Malesialaisten kirjailijoiden kirjoja ei Helsingin kaupunginkirjaston (&Vantaa & Espoo) tietokannasta löydy. Niitä tiedustellaksesi kehotan sinua kääntymään Aasian
ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitoksen puoleen (Helsingin Yliopisto os. Meritullinkatu 1 B puh. 191 22224). Muuta Malesiaan liittyvää löytyy kyllä. Olen koonnut aineistoa
jota ei voi kutsua matkakirjoiksi, mutta eivät ne "sisältäpäin" nähtyjäkään välttämättä ole.
Remes, Juha : Tunne Aasia , 1997
Naipaul V.S : Beyond belief -- islamic excursions among the converted people
Naipaul V. S: Matka islamin maailmaan
The politics and ethnic conflict regulation -- eds. JOhn McGarry and Brendan O` Leary (etniset ryhmät & konfliktit mm. Malesiassa)
Knappert: Malay - myths...
Ylen artikkeli lintujen laulun muistisäännöistä sisältää joitakin lintujen sanomisia: http://yle.fi/uutiset/3-5349958
Yleisempää tietoa lintujen laulamisesta löytyy mm. Suomen Luonto -lehden sivuilta: http://www.suomenluonto.fi/tag/linnun-aani/
Kirjastosta löytyvistä lintujen laulua käsittelevistä teoksista saattaa löytyä myös kansanperimätietoa linnunlaulujen sisällöstä:
Cajander, Veli-Risto: Lintu ja ääni: kotoiset lintumme solisteina
Koskimies, Pertti: Tunnista linnut: ääniretki pihalta rannoille
Linnuilla on erittäin hyvä näkö, Esim. maakotka voi nähdä puolentoista kilometrin korkeudesta maassa olevan jäniksen. Myös lintujen kyky nähdä ultraviolettia auttaa saalistuksessa ja muussa ruuanhankinnassa.
Lisää tietoa lintujen näkökyvystä esim. Ylen artikkelista (23.10.2017) tai Kouvolan Sanomista (28.5.2017) :
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/23/kokemus-ja-uv-nako-auttavat-lintua-tunnistamaan-nousevat-ilmavirtaukset
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/3084a7ec-58b0-46ae-87f9-d7679df2bc93
Kappaleen säveltäjäksi on joskus mainittu Toivo Kärki, useimmiten se on merkitty kansansävelmäksi. Kärki ainakin toimi mukana laulun sovituksessa. Sanoitus on Markus Allanin omaa työtä.
Laulussa joku istuu yömyöhällä hiipuvan nuotion äärellä hiillokseen tuijottaen. Kyyneleet valuvat ja laulaja arvuuttelee mahdollisia sydänsuruja. Seuraavassa säkeistössä kertoo laulaja hiipivänsä tyttönsä luo leirille hiljaa ja kuiskaavansa hänelle anteeksipyyntönsä. "On vuosia siitä niin monta nyt vihdoinkin luoksesi saan." Lopuksi hoputetaan ratsua kiiruhtamaan "vuorien taakse lentäen". "Tiedäthän ettemme kauas matkaamme jatkaa saa." Kädet koskettavat vielä toisiaan ja katseet kohtaavat. Viulut soivat, kertovat itkien, "mustalainen kaipaa taas."
Laulun...
Puistotätitoiminnan historiasta kerrotaan lyhyesti Siiri Vallin julkaisussa 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä. Ensimmäisestä puistotädistä siinä ei ole mainintaa.
Puistotätitoiminnan aloittivat työvalmiusnaiset 1940-luvulla yli 30 puistossa. Pienten lasten hoitopaikkojen vähyyden vuoksi toiminta osoittautui perheille tarpeelliseksi avuksi. Enimmillään puistotätejä oli Helsingissä 110-125.
Puistotädit toimivat puistoissa rajatulla, kaupungin osoittamalla alueella. Toiminta oli (ja on) yksityistä valvottua pienten lasten ulkoilutoimintaa pääasiassa alle neljävuotiaille lapsille.
Toiminta otettiin leikkikenttien tavoin lastentarhain johtokunnan valvontaan vuonna 1951, mutta se jäi edelleen yksityisten henkilöiden yrittäjyyden...
