Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
- Ihmiskäsitysten filosofia, toim. Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen, 1984
- Airaksinen Timo: Minuuden rakentajat
- Lauri Rauhala: Ihmiskäsitys ihmistyössä
- Persoonia vai ihmisiä, toim. Jussi Kotkavirta
Kirjastojen kokelmatietokannoista voi hakea lisää hakusanalla "ihmiskuva". Hämeenlinnan nettikirjasto Web-Origo on osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ .
Voit maksaa vain osan myöhästymismaksuistasi.
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menettää, kun velkasaldo on 30,00 euroa tai enemmän.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Kirjastomaksuja voi maksaa myös verkossa. Tällöin maksaminen edellyttää, että korttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Talvisodan syttyessä kokonaan aseissa oli vuoden 1917 ikäluokka eli 22-vuotiaat. Tammi- ja helmikuussa 1940 palvelukseen astui nostoväen III luokkaan kuuluneet noin 30 000 vuonna 1919 syntynyttä miestä. Maalis-huhtikuussa 1940 palvelukseen astuivat vuonna 1920 syntyneet miehet, myös noin 30 000. Lisäksi palvelukseen kutsuttiin vanhempia ikäluokkia ja esimerkiksi 1920-30 -luvulla ilman sotilaskoulutusta jääneitä. Kysymys on siis melkoisen suuresta miesjoukosta, josta on vaikea tehdä yleistyksiä. Pääosa nuoremmista ikäluokista palveli jatkosodassa ja kotiutettiin loppuvuodesta 1944.
Tykistökoulutuskeskus 1 (alkuvaiheessa myös nimellä Kenttätykistön koulutuskeskus) perustettiin joulukuussa 1939. Esikunta sijaitsi Hämeenlinnassa,...
Valitettavasti kyseistä nuottia ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista. Kyseistä nuottia ei löydy myöskään yliopistojen kirjastoista, joten veikkaan, ettei nuottia ole julkaistu kaupallisessa muodossa ollenkaan.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten...
Vaskin verkkokirjaston etusivulta hakupalkin alapuolelta löytyy "Tarkennettu haku", jota klikkaamalla pääsee haun sivulle. Sen avulla voi rajata hakemansa aineiston aiheen, julkaisutyypin ja julkaisuvuoden. Hakiessa uusimpia terveysaiheisia julkaisuja voi sen määrittää aiheeksi, valita kielen, julkaisumuodon ja aivan alhaalta pystyy määrittämään julkaisuvuoden. Lehden voi hakea myös suoraan lehden nimellä, jos tietää minkä haluaa varata.
Hakutulos tällä haulla näyttää ensimmäisenä lehtiä, koska niitä ilmestyy kirjoja useammin. Oikeasta reunasta voi myös vielä määrittää aineiston muodon esim. kirjat tai lehdet.
Lehtien ja kirjojen varaus onnistuu klikkaamalla hakutuloksissa lehden/kirjan nimeä, jonka jälkeen sen...
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Akira Kurosawan elokuva Dersu Uzala (1975) sai Suomen ensi-iltansa Helsingissä 19.3.1976 Capitol-elokuvateatterissa.
TV:ssä Dersu Uzala on esitetty 25.3.1985 (MTV), 18.3.1995 (Yle TV1) ja 31.8.1999 (Yle TV2).
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_127725
Konsulaatti eli konsulinvirasto on valtion johonkin toisen valtion tärkeään kaupunkiin perustama edustusto. Konsulaatti hoitaa pääasiassa kotimaan yksityisten kansalaisten asioita kohdemaassa sekä taloudellisia suhteisiin liittyviä asioita. Konsulaattia johtaa kotimaasta lähetetty virkamies eli konsuli.Kunniakonsulaattia puolestaan johtaa kunniakonsuli. Hän ei saa virastaan palkkaa ja on usein kohdemaan kansalainen, joka hoitaa tehtävää sivutoimisesti.CC on lyhenne ranskan kielen sanoista corps consulaire, ja sillä tarkoitetaan konsulikuntaa, eli konsulaatin henkilökuntaa, omaisuutta ja toimintaa.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Konsulaattihttps://fi.wikipedia.org/wiki/CcSpectrum Tietokeskus. 2. WSOY 1977. S. 404.Spectrum Tietokeskus...
