Seuraavassa muutama lähinnä Internetistä löydetty herneenkasvatusvinkki:
Ennen istutusta herneen siemeniä on syytä liottaa vedessä yön yli, tai jos käyttää kuivaherneitä, niin kauan että alkeisjuuri alkaa pilkottaa. Siemenet istutetaan kosteaan multaan, jota kastellaan tarpeen mukaan (ei liian kosteaksi). Taimet on syytä tukea kukkakepeillä. Herneen kasvulle suositeltava mullan pH on yli 6 (6,5-7,5). Jos haluaa edistää pituuskasvua, kannattaisi käyttää typpirikasta lannoitetta, koska korkea typpitaso saa herneen kasvamaan vartta ja palkojen kehitys viivästyy.
Suomen dekkariseuran (http://www.dekkariseura.fi/ )julkaisemassa Ruumiin kulttuuri-lehden suurta Palmu-häppeninkiä käsittelevässä artikkelissa (http://www.dekkariseura.fi/artik34.html ) mainitaan komisario Palmu etunimeksi Frans J..
Osoitteesta http://nyt.fi/aihe/makeiset/ löytyvässä Nytin kerrotaan, että Fasupalat muuttuivat Fanipaloiksi, kun Fazer myi keksituotantonsa LU:lle. Osoitteesta http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2003/05/28/keksivalmistaja-lu-vahen… löytyvän Taloussanomien uutisen mukaan kaupat tapahtuivat vuonna 2001. Ihan tarkkaan tuotteen nimen vaihtumista ei pysty näillä tiedoilla sanomaan, mutta todennäköisesti se tapahtui aika pian tuon omistajanvaihdoksen jälkeen, sillä tuskinpa uusi omistaja halusi pitää toiseen yritykseen viittaavaa nimeä omassa tuotteessaan.
Jos haluat vielä tarkemman ja varmemman ajankohdan, asiaa voisi tiedustella Fazerilta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.fazergroup.com/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/.
Kymmenien vuosien tupakoinnin jättämän hajun saaminen pois seinistä on haastavaa. Pelkkä pesu ja maalaaminen erikoismaalilla ei usein riitä. Haju voi olla niin pinttynyt, että vasta otsonointi tehoaa asunnon materiaaleihin.
Otsonointi tehoaa eloperäisiin, kuten eläinten ja tupakan hajuihin sekä ummehtuneisuuteen.
Otsonointi voi vaatia pitkän ajan, jopa useita päiviä, jos haju on vuosikymmenten aikana tarttunut kaikkiin materiaaleihin kuten puupintoihin ja rappauksiin. Otsonointiajan arvioiminen helpottuu, jos on tiedossa kuinka kauan tilassa on tupakoitu.
Otsoni on haitallinen yhdiste, joten otsonoitavassa tilassa ei saa oleilla, ja hyvästä tuuletuksesta kannattaa huolehtia sekä otsonoinnin aikana että sen jälkeen.
Lähde:...
Kokosävelasteikkoa on vaikea selittää ilman nuottiviivastoa, joten asia voisi selvitä seuraavista linkeistä
http://www.uta.fi/mute/ast17.htm
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=24&la=fi
Somppi on vanha (ainakin 1600-luvulta saakka) talonnimi Etelä-Pohjanmaalta. Vanhoissa kirkonkirjoissa nimi kirjoitetaan usein joko muotoon Sompi tai Sompe. Nimi juontaa juurensa Kauhavalla olleeseen Sompin talon, joka jaettiin kahtia isossajaossa vuonna 1826 Stor Sompin ja Lill Sompin tiloihin. Mainitsemasi nimet ovat isojaon jälkeen kantatilasta irrottautuneita taloja, eivät siis luonto- tai paikannimiä. Nimi on niin vanha, että sitä tuskin on käännetty ruotsista suomeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teos (Otava 2000) ei anna mitään etymologista selitystä Somppi-nimelle vaikka se monelle muulle nimelle sellaisen antaakin.
Somppi-Isosompin sukuseurasta voit tiedustella , josko heillä olisi lisätietoa etymologisista...
