”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.
En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan...
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en...
Kirjastonhoitajan koulutuksesta on kysytty meiltä aikaisemminkin. Löydät vanhat kysymykset ja vastaukset arkistostamme,:http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx, käyttämällä esimerkiksi hakusanoja "kirjastoala" ja "kirjastonhoitajat".
Kirjastonhoitajalta edellytetään pääsääntöisesti korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kirjastonhoitajaksi voi opiskella Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa, Åbo Akademissa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Tampereen avoin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ovat myös toisinaan järjestäneet alan...
Voit käyttää joulutervehdyksissä muitakin merkkejä. Merkin aihe ei ole tärkeä, vaan hinta. Jos postitat kortin ennen 14.12. on hinta hieman halvempi (1,30 €) kuin sen jälkeen (1,85 €). Posti 2021
Posti vastaa kysymykseen "Onko kortit pakko lähettää punaisessa kuoressa? Ei, mutta suosittelemme kuoren käyttöä, sillä se nopeuttaa korttien päätymistä joulukorttilajitteluun."
Postcrossaajat tieävät kertoa:"Posti julkaisee perinteisesti vuosittain joulupostimerkit, jotka on tarkoitettu joulutervehdysten lähettämiseen kotimaassa. Näihin joulupostimerkkeihin on painettu maksumerkinnäksi lumihiutale-symboli ja ne käyvät sellaisenaan rajoitetun ajan (marras-joulukuussa, tarkista tarkka...
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Nähdäkseni voit ainoastaan pyytää, että ex-vaimosi vaihtaisi sukunimen takaisin aikaisempaan sukunimeen. Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvä nimilaki ei anna käsittääkseni mitään mahdollisuutta pakottaa toista vaihtamaan sukunimeään, jos nimi on saatu avioliiton kautta. 24 § tuntee kyllä sukunimen menetetyksi julistamisen, mutta se koskee ainoastaan hakemuksesta saatuja sukunimiä. Avioliiton yhteydessä otettua sukunimeä ei nimittäin tarvitse erikseen hakea, vaan se on pelkkä ilmoitusasia, joten pykälä ei soveltune...
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197.
Kappaleen nimi ja itse kappalekin on käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tietää kertoa, että nuottikirjasta ”Songs Finland Sings” (2000) löytyy englanninnos nimellä ”Storm-skaer’s Maja”. Alkuperäinen teksti on Benedict Zilliacuksen, suomennos Jukka Virtasen ja englannin kieliset sanat Martha Gaber-Abrahamsenin. Se löytyy laulettuna samannimisen CD-levyjulkaisun levyltä 2.
Tässä linkit aiempiin vastauksiin, joissa on kirjallisuutta ja loruja: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-jostain-uusia-lasten-tai ja https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-menee-loru-kuukausista-tammikuu ja vielä kolmas https://www.kirjastot.fi/kysy/edesmennyt-isani-lausui-meille-lapsille
Elina Karjalainen on kirjoittanut kuukausista kertovan runon "Tammikuusta joulukuuhun", runo löytyy Karjalaisen kirjasta "Uppo Nallen ystäväkirja", 1982 ja myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3", 1993. Kuukausista lyhyesti kertoo Paavo Kuosmasen runo "Kuukausien nimet", joka löytyy myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3" ja Kuosmasen teoksesta "Luen ja kerron", 1950.
Netistä näitä loruja löytyy lähinnä keskustelupalstoilta, joilla kysytään, muistaako kukaan...
Hakemalla Lahden kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta http://www.lahti.fi/kirjasto/ asiasanalla ilmaisutaito, suullinen ilmaisu, ilmaisukasvatus tai luovuuskasvatus löytyy esim. seuraavia teoksia:
Löyttyniemi, Anu: Sukkela suu, ketterä keho (2003) Stenius, Nena: Riemua ja rohkeutta: ilmaisukasvatuksen opas (1998)
Sadun ja leikin lähteillä (1999)
Liukko, Seija: Ilmaisua ipanoille (1998).
Seuraavista teoksista voi myös löytyä lisää aiheesta:
Airaksinen, Raija: Karhunkämmen: ilmaisukasvatuksen ohjaajan opas (1997)
Kanerva, Pirjo: Ilmaista iloa: harjoituksia ilmaisutaidon ja äidinkielen tunneille ja kerhoihin (1993)
Heinonen, Sirkka-Liisa: Seikkailu, vapaus, lento ja kuvittelun leikki: draama varhaiskasvatuksessa (1996)
Helenius, Aili:...
Katja on venäläisperäinen lyhentymä Katarinasta.
Katja nimestä löytyy lisätietoa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Poimin sieltä vastauksen, joissa käsitellään Kaisa-nimeä, jolla on sama alkuperä kuin Katjalla.
"Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen...
Julkisen sanan neuvoston sivuilla on journalistin ohjeet https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/. Ne ovat astuneet voimaan 1.1.2014
Ohjeissa todetaan mm. ” Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.”