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suosittelisin lämpimästi seuraavia teoksia: 1. C.S. Lewisin Narnia-sarja, johon kuuluu seitsemän teosta: Taikurin sisarenpoika, Velho ja leijona, Prinssi Kaspian, Kaspianin matka maailman ääriin, Hevonen ja poika, Hopeinen tuoli ja Narnian viimeinen taistelu. 2. J.R.R. Tolkienin Hobitti ja Taru sormusten herrasta, johon kuuluu kolme kirja: Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu. 3. Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Mio, poikani Mio. 4. Susan Cooperin viisiosainen Pimeä nousee -sarja: Yllä maan, alla kiven, Pimeä nousee, Viheriä noita, Hopeapuu ja Kuningas Harmaa. Lisäksi Cooperin yksittäinen teos Kultakaapu, siniviitta. 5. Lloyd Alexanderin viisiosainen Prydainin kronikka: Kolmen kertomus, Hiidenpata, Llyrin linna,...
Minkään yhtyeen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä ei tietääkseni ole selvitetty, mutta suosittujen yhtyeiden konserttikiertueiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on kyllä silloin tällöin arvioitu ja uutisoitu. Seikkaperäisin selvitys lienee vuonna 2007 julkaistu Radiohead-yhtyeen teettämä tutkimus yhtyeen kahden Pohjois-Amerikan kiertueen ympäristövaikutuksista. Kiertueista suuremman arvioitiin tuottavan yhteensä 9 073 tonnia hiilidioksidia. Suurimmaksi osaksi hiilijalanjälki muodostui konserttiyleisön matkustamiseen ja kuluttamiseen liittyvistä päästöistä. Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://large.stanford.edu/courses/2012/ph240/landreman2/docs/BFF_Radiohead_Final.pdf.
Katkelma on Aale Tynnin runosta Sherazade kokoelmasta Ylitse vuoren lasisen : runoja (1949). Kyseessä ei siis ole käännös.
Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (s. 690, 1990).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla. https://www.helmet.fi/fi-FI
Nykyisen kirkkojärjestyksen mukaan lehtorin virka seurakunnassa ei ole enää sidottu sukupuoleen. Lisää tietoa lehtorin virkaan liittyvästä lainsäädännöstä: Kirkkojärjestys 1055/1993 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Vaski-kirjastoissa voit uusia lainojasi enintään kolme kertaa, jos uusittavista teoksista ei ole varauksia. Tämän jälkeen et enää pysty uusimaan lainojasi verkkokirjastossa tai soittamalla kirjastoon, vaan sinun on palautettava lainaamasi teokset lähimpään Vaski-kirjastoon. Palauttaessasi lainojasi voit kuitenkin tiedustella, olisiko kirjat mahdollista lainata heti uudestaan. Mikäli kyseisistä kirjoista ei ole varauksia, uudelleen lainaaminen yleensä onnistuu.
Poika ja kynttilä sisältyy Lähteenkorvan vuonna 1945 julkaistuun esikoisrunokokoelmaan Hiljainen rukous. Sen lisäksi runo on mukana kahdessa Lähteenkorvan lyyristä tuotantoa yksiin kansiin kokoavassa valikoimassa: Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979). Näiden lisäksi Pojan ja kynttilän voi löytää kolmannesta Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (Tammi, 2000).
Bionic Woman -tieteissarja oli Yhdysvalloissa tuotannossa vuosina 1976-1978. Uusi versio sarjasta kuvattiin vuonna 2007.
Helsingin Sanomien verkkoarkiston television ohjelmatietojen mukaan Suomessa ei Bionic Woman -sarjaa esitetty 70-luvulla. Vuosina 1995-1997 sitä saattoi Suomessakin katsella Sci-Fi -kanavalla. Amerikkalaisen Sci-Fi -kanavan eurooppalainen versio esitti tieteisaiheisia dokumentteja, sekä kauhu-, scifi- ja fantasiaelokuvia ja -sarjoja Helsingin ja useiden muiden kaupunkien kaapeliyhtiöiden kanavapaketeissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bionic_Woman
Helsingin Sanomat, aikakone
Voisiko kyseessä olla Jouni Tikkasen kirjoittama "Lauma : 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa"?
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389838__Sjouni%20tikkanen%20lauma__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Juho Hakkarainen on kirjoittanut teoksesta kirja-arvostelun Kulttuuritoimituksen verkkosivustolle. Arvostelun mukaan Lauma on tietokirja, mutta samalla myös jännittävää, tosipohjaista seikkailukirjallisuutta. Teoksessa käytetään tietokirjalle hyvin poikkeuksellisia keinoja. "Kerronnassa Tikkanen menee suden nahkoihin ja kuvaa asioita suden näkövinkkelistä." "Kirjassa sudet todellakin tuntevat, ajattelevat ja ennen kaikkea haistavat. Näitä ”haisemia” kuvataan sujuvasti ihmisen...
Kun Finnasta hakee aiheella Eeva Kilpi ja rajaa aineistolajiksi opinnäytteet, niin hakutulokseksi saa useita pro graduja, väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä, joissa käsitellään Eeva Kilven tuotantoa.
Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.
Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä...
