Kappale Tuhkaa = Homburg / suom. san. Pertti Reponen löytyy kirjasta Hitit - 60-luku (ISBN 9517573510). Kappale Olet paha = You're no good / säv. ja san. Clint Ballard, suom. san. Orvokki Itä sisältyy kirjaan Hyvin menee kuitenkin - ja muita 60-luvun hittejä (ISBN 9517571933).
Yhtyeen Eddy & The Lightnings nimissä kappaleiden sanoituksia ei ole löydettävissä Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta: http://www.libplussa.fi/
Kirjassa Suomalaisen rockin tietosanakirja Osa 1 / Lehtonen, Esko (ISBN 9519287086) kerrotaan yhtyeestä sekä sen ja Eddyn (Tapani Lehikoinen) levyttämät kappaleet.
Kirjojen saatavuustiedot selviävät Plussasta ja siellä voi myös tehdä haun kappaleen nimellä, nimikekentässä.
Yleisradion äänilevystön...
Arvoitus-sarjan kirjoja on kuusi, ne löytyvät tästä hakutuloksesta, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Tietoa Enid Blytonin laajasta tuotannosta löytyy Simo Sjöblomin teoksesta "Enid Blyton-bibliografia 1950 - 1998". Seaflower Oy 1999. Kirjailijasta itsestään, hänen elämästään ja toiminnastaan löytyy Stoneyn kirja "Enid Blyton" Ajatus 2008.Enni Mustosen "Syrjästäkatsojan tarina"-sarja sopii oikein mainiosti 15-vuotiaalle luettavaksi.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 Keräilijän opas antaa tästä kolikosta sen kunnosta riippuen 1,50 - 350,- €. Netistä voi etsiä myös numismaatikoiden sivuilta arvioita, esim huutokaupoista, http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/numismaatikkoliitto/huutokaup…. Oululainen Numismatics Coins arvioi Suomen kuparisen 5 pennin v. 1873 15,-€, jos sen kuntoluokitus on 5 ja 6,- €, jos kunto on 4 asteikolla 1-10.
Suomen sotavuosien yhteenlaskettu aika riippuu useasta seikasta. Mistä lähtien Suomen katsotaan valtiona olleen olemassa? Lasketaanko mukaan kaikki Suomen maaperällä käydyt sodat vai vain sellaiset, joissa Suomi ja/tai suomalaiset on aktiivisesti mukana? Ketkä lasketaan suomalaisiksi? Lasketaanko mukaan sodat, jotka ovat tapahtuneet muualla kuin Suomessa, mutta joissa on ollut mukana suomalaisia taistelijoita? Wikipedia-artikkeli Luettelo Suomen historian sodista tarjoaa melko kattavan katsauksen Suomen alueella, Suomessa ja Suomesta käydyistä sodista aina 300-luvulta alkaen. Mukana on myös lukuisia sotia, joissa on ollut mukana suomalaisia, vaikka sota ei olisi ollut maantieteellisesti Suomessa. Itsenäisen suomen...
Kestilän talotehtaasta tai Modula-taloista ei löytynyt historiikkia tai muutakaan kirjaa. Yksi lehtiartikkeli sentään löytyi. Siinä kerrotaan Modula-talon rakentaneesta perheestä. Artikkelissa on myös talon pohjapiirros ja joitakin valokuvia. Olisiko siitä apua teille?
Artikkelin nimi on Vappu on työn juhlaa : kuukauden tyyppitalo Modula-Nousiainen. Lehti on Meidän talo vuodelta 1984 (nro 12, s. 22-27). Voit saada lehden tai kopion artikkelista kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Luokkaviittaus termiä käytetään, kun teos voidaan sisältönsä puolesta sijoittaa useampaan eri luokkaan ja sille annetaan varsinaisen luokan lisäksi useampia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.
Tätä tahnaa ei löytynyt valitettavasti lähteistämme eivätkä kollegat tunteneet sitä. Sen verran tietoa löytyi, että kysessä on luultavasti ollut spriigeeli. Googlen kuvahaku ei tuottanut tulosta, https://www.google.com/search?q=juotostahna&tbm=isch&ved=2ahUKEwjH1Zzdh…
Kysyin asiaa Tekniikan museosta, mutta sieltä ovat asiantuntijat lomalla ja palaavat vasta elokuussa. Tuntisiko joku lukijamme aineen?
Apila on Suomessa harvinainen nimi, sillä missään etunimioppaassa, jotka kävin läpi, sitä ei mainittu.
Apila on luontonimi. Se tarkoittaa Suomessa yleistä kaksi- tai monivuotista ruohokasvia, jolla on kolmisormiset lehdet ja mykerömäiset, valkeat tai punertavat kukinnot. Suomessa kasvavia apiloita ovat mm. puna-apilat ja valkoapilat. Nelilehtisen apilan löytymisen sanotaan tuovan onnea.
Kuvan puna-apilasta näet esim. täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Apilat
Ja tässä luettelo luontonimistä
http://www.etunimet.net/luontonimet/
Lähde: Nykysuomen sanakirja 1, 1992
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"...
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi eli tunnusluku, voit tehdä varauksen kirjasta Helmetissä. Kirja toimitetaan sinulle valitsemaasi noutokirjastoon. Varaus tarttuu vapaana olevaan niteeseen, joka voi olla muuallakin kuin Pasilan kirjastossa. Varaaminen on maksutonta.