Kielitoimiston sanakirjasta löytyi vain kolme x-alkuista sanaa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/x?searchMode=all
Nykysuomen sanakirja (näköisversio vuodelta 1951-1961 laitoksista) listaa 8 sanaa, https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_6_Ts-O.pdf
Lisää tietoja saa muutoksista ja oikeinkirjoitusohjeita saa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
LINNEA -tietokannoista,jotka ovat yleisissä kirjastoissa nykyisin myös asiakkaiden itsenäiskäytössä, löytyi hakusanalla hitsausrailo* seuraava teos:
Grönlund, Eero : Hitsausrailot : vaatimukset, valmistusmenetelmät, toleranssit ja taloudellisuus [julkaisija: Suomen metalli-, kone- ja sähköteknisen teollisuuden keskusliitto, MET ry.] [Helsinki] : Metalliteollisuuden kustannus, 1990. 52 s. : kuv. ; 30 cm. (Tekninen tiedotus / MET, ISSN 0788-0987 ; 1990, 6) ISBN: 951-817-465-2.
Sitä näyttäisi teknillisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulukirjastojen lisäksi olevan myös joissakin maakuntakirjastoissa. Tarvittaessa kaukolainapyynnön voi jättää lähimpään kirjastoon.
Hitsausrailoja ja railonvalmistusta käsitteleviä julkaisuja, joista osa on...
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten...
Enid Blytonin teos Viisikko pulassa ilmestyi nimellä Five Get into Trouble vuonna 1949. Suomeksi kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1959 Tammen kustantamana, suomentaja oli Hedvig Järvenpää-Lehtonen. Vuonna 1967 ilmestyi kirjan kolmas painos, jonka oli suomentanut Heidi Järvenpää. Vuoteen 2004 mennessä kirjasta oli ilmestynyt 11 painosta.
Kirjan juoni lyhyesti: Viisikko lähtee pyöräretkelle ja tustustuu Richard-nimiseen poikaan. Kidnappaajien tarkoituksena on siepata Richard, mutta he erehtyvät pojasta ja nappaavat Dickin. Viisikko lähtee jäljittämään ryöstäjiä Pöllöviidan kartanoon, mutta joutuu luonnollisesti itsekin pulaan.
Tällä hetkellä kirja löytyy hyllystä useista Helsingin kirjastoista.
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
Amerikansukulaisenne muistama loru näyttäisi variaatiolta lorukirjallisuuteen Antti kantti karvakontti -muodossa taltioidusta kansanrunosta:
Antti kantti karvakontti
löysi hiiren aitan alta,
söi suolet, jätti puolet.
Käyttämieni lähdeteosten perusteella Antti kantti karvakontti -lorussa on vain nämä kolme säettä. Söi/möi-riimi, jota siinä ei ole, esiintyy toisessa Antti-lorussa:
Antti tantti lehmän löllö,
Kivennavan kirkon pöllö
meni ojasta ongelle,
sai kolme sammakkoa.
Yhden söi, toisen möi,
kolmannen vei muijalleen.
Mahdollinen jatko muisteltuun loruun on saattanut olla oma tilapäissepite tai kysymyksessä mainittua Martta kartta karvajalkaa vastaava sovitus jostakin muusta kansanperinteemme nimilorusta.
Kirjallisuutta:
Västäräkki...
F1-auto käyttää kilpailussa noin 60 litraa erikoisvalmisteista bensiiniä sadan kilometrin matkalla. Kun ajomatka yhdessä kilpailussa on reilu 300 kilometriä, auto kuluttaa noin 180-200 litraa bensiiniä yhdessä kilpailussa.
Lisätietoja lähteestä: http://www.nelonen.fi/einstein/jakso20/temppu2.htm
Jäähallien sähkönkulutus vaihtelee merkittävästi riippuen hallien pinta-alasta ja hallien teknisistä ja rakenteellisista ratkaisuista. Eniten energiaa kuluu kylmäkoneiston toimintaan. Suomen Jääkiekkoliiton jääurheiluolosuhteiden ympäristöohjelmassa kerrotaan, että jäähallien energiankulutuksen
määrään vaikuttavat eniten hallin ilman lämpötila, jään pintalämpötila,
jäänhoitoon käytetyn veden määrä ja lämpötila, vaipan lämmöneristyskyky, ilma-
ja...
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Kirjaa näkyy olevan myös Haminan kirjastossa. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/
saat lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Vanhoista rahoista on kysytty usein aikaisemmin. Selaa vastauksia Kysy kirjstonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hakusana: rahat
Ensimmäinen runo on Lauri Pohjanpään Kalajuttu. Se on ilmestynyt runoilijan kokoelmassa Sininen hämärä (1933).
