. Esim Outi-kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta www.outikirjastot.fi .
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia...
Muun muassa tekijänoikeussäännösten vuoksi ei (joulu)laulujen sanoja www-sivuilta juuri löydy. Tekijänoikeuslain 43§:n mukaan tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta. Yhtä www-sivua, jossa olisi useita joululauluja ei löytynyt.
Joululaulujen sanoja löytyy yksittäisiltä www-sivuilta. Sanahaku esimerkiksi Googlella http://www.google.com laulun nimellä saattaa antaa myös laulun sanat kuten ”maa on niin kaunis” sivu: www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/sleesia.html ja ”en etsi valtaa loistoa” sivu: http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/runoja2.html , josta löytyy myös Sylvian joululaulun sanat.
Kirjastojen nuottikokoelmista löytyy lukuisia julkaisuja, joissa on joululauluja sanoineen. Pääkaupunkiseudun kirjastojen...
Kyseinen kohta kuuluu J. A. Hollon suomentamana seuraavasti:
"Ruokasalien katot oli tehty norsunluulaatoista, jotka voitiin avata, kun haluttiin sirottaa vieraille kukkia ja pirskottaa heidän päälleen hajuvesiä. Iso ruokasali oli pyöreä, ja sen katto kääntyi lakkaamatta yötä päivää niin kuin tähtitaivas." (s. 312)
Suetonius, Rooman keisarien elämäkertoja. WSOY, 1960
Nopolan sisaruksista löytyy tietoa esim. Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/. Valitse kirjailijaksi Nopola Sinikka tai Nopola Tiina.
Kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 sekä Matka mielikuvitukseen : lasten ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista on artikkelit Sinikka ja Tiina Nopolasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy myös useita vastauksia hakusanalla Nopola. Niitäkin kannattaa katsoa.
Suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen löytyy peruskiven muurauksesta jonkin verran tietoa Erkki Helamaan kirjasta ”Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista” (SKS, Helsinki 2004) hakusanoilla peruskiven muuraus, multiaiset ja nurkkiaiset.
Nurmeksen alueesta ei löydy kirjallisuutta Jyväskylän alueen kirjastoista. Mainitsemaanne Yrjö Tolvasen (2004) Nurmeksen Ylikylän kirjaa on saatavilla Joensuun kirjastosta, ja voitte tilata sen sieltä 1 euron hintaisena kaukolainana oman kirjastonne kautta.
Nurmeksen kaupungin kirjaston sivuilta www.nurmes.fi/kirjasto on lisäksi löydettävissä Nurmes aiheista kirjallisuutta.
Pohjois-Karjalan sukututkijain seuran nettisivuilla (http://pohjoiskarjalasuku.net/) voi lisäksi löytää vihjeitä tutkittuun alueeseen.
Olen etsinyt kotimaiset artikkeli- ja kirjatietokannat enkä ole löytänyt mitään. Katsoin myös Iiris Kalliolan kirjan Kun kirppu puree sinua (1998). Juhani Itämiehen kirjassa Pistämätön hyttyskirja (2007) annetaan myrkyttömiä ohjeita otsikon ”Näin vähennät hyttysten määrää pihapiirissä”
alla. Otsiko ”Kuivuus vähentää hyttysten määrää” alla todetaan, että esim. kesähyttysten munat voivat talvehtia parikin vuotta odottamassa otollisia olosuhteita
Christopher Paolinin kustantaja Random House ilmoittaa uutiskirjeessään 16.1.2008, että Perillinen (Inheritance) –sarjan kolmas osa, nimeltään Brisingr ilmestyisi englanniksi syyskuun 20 päivä v. 2008. http://alagaesia.com/Brisingr_PressRelease_web.pdf
Tämän jälkeen menee vielä luonnollisesti aikaa, kunnes teos saadaan suomennetuksi. Paolinin kustantamon uutiskirjeessä 30. lokakuuta 2007, ilmoitetaan myös Paolinin aikeista kirjoittaa sarjaan vielä neljäs osa. http://alagaesia.com/kvetha/paolini_announcement.pdf
Wikipedian englanninkielinen artikkeli Brisingr –teoksesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brisingr
Tarkoitatko pelastussuunnitelmaa, johon kirjataan toimintaohjeet erilaisten vaaratilanteiden varalta?
Ohjeita pelastussuunnitelman tekoon löytyy esim. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön internet-sivuilta osoitteesta
http://www.spek.fi/Suomeksi/Paloturvallisuus/Pelastussuunnitelma.iw3. Suunnitelma voi olla vapaamuotoinen, mutta valmis lomakekin löytyy em. sivun oikeanpuoleisista linkeistä.
Alla kaksi varsin kattavaa verkkolinkiä suojeluspyhimyksistä:
http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
http://www.americancatholic.org/Features/Saints/patrons.asp
Višegradin silta näyttää olevan vielä olemassa, vaikkakin tosin vaarassa sortua. Tähän on vaikuttanut Višegradin vesivoimalaitos. Tukipilarit ovat joutuneet alttiiksi eroosiolle, kun veden pinta muuttu ylös ja alas. Kiviaines heikkenee ja romahtamisvaara kasvaa.
Siltaa yritetään saada UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
Lähde: http://www.bosnia.org.uk/bosrep/report_format.cfm?articleid=1123&report…
Sivulla mainitaan lähteenä lehti The Sarajevo weekly Slobodna Bosna 19 elokuuta 2004.
Mikäli kyse on HelMet -kirjastokortista niin voit ottaa yhteyttä mihin tahansa HelMet -kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Mikäli kyse on jonkin muun kirjastojärjestelmän kortista, niin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin kyseisen järjestelmän kirjastoon. Joka tapauksessa ilmoitus katoamisesta tulee tehdä välittömästi sillä kirjastokortin haltija on vastuussa kirjastokortilla lainatusta aineistosta aina siihen asti kunnes on ilmoittanut kortin katoamisesta.
Kirjassa Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala sukunimestä Kuusisto kerrotaan seuraavaa:
"Asutusnimenä Kuusisto on yleinen Länsi- ja Keski-Suomessa, mikä pääosin selittää sukunimen Kuusisto yleisyyden. Sitä on käytetty sukunimenä jo viime vuosisadan puolella mm. Akaassa. Lisäksi nimi on ollut nimensuomalaistajien suosiossa esim. 1906, jolloin se 25 tapauksessa sai korvata ruotsinkielisen nimen. Vain kuudesti entinen nimi oli kuusi-aiheinen."
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Ylikännö.
Helmet-kirjastoista löytyy runsaasti venäjänkielistä kurssimateriaalia sekä kasetteina että cd-levyinä:
Kasetit: http://haku.helmet.fi/iii/...
Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli History of abortion http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_abortion ,jossa on hyvä lähdeluettelo. Siinä on mm. viite Macfarlane, Alan (2002) : Abortion methods in England http://www.alanmacfarlane.com/savage/A-ABORT.PDF .
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. seuraavat kirjat:
• Brookes, Barbara (1988) : Abortion in England 1900-1967 ISBN 0-7099-5046-2
• Fisher, Kate (2008) : Birth control, sex and marriage in Britain 1918-1960 ISBN 0199544603
• Ide, Arthur Frederick (1988) : Abortion handbook : the history, legal progress, practice & psychology of abortion ISBN 0-934659-08-7
• Riddle, John M. (1997) : Eve’s herbs : a history of contraception and abortion in the...