Voi lukea lisää varaamisesta alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Joskus aiemmin on vastattu kysymykseen kirjastoon, lukemiseen ja oppimiseen liittyvistä runoista. Vastauksen voit lukea seuraavan linkin takaa: Kirjastoai http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=16ad31c4-91b…
Tuossa vastauksessa mainitsemattomia suomalaisia kirjastorunoja löytyy ainakin seuraavilta;
Ilpo Tiihonen, runo "Biblio", julkaistu kokoelmassa "Largo", WSOY 2004.
Marja-Leena Mäkelä, kokoelmassa "Elämän nopia kaari" on useampia kirjastoaiheisia murrerunoja, julk. Cultura, 2009.
Käännösrunoja löysin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan (osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta muutamia;
Viktor Krivulinin "Runoja" kokoelmassa (Pohjoinen, 1994) on runo "Tulipalo tiedeakatemian...
Ilmeisesti kirjan kääntäjästä ei ole tietoa. Pasilan kirjavarastosta löytyy kyllä kyseinen kirja (ei lainattavissa), mutta siinä ei mainita kääntäjää. Myöskään Fennicassa (Kansalliskirjaston tietokanta) https://finna.fi, ei ole mainintaa kääntäjästä.
Helka Varhon suomentamana Kaksi kaupunkia -romaanin alkulause kuuluu seuraavasti: "Tämä oli aikakausista paras ja pahin". Varhon käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1945. Dickensin romaanista on olemassa myös vanhempi Saimi Järnefeltin suomennos, mutta sitä en onnistunut saamaan käsiini.
En osaa sanoa, koska en lähde sitä laskemaan. Jos haluat tutkia aihetta tarkemmin, voit tutustua esimerkiksi seuraaviin kirjoihin. Niistä on varmasti apua, kun selvität tuota laskutoimitusta.
Tekijä Pitkä matematiikka -kirjasarja
Tarmo Hautajärvi, Jukka Ottelin, Leena Wallin-Jaakkola: Abi pitkä matematiikka
Sampsa Kurvinen, Jukka Ottelin, Teemu Santavuori: Huippu Kertaus
Juuri-kirjasarja
Satakirjastoista löytyy pari opusta, joihin kannattaa tutustua:
Korpela, Leena: Kirjankorjaajan opas
Tainio, Kalevi: Sidoskorjausopas
Kirjojen saatavuuden näkee täältä: https://satakirjastot.finna.fi/
5g-liittymä-sivusto ei ole parhain tietolähde sanan käytön historialle, mutta se tiivistää seuraavasti: "Mokkula-termin käyttö alkoi yleistyä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä." Ilta-sanomien artikkeli (29.5.2008) tietää kertoa DNA:n yrittäneen tavaramerkata sanaa itselleen, mutta pyyntö hylättiin, sillä mokkula-sanalla kuvataan muitakin pieniä teknisiä laitteita kuin USB-modeemia, ja sana oli myös yleistynyt muutenkin jo käyttöön DNA:n laitteiden ulkopuolella. Trademark-yrityksestä voinee myös päätellä, että DNA valtavirtaisti tällaiset nimitykset USB-modeemille. IS:n artikkeli (31.3.2008) ja HS:n artikkeli (11.3.2008, huom. koko artikkeli vain tilaajille, mutta luettava osuus tukee nimityksen yleistymistä DNA:n kautta)...
Kaikkien kirjastojen käsikirjastoissa on useita nimikirjoja luokassa 884.203, joita voi rauhassa käydä selailemassa. Osaa niistä voi myös lainata kotiin. Seuraavassa kuitenkin nimen historiaa lyhyesti. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa, ISBN 951-1-08948-X, kerrotaan, että nimen Jyrki kantanimi on kreikkalaisperäinen Georgius. Jyrki-nimen sanotaan ko kirjassa olevan itäsuomalaisen muodon, joka tulee lähinnä nimen venäläisistä asuista Georgi, Jegor ja Juri. Jyri-nimen kerrotaan edelleen olevan Jyrki-nimen rinnalla käytetyn muodon.
Alexandra tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta. Se on Alexanderin sisarnimi.
Alina-nimellä on useita mahdollisia juuria. Se voi olla lyhentymä Adelinasta tai Helenasta/Helenestä. Adelina puolestaan on lyhentymä Adelheidista, joka tulee saksan kielestä ja tarkoittaa jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Helena/Helene on kreikkalaisessa mytologiassa ylijumala Zeuksen tytär, ja nimen lähtökohta on ilmeisesti kreikan sana helios, aurinko.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Vanhan kolikon arvo riippuu olennaisesti sen kunnosta. Harvinainenkaan ei huonokuntoisena kiinnosta keräilijöitä. Matinmarkka.com antaa seuraavia hintoja kysytyille rahoille: 1868 50 penninen - "vaikea vuosi" eli kunnosta riippuen 115-225 euroa; vuoden 1949 markalla ei ole varsinaista keräilyarvoa (painosmäärä 18 miljoonaa kolikkoa), sama vuoden 1930 markan kolikolla (painosmäärä 10 miljoonaa kappaletta). Näistä kolmesta siis vain tuo ensimmäinen on ns. keräilykolikko.
Heikki Poroila
Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima:
http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html
http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h…
http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/
http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm
http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/
http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA
http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram
Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