Juhani Peltosen Elmon kuunnelmaversio lähetettiin v. 1977 ja kirja ilmestyi. v. 1978. Elmohan on fantasiaa vapaasti käyttävä surrealistissävytteinen kertomus eikä tarjoa kovin paljon ajallisia kiinnekohtia, joihin tapahtumat voitaisiin sijoittaa. Yleisesti ottaen kirja kuvaa kuitenkin kirjoittamisajankohtansa todellisuutta ja aikaa vähän sen jälkeen.
Teoksen suosiota selittää varmasti yksi sen pääteema eli urheilu. Elmohan käsittelee riemastuttavasti huikean, mutta samalla lempeän parodian keinoin meille suomalaisille pyhää asiaa, huippu-urheilua. Päähenkilö on suvereeni urheilusankari, joka voittaa kaiken haluamansa sepitteellisissä Dervangan olympialaisissa ja Andien talvikisoissa. Elmo on myös ominaisuuksiltaan perinteinen suomalainen...
Replica-sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi kaksitoista kappaletta: Amyn takaa-ajo; Amy, numero seitsemän; Kohtaaminen; Salaseura; Täydelliset tytöt; Toinen Amy; Syytetty; Kuume; Amyn äiti; Lapsinero; Amy Pariisissa ja Kolmastoista Amy. Elokuussa ilmestyy sarjan 13. osa Sijainen ja lokakuussa 14. osa Alku.
Eepos-kirjastojen kokoelmista löytyy muutama sanakirja ukrainan kieleen ja lisäksi cd-rom Opi ukrainaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille. Näitä voit katsoa tarkemmin Eepos-verkkokirjastosta osoitteessa https://eepos.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%…;
Muualta Suomesta (lähinnä Helsingistä ja Tampereelta) löytyy alla olevia teoksia.
- Ukraina : opi lisää puhumalla, CD-ROM | [2006]
- Ukrainian phrasebook / Marko Pavlyshyn, Kirja | 2002 | 2nd ed.
- Ukrainian : the complete course 1A ja 1B, CD-levy | p2001
- Modern Ukrainian / Assya Humesky Kirja | cop. 1999
- Ukraina - keskeistä sanastoa ja sanontoja vasta-alkajille, cd...
Kysymäsi runon suomennos ”Nyt emme käyskennellä” löytyy Aale Tynnin kääntämänä kokoelmasta ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1974; useita muitakin painoksia). Sen tekijänoikeudet ovat tosin vielä voimassa ja raukeavat vasta vuoden 2067 jälkeen, kun Tynnin kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta. Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Muita suomennoksia en löytänyt enkä oikein usko, että tuosta runosta olisi tekijänoikeuksista vapautunutta suomennosta, koska Byronia suomennettiin vanhoina aikoina melko niukasti. Byronin runojen suomennoksista ovat toistaiseksi tekijänoikeuksista vapaita lähinnä muutamat Valter Juvan suomennokset, joiden joukossa ei kuitenkaan ole...
Viiden uusimiskerran jälkeen sinun pitää käydä lainaamasi aineiston kanssa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Voit lainata aineiston uudelleen, mikäli siitä ei ole varauksia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Vaikuttaa siltä, että Klovholmen-nimistä aluetta ei todellisuudessa ole Helsingissä olemassa, vaan se on saari Porvoossa. Klovholmen näkyy Googlen kartassa Tapanilassa, mutta sitä ei löydy mistään vanhasta tai uudesta virallisesta Helsingin kartasta. Kyseessä voi olla virhe Googlen karttapalvelussa.
Etsiskelin englanninkielisiä artikkeleita aiheesta. Lähes kaikissa lähteissä neuvottiin, että vesipesu juoksevassa vedessä on paras tapa päästä eroon vihannesten ja hedelmien torjunta-aineylijäämistä.
Kuoriminen kannattaa erityisesti silloin kun kyseessä on hedelmä tai vihannes, joka sitoo kuoreensa paljon torjunta-aineita. Persikat ja omenat ovat tutkimusten mukaan tässä suhteessa vaarallisimpia. Ulkomaiset omenat kannattaa siis aina kuoria. Environmental Working Groupin sivustolla on tutkimustuloksiin perustuva listaus hedelmistä/vihanneksista, jossa ensimmäisenä oleva sisältää keskimääräisesti eniten torjunta-aineita jne. Persikka pärjäsi tutkimuksessa huonoiten (sen kuorihan on hyvin pehmeä ja huokoinen). Parhaiten pärjäsivät...