Tiedotusvälineet ovat sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston ohjeisiin. Eri...
Ihan varmaa tietoa ei sanan alkuperälle löytynyt, mutta tässä pohdintaa:
Quora-sivustolla pohditaan, että pyykkipoika on voinut saada nimensä siitä, että vanhemman malliset pyykkipojat näyttivät ihmishahmolta:
https://fi.quora.com/Mist%C3%A4-tulee-sana-pyykkipoika
Wikipedian kuva-arkistosta löytyvä kuva näyttää vanhan yksiosaisen pyykkipojan mallin, joka tosiaan muistuttaa nuppipäineen (kädetöntä) ihmishahmoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykkipoika#/media/Tiedosto:Clothpin.jpg
Sanojen alkuperää pohtiessa kannattaa tarkistaa etymologinen sanakirja. Nykyisin se löytyy myös verkosta: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Painettuna löytyy esimerkiksi Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004...
Saraleena Aarnitaival on tutkija ja selkokirjailija. Häntä on haastateltu Ketju-lehdessä (2010, 1, s. 30-31). Artikkelin nimi on Saraleena Aarnitaival: sateinen kesä synnytti ensimmäisen dekkarini. Kirja-arvostelu löytyy Ruumiin kulttuuri –lehdestä (2010, 1, s. 55. ruumis kirjastossa selkokielellä).
Julkaistut teokset ovat Kirjailijan murha (2009) ja Toinen toisilleen (2007). Lisäksi hän on tehnyt selkokielisen mukautuksen Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi –kirjaan ja Minna Canthin Papin perhe –kirjaan.
Valtteri on suomalainen muunnos nimestä Valter, joka taas on muunnos germaaninimestä Walther.
Valtteri, saks. Walther (muinaissaks. waltan, hallita + her, kansa, kansanjoukko, eli kansan hallitsija, kansanjoukon johtaja) on ollut Suomen almanakassa eri päivinä ja eri kirjoitusasuissa: 1742, 1748-49 Walterus, 1908-28 Valter ja vuodesta 1929 Valtteri. Muita vaihtoehtoisia muotoja nimestä ovat mm. Valtter, Waltter.
Nimi on tullut Suomeen viimeistään 1300-luvulla. Saksassa nimi yleistyi kirkollisten kantajiensa ansiosta ja sekä 900-luvulta peräisin olevan sankaritarinan Waltharin laulun välityksellä.
Lähteet: Riihonen "Mikä lapselle nimeksi?" ja
Pentti Lempiäinen "Suuri etunimikirja".
Alla hakutuloksia HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=historia+asu…
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa teoksissa on kuvia asunnoista ja huoneklauista 20 ja 30-luvuilta:
Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman
Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland, 1990
Juntikka, Ilse
Pirtinpenkistä makuuhuoneeseen / [teksti: Ilse Juntikka] ; [työryhmä: Ilse Juntikka, Ulla Toppila]
[Oulu] : Pohjois-Pohjanmaan museo, 1993
Arkio, Leena
Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa / Leena Arkio ; [piirrokset: Georg Löwegren & Erik Lindgren .. , L. Larsson .. ]
Helsingissä : Otava, 1993
Miten ennen asuttiin :...
Kofeiinia on luontaisesti yli 60:ssä kasvilajissa, esimerkiksi kahvipavuissa, kaakaopavuissa, kolapähkinöissä ja teelehdissä. Wikipedia luettelee useita lajeja. Kofeiinipitoiset kasvit näyttäisivät olevan lämpimämpien vyöhykkeiden lajeja. Näin pohjoisessa ei ilmeisestikään ole vastaavia. Myöskään sikuri ei kofeiinia sisällä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kofeiini
Pohjoisin kofeiinipitoinen kasvi lienee Ilex vomitoria (yaupon holly), jota meillä nimitetään floridanorjalaakeriksi. Se pärjää vielä Yhdysvalloissa Floridan, Virginian, Oklahoman seuduilla. Myös Ilex cassine -laji sisältää kofeiinia ja kasvaa lähes samoilla seuduilla kuin Ilex vomitoria.
https://www.tyrantfarms.com/how-to-grow-your-own-caffeine-or-discover-i…
https://en...
Todistusta varusmiespalvelusajasta voi pyytää puolustusvoimien aluetoimistosta.
Aluetoimistot neuvovat asevelvollisia ennen ja jälkeen varusmiespalveluksen ja hoitavat reserviläisten asioita.
Asevelvollisuusrekisteriin on tallennettu asevelvollisten sotilaskoulutustiedot.
Tietoa tai otteen omista rekisteritiedoista saa käymällä henkilökohtaisesti aluetoimistossa.
Tietoja ei luovuteta puhelimitse tai sähköpostitse.
Lähde:
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/04_SB8…
Aluetoimistojen yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/pZBNbo…
Esimerkiksi Turku kuuluu Lounais-Suomen aluetoimiston alueeseen, alla yhteystiedot:
http://www.puolustusvoimat.fi/...
