Laturin sähkönkulutus on erittäin vähäistä, n. 1 W. Lisätietoja: Sähköturvallisuuden edistämiskeskus http://www.sahkoturva.info/sahkon_kaytto_kotona/kodin_elektroniikkalait…
Kuningaskuluttaja-ohjelma http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2490
Asevelvollisuuslaissa todetaan seuraavasti: "Asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvollisena, tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista, taikka jos hän on vaaraksi palvelusturvallisuudelle."
"Palveluskelpoisuuden tilapäisen puuttumisen takia asevelvollinen jätetään määräämättä palvelukseen tai vapautetaan palveluksesta toistaiseksi sekä määrätään myöhemmin toimitettavaan tarkastukseen. Määräys voidaan antaa yhden tai useamman kerran enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan."
"Lisäksi palveluksesta rauhan aikana vapautetaan...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on kysytty aiemminkin Tiia nimen merkitystä. Tässä vastaus:
Nimestä Tiia Pentti Lempiäisen kirjoittama Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ei kerro paljoakaan sen seikan lisäksi, että se on Virosta Suomeen tulleen Dorotea-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiia-nimen nimeen Concordia sen lopun perusteella, mutta muuta yhteyttä niillä ei Lempiäisen mukaan ole.
Dorotea-nimi tarkoittaa kreikaksi Jumalan lahjaa, ja se on Dorotheuksen naispuolinen vastine, kolmen katolisen naispyhimyksen nimi.
Nimen Miisa alkuperä ei ole selvillä. (ks. esim. Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen. - 3. tark. p. - Helsinki : WSOY, 2004 tai Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön / Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen. - [Helsinki] : Gummerus, 2007).
Nimen arvellaan olevan miehen Misa-nimen johdannainen. Misa nimi pohjautuu Misaeliin (kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Mischael eli Misach, ”kuka on Jumalan luona tai kuka on niin kuin Jumala”).
Ensimmäinen suomalainen Miisa on nimetty 1930-luvulla (ks. esim. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu Internetissä: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
miisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 1 1
1940-59 0 5 5
1960-79 0 72 72...
Filharmoninen tarkoittaa musiikkia (tai ehkä paremmin harmoniaa) rakastavaa. Sanan taustalla ovat kreikan filo-prefiksi ja adjektiivi harmonikós. Alkujaan sitä käyttivät musiikkiyhdistykset, kuten esimerkiksi vuonna 1543 perustettu Veronan Accademia Filarmonica, mutta myöhemmin sanalla usein viitataan tietynlaiseen orkesteriin.
https://www.tfo.fi/fi/orkesteri-0
Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) myös Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936).
Suomen puolustusvoimien sivuilta löytyy sähköinen versio oppaasta Sotilasmerkistö ja lyhenteet (SLM) https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258496/PEVIESTOS-Sotilasm…
Suomenkieliset lyhenteet alkavat sivulta 92.
Laulun sanat löytyvät nuottikokoelmista 20 suosittua valssia (Hakunilan, Sellon ja Tikkurilan kirjastot ja Kirjasto Omena) ja Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta (toimittanut Ahti Sonninen, Sellon, Tapiolan ja Tikkurilan kirjastot).
Valuuttakurssi kysymyksiin löytyy tietoa Suomenpankin verkkosivuilta.
Tilastot välilehdeltä löytyy päiväkohtaiset kurssit useisiin eri valuuttoihin.
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/
Ruotsin kruunun keskikurssi vuosittain markkaan verrattuna oli vuosina,
94 ~0,73496087
95 ~0,705454468
96 ~0,684696825
97 ~0,679943028
98 ~0,672054762
ja vuodesta 99 eteenpäin kurssi on verrattu Euroihin
99 ~8,8075
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "lelu"-sanalla on vastineita joissakin lähisukukielissämme. Inkeroisen kielessä ovat sanat "lilla" tai "lillo", karjalan kielessä on sana "lilu" ja vatjan kielessä sana "lello". Näitä vastaavia lelua merkitseviä sanoja ("lelo", "lilu") tavataan suomen kielen murteissa.
"Lelu" kuuluu samaan sanapesyeeseen kuin hoivakielenhemmottelemista merkitsevät sanat "lelliä" ja "lellitellä".
"Lelu"-sanaa on käyttänyt suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Abraham Poppius runossaan vuonna 1820.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Setelin arvo on paljonkin kiinni mm siitä minkä kuntoinen. Näissä asoissa pitäisi kääntyä rahaliikkeen puolen arviointia varten.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2005 ilmoitetaan että 1000 markan seteli vuodesta 1955 on ilmestynyt neljällä eri vesileimalla ja hintahaarukka on vesileimasta riippuen 5€-1000 €.
