Kyseessä on varmaankin unkarilaisen Ferenc Törökin vuonna 2017 valmistunut elokuva nimeltä 1945, joka esitettiin Yle Teemalla 27.1.2021.
Elokuvasta ei ole tehty tallennetta, jota olisi lainattavissa kirjastoissa. Elokuva ei valitettavasti ole enää katsottavissa Yle Areenassakaan.
Sinun kannattaa lähettää Ylelle uusintatoive.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://areena.yle.fi/1-50484143
https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1586299
Tässä löytämiäni Helsinkiin sijoittuvia 1920-luvun lapsuuden kuvauksia:Eila Pennanen: Tyttölapsi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41143Maija Larmola: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au64f39dce-731f-46c1-a7df-e09a41c9ebadMika Waltari: Palava nuoruus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15126Toivo Mäkelä: Linnoituksen iloiset lapset (sijoittuu Suomenlinnaan) https://finna.fi/Record/eepos.198574?sid=4729526971Sotamies Gunnar: Värikäs elämä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4281814Lauri Koskivaara: Kun Helsinki oli nuori ja pieni : muistikuvia poikavuosilta https://finna.fi/Record/oy....
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa kasvinsuojelusta luomutuontannossa. Ensisijaisesti rikkakasveja, kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan laji- ja lajikevalinnalla, viljelykierrolla, viljelytekniikoilla ja tuhoojien luonnollisilla vihollisilla. Lisäksi rikkakasvien torjuntaan voidaan käyttää esimerkiksi harausta, kitkemistä ja liekitystä. Näiden keinojen lisäksi voidaan käyttää luomutuontoon hyväksyttyjä aineita, jos tuhoojakohtaiset torjuntakynnykset ylittyvät. (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/luomukasvit/Luom…)Luettelo sallituista aineista löytyy osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/lannoite-ja-torjunta-aine/kasvinsuojeluaineet-2025a.pdf. Taulukosta selviää myös kunkin...
Teoksessa Halkka: Laitetaankos pesä (1998) sanotaan: "Rauhoitetuista linnuista ja nisäkkäistä ei ole luetteloa. Kaikki linnut ja nisäkkäät ovat rauhoitettuja, elleivät ne ole varta vasten rauhoittamattomia."
Suomen laki sanoo asian mutkikkaammin: Tämän luvun soveltamisalaan kuuluvat
nisäkkäät ja linnut ovat rauhoitettuja. (38. pykälä) Tämän luvun säännöksiä
sovelletaan Suomessa luonnonvaraisina esiintyviin eläin- ja kasvilajeihin lukuun ottamatta metsästyslain 5 pykälässä tarkoitettuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä taloudellisesti hyödynnettäviä kaloja. (37 pykälä).
Johtopäätökseni on: maamyyrä on rauhoitettu, sillä sitä ei ole erikseen rauhoittamattomien eläinten luettelossa.
Wivi Lönnin syntymästä on piakkoin 150v. Hän syntyi 20.5.1872 Tampereella. Tällaiset tasavuodet (syntymästä/kuolemasta) innoittavat usein tietokirjojen kirjoittajia koostamaan elämäkertoja jne.
Wivi Lönn oli aikansa harvinainen poikkeus; naispuolinen arkkitehti ja Suomen ensimmäisen oman toimiston perustanut naisarkkitehti. Opiskellessaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla 1892 hän oli vasta toinen naispuolinen opiskelija. Wivi oli ilmeisen lahjakas ja parhaiten menestynyt opiskelija ja tästä syystä hänen pääopettajansa, arkkitehti Georg Schreck suositteli siirtymistä Helsinkiin Polyteknilliseen opistoon ylimääräiseksi oppilaaksi. Wivi valmistui arkkitehdiksi 1896, viidentenä naisena Suomessa.
Wivi Lönn menestyi myös...
Voisikohan kyseessä olla Vesa Mäkelän lukemana äänikirjana julkaistu Ritva Toivolan saturomaani Kun Pikkukorva sai siivet?
"Tomi on viettämässä lomaa maalla, kun hän yllättäen tempautuu seikkailulle hiisien valtakuntaan. Tomista tulee hiisi Pikkukorva, ja hän pestautuu palvelijaksi Rumahiiden palatsiin. Vain harvat ovat nähneet peilin takana asuvan pelottavan Rumahiiden, ja se joka keksii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Yhdessä ystäviensä Sukkelan Harmaan ja hiisityttö Hiisun kanssa Tomi ryhtyy selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta, – ja se onkin tosi visaista puuhaa."
Kun Pikkukorva sai siivet | Kansalliskirjasto | Finna.fi
Marja-Liisa kappale löytyy äänitteeltä Unohtumattomat--Anna Mutanen, Matti Lehtinen.