Toinen runo on Uuno Kailaan Hyttynen ja muurahainen. Se löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kailas, Uuno : Punajuova (1933) s. 92
Eläinrunojen kirja (1997) s. 201
Pieni aarreaitta 3 (1993) s. 233
Rudolf Koivun runokirja (1991) s. 55
Tunteellinen Siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (1994) s. 55
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -oppaan mukaan viiden markan kolikot tehtiin vuosina 1953-1962 niklatusta raudasta, ei hopeasta. Kolikon kunto määrittää arvon ja vuodelta 1957 olevan viiden markan hinta vaihtelee 1-8 euron välillä.
Lähde: Suomi: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
Miranda-nimeä ei löydy almanakan nimiluettelosta. Pentti Lempiäinen toteaa kirjassaan Nimipäivättömien nimipäiväkirja, että Mira, jonka nimipäivä on 30.4., on ilmeisesti lyhennelmä nimistä Miranda ja Mirabella. Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta suositeltiin Miran nimipäivää 30. huhtikuuta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla, osoitteessa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=452 (otsikolla "Milloin voin viettää nimipäivääni, kun nimeni ei ole almanakassa?"), on ohjeita juhlapäivän löytämiseksi.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja. WSOY, 1989. s. 325.
Lasse kirjoista ensimmäinen on Lasse ekaluokkalainen, sarjassa on useita kirjoja
ja viimeisin ilmestynyt on Lasse ja superäiti. Lasse kirjat ovat ruotsalaisten
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittamia ja suomeksi ne on kääntänyt
Tuula Kallioniemi, joka on yksi suomalaisista tämänhetken parhaista lastenkirjailijoista. Lasse-kirjat ovat humoristisia ja sopivat nuoremmille kuin samojen kirjailijoiden kirjoittamat Bert-kirjat. Lasse kirjoja on kaikissa kirjastoissa Helsingissä hyvin saatavilla. Sopivat n.8v.-.
Mauri Kunnas on tunnettu suomalainen lastenkirjailija, jonka suosituimpia kuvakirjoja ovat mm. Koiramäki-kirjat sekä Koirien Kalevala.
Kunnaksesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoja mm. kirjoista :
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3
- Kotimaisia lastenkirjankuvittajia
Internetistä löytyy myös paljon tietoa Mauri Kunnaksesta. Paras verkkolähde on Kunnaksen omat kotisivut (http://www.maurikunnas.net). Myös Otavan sivuilla on paljon tietoa kirjailijasta ja hänen teoksistaan (http://www.otava.fi).
Kristiyhteisö on syntynyt Rudolf Steinerin (1861-1925) oppien pohjalle. Steinerin kristologia ei ollut puhdasoppista, eivätkä kristilliset kirkot hyväksyneet sitä. Joukko luterilaisia pappeja perusti vuonna 1922 Kristiyhteisön (Die Christengemeinschaft), joka ilmentää Steinerin kristillistä teologiaa. Monet kristilliset suuntaukset eivät ole tunnustaneet tai eivät ole ottaneet kantaa Kristiyhteisöstä kristillisenä uskontokuntana. Kristiyhteisö ei ole Suomen ekumeenisen neuvoston eikä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen.
Lähteet:
Uusien uskontojen käsikirja, Kirjapaja 2006
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiyhteis%C3%B6
https://kristiyhteiso.fi/tutustu-kristiyhteisoon/yleista/
Kauhuääniä kannattaa etsiä hakusanalla äänitehosteet. Haku on tehty kirjastojen monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi), joten kaikkea aineistoa ei ole joka paikkakunnalla. Sitä voi kuitenkin tiedustella kaukolainaksi, omassa kirjastossa osataan neuvoa.
Tässä listaa:
- Halloween hootenanny (kokoelma kauhu- ja Halloween-
aiheisia kappaleita eri artisteilta)
- Sounds of nature and the great outdoor (sis. mm. ukkosen
ääniä)
- Scary sound effects : nightmarish noise for Halloween!
(kauhuelokuvien äänitehosteita)
- These ghoulish things : horror hits for Hallowe'en (kokoelma kauhu- ja Halloween-aiheisia lauluja eri artisteilta)
- Essential death & horror sound effects (äänitehosteita
kauhufilmeistä)
- Halloween horrors (...
