Nuottijulkaisussa Iisit biisit : piano. 2 (toimitus Miika Snåre, Ari Leskelä, Harri Laine, F-Kustannus, 2013) on sointumerkit, pianon sointuotteet, komppiehdotukset Mills Gordonin sävellykseen Olen yksinäinen (I'm the lonely one). Vastaavasti teoksessa Iisit biisit : kitara 2 on sointumerkit, kitaran sointuotteet ja komppiehdotus. Muita nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei Suomen kirjastoista valitettavasti ole saatavana.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.1278890
Mikkelin seutukirjastossa on juuri valmistunut 1-luokkalaisille tarkoitettu helppolukuisten kirjojen esite. Siitä löytyy kirjasarjoja, joiden avulla pääsee mukavasti lukemisen alkuun, esim. Kirjatiikeri ja Hyppää kirjan kyytiin.
Kun tulette käymään kirjastossa, kannattaa suunnata myös arkikertomusten hyllylle, josta löytyy esim. Ella-, Risto Räppääjä- ja Reuhurinne-kirjoja.
Esite on liitteenä ja lisätietoja saat Mikkelin seutukirjastosta.
Matin tietotoimiston tapauksessa sopivin yhtiömuoto olisi kaiketi toiminimi. Yrittäjät.fi-sivuston mukaan "Parhaiten toiminimi sopii yritysmuodoksi, jos aiot myydä omaa osaamistasi ja aiot työllistää vain itsesi." Yrityksen nimessä toiminimi-sana tulee tavallisesti ensin eikä sitä useinkaan käytetä, jos yrityksen nimi ilmaisee sen toimialan: "Jos myyt omaa osaamistasi, voi yrityksesi nimi olla vaikka oma nimesi: Toiminimi Matti Meikäläinen. Yrityksesi nimessä voi olla myös suoraan se, mitä teet, ja oma nimesi: Sähkötyöt Matti Meikäläinen." (Ollis Leppänen, Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin!)
Toiminimi on toiseksi suosituin yritysmuoto Suomessa. Vuoden 2021 alussa toiminimiä oli kaupparekisterissä 227 712 kappaletta....
Kyseessä on kappale "Jawohl, jawohl", joka kertoo saksalaisista turisteista.
https://www.youtube.com/watch?v=0aQJ_ie3tL8
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jawohl+jawohl&kieli=Su…
Alla linkkejä aiheista: kirjallisuutta naisten asemasta Suomessa 1800-luvulla, kirjallisuutta lasten asemasta 1800-luvulla, opinnäytteitä kulttuurihistoriasta 1800-luvulla, opinnäytteitä naisten asemasta Suomessa 1800-luvulla ja opinnäytteitä arjen historiasta 1800-luvulla. Voit tehdä Finnassa ja Helmetissä lisää hakuja haluamillasi hakusanoilla ja rajauksilla.https://tinyurl.com/naiset-asema-Suomi-1800https://tinyurl.com/lapset-asema-Suomi-1800https://tinyurl.com/opinnayte-naiset-1800https://tinyurl.com/opinnayte-kulttuurihistoriahttps://tinyurl.com/opinnayte-arjen-historia
Helsingin Sanomissa julkaistuissa ilmoituksissa käytettiin vuonna 1956 nimitystä Kirkkonummen piirin nimismiehen virkahuone. Se sijaitsi Kirkkonummen Lapinkylässä samoissa tiloissa poliisin muiden toimintojen kanssa. Vuonna 1964 uutisoitiin Kirkkonummen poliisin muuttavan uusiin tiloihin, jolloin Lapinkylän kahden huoneen kokoinen, puurakennuksessa sijainnut toimitila vaihtui Kirkkonummen kirkonkylään Hörngården-nimiseen rakennukseen. Lapinkylässä poliisitalo oli jutun mukaan sijainnut kymmenen vuotta. Lapinkylän virkahuoneen tarkka osoite ei käy ilmi lehden ilmoittelusta.
Helsingin Sanomat arkistohaku
HS 11.6.1964
Teosta Modernismi murtuu on vastaushetkellä Helmet-kirjastojen kokoelmissa kolme nidettä. Niitä on lainattu vuosina 2019 ja 2020 yhteensä viisi kertaa, kolme kertaa edellisenä, kaksi kertaa jälkimmäisenä.
Voisikohan kyseessä olla Porin taidemuseon 18.6.–22.8.1993 järjestämä Bonk Business Inc. 100 vuotta -näyttely?
Museon kesänäyttelyn nimi vuonna 2001 oli Empatia – Yli horisontin (Empathy – Beyond the horizon).