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Samalta tekijältä on myös kirja Ötökät, jossa on tietoa hyttysistä.(Kannattaa käyttää hakusanana mieluummin "hyttyset" kuin "itikat".) Molemmista hyönteisistä on tietoa kirjassa Lennossa saalistavat lepakot ja muita ihmeellisiä ahmatteja. Tämän on kirjoittanut Theresa Greenaway ja se on yleensä sijoitettu kirjaston lastenosastolle.
Mainittuja kirjoja kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piikki viittaa tällaisissa tapauksissa lukuun 25. "Satapiikki" tai lyhyemmin "piikki" tarkoittaa kevytmoottoripyörää, jonka moottorin iskutilavuus on n. 125 kuutiosenttimetriä. Vastaavasti millin ja piikin pelti tarkoittaa peltiä, jonka paksuus on 1,25 mm.
Hakusana piikki kielitoimiston sanakirjassa.
Satapiikki Wiktionaryssa.
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni...
Aforismi on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873) ja kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Beneath the rule of men entirely great, the pen is mightier than the sword". Latinankielistä versiota ei tiettävästi löydy.
Hei!
Tässä joitakin nettiosoitteita aiheesta:
http://www.mediaconsultit.com/vtvesitalous/Vesitalous200101/vaan.html (sivun lopussa on mm. mainittu monia lähdeteoksia, joista löytää lisää tietoa ja esim. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy ko. sivulla mainittuja Leea Virtasen kirjoja).
Osoitteessa http://personal.inet.fi/tiede/poltergeist/english.htm on pienet kuvaukset suomalaisista kummitustarinoista, mutta ennen kaikkea tältä sivulta on taas pieniä linkkejä (numeroita), jotka johtavat moniin kirjallisiin lähteisiin.
Tampereen kaupunginkirjastossa on myös kirja nimeltään Olevaisen yöpuoli, tekijä: Tikkala, Heikki ja siinä kerrotaan paikallisia kummitustarinoita ympäri Suomea ja mm. kuuluisista Ylöjärven kummituksista. Samasta asiasta...
Judith E. Kingin teoksessa ”Seals of the world” (Oxford University Press, 1983) kerrotaan, että aikuisen mursun nahka on paksuudeltaan 2–5 cm. Kaulan tienoilla nahka voi olla vieläkin paksumpaa. Nahan alla on vielä keskimäärin 6–7 cm:n paksuinen rasvakerros, joka olla paksuudeltaan suurimmillaan jopa 15 cm.
Runar Schildtiä ja Väinö Linnaa yhdistää kirjailijana mm. taitava elävän puhekielen käyttö, psykologinen herkkyys ja loistava ympäristönkuvaus.
Aihepiireiltäänhän nämä kirjat eivät ole yhteneväiset kuten eivät myöskään historialliselta ajankohdaltaan.
Jokainen henkilö kuitenkin lukee ja kokee teokset oman itsensä kautta, joten on aika vaikea tarkasti tulkita teosta toisen puolesta.
Ehkäpä parhaaseen analyysiin pääset lukemalla kyseiset teokset itse ja tulkitsemalla ne oman lukukokemuksesi kautta.
Lordi Wimsey joutuu auto-onnettomuuteen uudenvuodenaattona ja majoittuu Fenchurch St Paulin pappilaan, jossa lupautuu ottamaan osaa kirkonkellojen soittamiseen koko yön läpi. Diskanttimuunnelmia soitettiin keskiyöstä yhdeksään aamulla. Pääsiäisen maissa Fenchurch St Paulin hautausmaalta löytyy ruhjottu tunnistamaton ruumis. Tapulista löytyy salakirjoituksella kirjoitettu viesti. Kirkkoherra Venables pyytää lordi Wimseytä tutkimaan tapausta. Vainajaa epäillään Crantoniksi, vankilasta vapautuneeksi jalokivivarkaaksi. Mies löytyy kuitenkin hengissä Lontoosta. Varastetut smaragdit löytyvät. Löydetty ruumis paljastuu Geoffrey Deaconiksi. Crantonia syytetään murhasta. Hän kertoo löytäneensä Deaconin kuolleena tapulista. Joulun jälkeen...