Nuotit ja sanat löydät Suuri toivelaulukirja 3:sta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineiston saaatavuustietoja voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi (Levyä etsiessäsi kirjoita nimekenttään Unohtumattomat Anna Mutanen, pelkällä unohtumattomilla saat hurjan määrän aineistoa selattavaksi...).
Ruotsin eurovaalitulos ei ole vielä varmistunut, joten tämä vastaus perustuu alustavaan tulokseen. SVT:n vaalikoneeseen annettujen vastausten mukaan Ruotsin pohjoisin europarlamentaarikko olisi vasemmistopuoluetta edustava Jonas Sjöstedt. Hän on ilmoittanut kotikunnakseen Uumajan, joka sijaitsee Kokkolan korkeudella.Lähde: Här är dina EU-parlamentariker (SVT): https://www.svt.se/nyheter/inrikes/har-ar-dina-eu-parlamentariker (klikkaamalla valittujen kuvia avautuu tietolaatikko, jonka lopussa on linkki ehdokkaan vastauksiin vaalikoneessa. Sieltä löytyy ilmoitettu kotikunta).Ruotsin virallinen vaalitulospalvelu: https://www.val.se/
Åbo stadsbibliotek har några formulärhandböcker på svenska.
Folke Grauers: Nordsteds formulärbok (Stockholm, 2007)
Rembe Annika: Wahlström & Widstrands formulärhandbok (Stockholm, 1998) och
Forss, Thomas: Handbok I vardagsjuridik (Helsingfors, 1998), som innehåller också formulär
På finska:
Juridiset asiakirjamallit (Helsinki, 2010)
Asiakirjamallit (Helsinki, 2008)
Av dessa rekommenderar jag Juridiset asikirjamallit, men den är bara på finska.
Du kan använda ämnesord som formulärhandböcker, asiakirjaoppaat, asiakirjat, mallit när du söker i nätbiblioteket Vaski http://www.turku.fi/vaski
"Cubic surface" on aivan oikeaan osunut arvelu. Russellin muistelmien englanninkielisessä laitoksessa sanotaan näin: " -- I worked on the problem of the twenty-seven straight lines on a cubic surface."
Kuvaustasi vastaava kirja voisi olla Nicola Bayleyn kuvittama "Kirjavan kissan kirjava peite" (WSOY, 1981). Tekstin on kirjoittanut William Mayne ja kirjan on suomentanut Riitta Mäyrälä. Kirjan kannessa kissa istuu tilkkutäkin tai -peiton päällä. Kansikuva ja kirjan kuvaus löytyvät Kirjasammon Sivupiiri-sivustolta: https://urly.fi/1eW6 .
Sivupiiri - Kirjasammon etusivu lasten- ja nuortenkirjallisuuteen: https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Löysin numeron sosalarm-sivulta, 13113 https://www.sosalarm.se/trygghet/viktiga-telefonnummer/11313/. Sitä kannattaa kokeilla, Ruotsin suunta +46. Palvelussa ei kerrota, voiko puhelimeen soittaa ulkomailta, mutta ymmärtääkseni se ei ole kansainvälinen niin kuin 112, joka yhdistyy aina paikalliseen hätänumeroon. Jos se ei toimi, ota yhteyttä Sosalarmiin, sieltä varmasti pystytään neuvomaan eteenpäin https://www.sosalarm.se/om-webbplatsen/. Myös paikallisen poliisin kautta voi yrittää tiedustella.
Kyseessä lienee Erkki Apajalahden sovitus Uralin pihlajasta sekakuorolle vuodelta 1976, teksti on ilmeisesti Kosti Kivilahden tekemä.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3092123/uralin-pihlaja
https://vantaa.vas.fi/files/2021/05/YHTEISLAULUJA-PUISTOKULMASSA-VAPPUN…
Valitettavasti runon alkuperää ja tekijää ei ole löytynyt lukuisten tietokantahakujen ja kyselyidenkään jälkeen. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Vuoden 1973 suosituin tyttöjen nimi oli Katja ja poikien nimi Mika (1973).
Vuonna 1973 Katja-nimen sai 1171 lasta ja Mikan 1667.
Lähde:
Väestöjärjestelmästä on poimittu suosituimmat etunimiä koskevat nimiluettelot syntymävuosittain (1969-2019).
www.avoindata.fi/data/fi/dataset/suosituimmat-etunimet-syntymavuosittain-ja-kunnittain
Valitettavasti ainakaan Helmet-kirjastoista ei noin isoa laminointilaitetta löydy. Epäilisin tilanteen olevan sama muuallakin. Noin suurten laminointikoneiden hinnat pyörivät parin tonnin molemmin puolin, enkä usko kovin monen kirjaston laittavan niin paljon rahaa kiinni suht' harvakseltaan tarvittavan laitteeseen. Pääkaupunkiseudulla ainakin joudut siis kääntymään kaupallisten toimijoiden puoleen. Laminointipalveluja tarjoavat painoalan yritykset.