Lähde:
Porin taidemuseon vuosikertomus 1993
Kirjallisuutta:
Bonk 100 : suomalainen menestystarina = en saga om finländsk framgång = a Finnish success story
Bonk-kojeiden kuvia:
Popkulttuuria ja undergroundia: BONK EXPO 2016 Virka galleriassa 08.08.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1945 tuhatmarkkasen hinta on rahan kunnosta riippuen 35-400 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta löytyy tietoa mm. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/kuntoluokat.php
Arto Kivimäki suomentaa Seneca-sitaatin "Et sceleratis sol oritur" kirjassaan Verba volant : sanat lentävät (Karisto, 2001) kirjaimellisesti näin: "Aurinko nousee myös rikollisille." Sitaatin taustaa selvittäessään Kivimäki tarjoaa myös vapaamman tulkinnan: "Paistaa aurinko pahoillekin." Teksti on peräisin Senecan hyväntekeväisyyttä käsittelevästä tutkielmasta De beneficiis, neljännen kirjan 26. jaksosta. Kokonaisuudessaan tätä teosta ei ole suomennettu.
Kivimäki huomauttaa myös, että ajatus kaikille paistavasta auringosta tuntuu ensimmäisellä vuosisadalla olleen suosittu, sillä Senecan lisäksi se esiintyy myös Jeesuksen vuorisaarnassa ("Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille." - Matt. 5:45) ja Petroniuksen romaanissa...
Kake Randelinin Tilipäivä koittaa on alunperin Venäläinen laulu nimeltään (translitteroituna) Ponedeljnik. Kappaleen on tekijät ovat Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Jezewski, P. Zhagun, Valitettavasti tarkempaa tietoa tekijöistä ei löytynyt. Kappaleen alkuperäinen esittäjä on Igor Sklyar. Kappale löytyy esimerkiksi Youtubesta haulla Igor Sklyar ja Ponedelnik.
Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Laakkonen pohjautuu Nikolaus-nimen muunnoksiin. Toiseksi mahdolliseksi kannaksi mainitaan Blasius-nimi.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala (1993): Suomalaiset sukunimet. Otava.
Catal Huyuk kaupungin ympärillä ei ilmeisesti ollut muuria, vaan talot oli rakennettu niin, että ne antoivat muurivaikutelman.
Lisää tietoa Catal Huyukistä löytyy m.m. näistä osoitteista (valitettavasti ainoastaan englanniksi):
http://www.smm.org/catal/home.html
http://www.focusmm.com/civcty/cathyk00.htm
http://www.bartleby.com/65/ca/CatalHuy.html
Teoksesta Kulacoglu, Belma, Gods and goddesses : Museum of Anatolian Civilizations / prepared by Belma Kulacoglu ; [translated by Jean Öztürk]. Ankara : Turkish Republic Ministry of Culture, 1992. löytyy tietoa alueelta löytyneestä arkeologisesta materiaalista.
Kirjastosta löytyy teos Suuri Harmonikkakirja: 88 suosikkisävelmää vuodelta 1997. Kimmo Mattila on merkitty teoksen tekijätietoihin sovittajaksi. Muita vastaavia teoksia voi hakea hakusanalla harmonikka ja rajaamalla haun nuotteihin.
Ilmeisesti kyseessä on Ville-Juhani Sutinen.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Ville-Juhani Sutisen runoja ole käännetty englanniksi. Olen etsinyt nyt niin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, hakupalvelu Finnasta ja SKS:n ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Mikäli Sutisen englanninnettuja runoja olisi julkaistu jossain aikakausjulkaisussa, niistä ei välttämättä löydy tietoja viitetietokannoista.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Kuvauksesi tuntuu sopivan Jeremy Lucasin teokseen "Valtameren yksinäinen" (alkup. teos "Whale", suom. Erkki Hakala, WSOY, 1982). Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon löydät kuvauksen kirjasta sekä kuvan kirjan kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2689
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirja voisi olla tämä: Laura Fitinghoff: Hallatunturin lapset. Siinä seitsemän sisarusta jää orvoiksi Ruotsissa 1860-luvun katovuosina. Heidän äitinsä pelkää kuolinvuoteellaan sitä, että lapset huutokaupataan. Näin ei kuitenkaan käy, koska lapset pakenevat ja lähtevät vaeltamaan ennen huutokauppaa. Vuohen he ottavat mukaansa.
On talvi ja kaikialla on ankeat ajat. Myös lapset näkevät nälkää. Yksi kerrallaan he kuitenkin löytävät uuden kodin.
Kirja ilmestyi alun perin ruotsiksi vuonna 1907. Se suomennettiin vuonna 1911, ja siitä on ilmestynyt useita eri painoksia, useilla erilaisilla kansikuvilla. Suomeksi se on ilmestynyt mm. Nuorten toivekirjasto -sarjassa WSOY:n kustantamana.
Tässä kirjan esittely Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/...