Suomen eläinlääkäreiden nimikirjan (2000) mukaan Mikael Ilves on syntynyt v. 1938 ja hänen isänsä on Väinö Armas Ilves ja äitinsä Margit Alexandra Fagerlund.
Katarina Ilves (1903-1984) on Jean Sibeliuksen tytär. Hän meni naimisiin 30.8.1924 varatuomari Eero Ilmari Ilveksen (v:een 1906 Nyman) kanssa. Vuoden 1954 Kuka kukin on mukaan Eero ja Katarina Ilveksen lapset ovat Merike (synt. 1925) ja Jan (synt.1927).
Näiden lähdeteosten perusteella ei voi sanoa mitään varmaa Mikael Ilveksen yhteydestä Sibelius-sukuun.
Oheisessa Sibelius-sivustossa on tietoa Katarinasta
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/ainolan_asukkaat_katarina_ilves.html
Ohessa tietoa mm. Merike Ilveksestä
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/muistoja_puolisoita_lastenlapsia.ht…...
Arto Sotavallan (7.1.1950-6.2.1990) levy "20 suosikkia: Päivät kuin unta" sisältyy kuuden kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot saat HelMet-aineistohakuohjelmasta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Valitettavasti E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain puhelimelle tai tabletille ladattavalla sovelluksella. E-kirjasto julkaistaan ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. Vanhempia ohjelmistoversioita käyttävillä laitteilla ei voida taata riittävää tietoturvaa, siksi E-kirjasto ei toimi niillä. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.E-kirjasto | Kansalliskirjasto
Ohjeita perunkirjoitukseen löytyy monestakin paikasta.
Esimerkiksi:
Suomen lakioppaan malli (rtf)
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/
Makupalat.fi perunkirjoitustietoa ja perukirjamalleja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta, kuten Pertti Purosen Näin teet perukirjan itse (2008) ja Tuomo Lindholmin Perintöverokirja (2012). Molempia voi lainata Kymenlaakson kirjastoista.
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Ensinnäkin: Karjalan lääniä ei ole olemassa, on Pohjois-Karjalan maakunta ja Itä-Suomen lääni. Joensuun seudulla puhutaan Pohjois-Karjalan murretta.
Varsinaisesti murteella kirjoitettuja uusia romaaneja ei ole, mutta pohjoiskarjalaiselta Hannu Pitkäseltä on äskettäin ilmestynyt kaksi Iliaksen julkaisemaa puoliksi omakustannetta: Elekee ennee. 1999 ; Tulukee tänne. 2000. Näissä puheosuudet on kirjoitettu täkäläisellä murteella. Myös Simo Hämäläinen ja Heikki Turunen käyttävät Pohjois-Karjalaan sijoitettujen romaaniensa repliikeissä Pohjois-Karjalan murretta. Myös tänä vuonna esikoisensa Eurotarinoita julkaissut Leena Leskinen käyttää jonkin verran täkäläistä nykymurretta. Internetistä Pohjois-Karjalan nykykirjailijoiden matrikkelista...
Vastaavaa on kysytty aikaisemmin myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa: http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loydan-vastauksen-taiteilijanimi-kysym…
Kannattaa siis ottaa yhteyttä suoraan Patentti- ja rekisterihallituksen asiakaspalveluun ja kysyä sieltä neuvoa ja tarkempia ohjeita: https://www.prh.fi/fi/index.html
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan englantilaisen kansanlaulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut R. R. Ryynänen. Suomeksi laulu on nimeltään Vanha veikko. Sanat löytyvät ainakin Suuri toivelaulukirja 3 -kirjasta.
Martti Jäppilän salanimellä M. Maja säveltämän ja sanoittaman Lumihiutaleita-kappaleen sanat löytyvät mm. seuraavista nuottikokoelmista:
- Suuri toivelaulukirja 19
- Tangon ja valssin hurmaa : 50 suomalaista suosikkia
- Tunnetuimmat suomalaiset tangot
- Uusi kultainen tangokirja
Sanakirjoista en uuveloa löytänyt, mutta tutkailtuani sanan esiintymistä verkkokeskusteluissa ja muissa vastaani tulleissa yhteyksissä, olisin taipuvainen ehdottamaan, että se merkitsee jokseenkin samaa kuin uuno tai uuvatti: tomppeli, ääliö, typerä, tyhmä, hölmö, narutettava, petettävä; ilkeä, ikävä, kelju ihminen (Jari Tammi, Suuri solvaussanakirja : haukkumasanat)
