Kyseinen kohta kuuluu J. A. Hollon suomentamana seuraavasti:
"Ruokasalien katot oli tehty norsunluulaatoista, jotka voitiin avata, kun haluttiin sirottaa vieraille kukkia ja pirskottaa heidän päälleen hajuvesiä. Iso ruokasali oli pyöreä, ja sen katto kääntyi lakkaamatta yötä päivää niin kuin tähtitaivas." (s. 312)
Suetonius, Rooman keisarien elämäkertoja. WSOY, 1960
Valitettavasti en onnistunut löytämään pihakeinun piirustuksia verkosta. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy kuitenkin teoksia joista piirustukset/ohjeet löytyvät:
Tee itselle tai lahjaksi. 106 : Keinu / [tekijä:] Jani Johannes
More garden woodwork in a weekend / Richard Blizzard
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi .
Hakusanalla "pihakalusteet" löydät lisää aiheeseen liittyviä teoksia.
Kirjailija Ranya Elramly on vaihtanut nimeään avioliiton myötä. Hän on mennyt naimisiin runoilija Markku Paasosen kanssa.
Tietoja Ranya Elramlyn nimenvaihdosta löytyy Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta (13.1. 2005) artikkelista ”Nimen vaihtaminen on tunneasia : usea tunnettu suomalainen kirjailija on vaihtanut hiljattain sukunimensä”. Myös Gloria-lehdessä (10/2003) on Ranya Elramlyn kolumni ”Nimenmuutoksesta”, joka käsittelee hänen nimenvaihdostaan.
Nopolan sisaruksista löytyy tietoa esim. Sanojen aika -tietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/. Valitse kirjailijaksi Nopola Sinikka tai Nopola Tiina.
Kirjoissa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 sekä Matka mielikuvitukseen : lasten ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista on artikkelit Sinikka ja Tiina Nopolasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy myös useita vastauksia hakusanalla Nopola. Niitäkin kannattaa katsoa.
Ilkka Remeksestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa esimerkiksi Ari Haasion teoksesta ”Kotimaisia dekkarikirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2001), Ismo Loivamaa teoksesta ”Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita” 6 (BTJ, 2009) ja Kari-Otso Nevaluoman toimittamasta teoksesta ”Kotimaisia nykykertojia” 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000). Ainakin Haasio nostaa kirjoituksessaan esiin Remeksen merkityksen uuden suomalaisen jännityskirjallisuuden nousussa.
Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageContent… löytyy lista Remeksen kirjallisesta tuotannosta. Valitsemalla valintalaatikosta ”Lähteitä” saat näkyviin myös listan Remeksen kirjojen arvosteluista, joissa saatetaan myös käsitellä...
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy kiinalaisesta horoskoopista kirjoja esim. Wilhelm, Hans: Kiinalainen horoskooppi sekä jokaisesta merkistä oma kirjansa, joissa tekijänä on Kwok Man-Ho. Niiden saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2
Hakusanaksi voi asiasanakenttään kirjoittaa kiinalainen horoskooppi. Ainakin näistä kirjoista löytyy kiinalaisin merkein horoskooppimerkkejä.
Lisäksi Internetistä löytyy esim. Google-haulla sivu, jossa on kaikki kiinalaisen horoskoopin merkit. Tämä sivu löytyy osoitteesta http://www.dlc.fi/~riksu/horosko.htm
Kiinan kieli perustuu kirjoistumerkkeihin, joista jokainen merkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös...
Joseph Persico, joka on myös kirjoittanut 1. maailmansodan viimeisestä päivästä teoksen "Eleventh Month, Eleventh Day, Eleventh Hour: Armistice Day, 1918 World War I and Its Violent Climax" (2005) on listannut erillisessä artikkelissaan viimeisen päivän tappioita. Tässä listauksessa ei ole eritelty kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita erikseen, vaan ne on kaikki laskettu tappioiden kokonaislukuun:
Yhdysvallat n. 3500 miestä
Iso-Britannia n. 2400 miestä
Ranska n. 1170 miestä
Saksa n. 4120 miestä
Kaikkiaan viimeisen sotapäivän tappioiksi voidaan laskea siis yli 11 000 miestä, joista kuitenkin suuri osa on ollut haavoittuneita. Toki näistäkin luvuista saa ainakin suuntaviivoja myös pelkästään kaatuneiden lukumäärien suhteeseen eri maiden...
Nimi Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka tarkoittaa voittoisaa kaunotarta. Nimen Sigrid pohjana taas on muinaisskandinaavinen Sigridh.
Iida on muinaissaksalainen nimi, johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-.
Amanda tulee latinasta ja tarkoittaa "rakastettava" tai "ystävällinen".
Lähteinä käytetty:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Nimipäiväsanat
Vilkuna: Etunimet
Lorusi ovat peräisin Hanhi-emo-nimisestä kirjasta, tekijä on Gyo Fujikawa. Se on ilmestynyt vuonna 1969 ja kuuluu Peku Pensseli -sarjaan. Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Tiedot kirjasta ja loruista löytyvät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
Korttitemppuja käsittelevät ainakin seuraavat teokset: Bailey, Vanessa: Korttitemput, Sisäpelit, korttitemput, Rist, Lene: Temppuja, taikoja ja voittamattomia vetoja, osat 1. ja 2., Presto, Fay: Nuoren taikurin opas, Seppänen, Iiro: Taikoja ja tähtiä, Luttinen, Jarmo: Taikuri Luttinen: temppukirja, Taikatemput, Seppänen, Iiro: Iiro Seppäsen magian maailma, Day, Jon: Simsalabim!: taikurin käsikirja, Adair, Ian: Sata ja yksi taikatemppua, Stutz, Friedrich: Taikurin käsikirja, Salminen, Reijo: Reijo Salmisen taikuutta ja Anttila, Werner: Jokamiehen taikakirja. Kirjaston aineistotietokannasta voit hakea lisää asiasanalla taikatemput tai korttitemput.
Hevosista ja ratsastuksesta kertovia kirjoja on paljon. Alla on joitakin esimerkkejä, jotka kuuluvat Nummi-Pusulan kirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa kirjojen saatavuuden:
http://nummi-pusula.kirjas.to/
Kaikki hevosesta (Otava, 1993)
Ratsastus harrastuksena (Edita, 2003)
Björs, Marko: Ratsastus ja hevosen hoito (Kirjayhtymä, 1992)
Gordon-Watson, Mary: Ratsastuksen käsikirja (Nordic Press, 1992)
Hampe, Margret: Ensimmäinen hevoskirjani (Gummerus, 1998)
Ingman-Friberg, Susanne: Emmi oppii hevostaitoja (Team Rufus, 2001)
Talaskivi, Soini: Suomalainen hevoskirja (Otava, 1990)
Werner, Heidrun: Nouse ratsaille (Otava, 1998)
Internetistä löytyy myös paljon tietoa hevosista ja ratsastuksesta....
Tammen kultaisia kirjoja on julkaistu tähän mennessä 181 nimikettä.
Lisätietoja kyseisestä lastenkirjasarjasta saat Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilta: www.tammi.fi/
Etelä-Koreasta ei suoraan löydy paljoa tietoa, mutta Linda Jakobsonin teokseen "Perinteen taika" (2001) kannattaa varmaan tutustua. Matkaoppaat sisältävät parhaimmillaan tietoa myös kulttuureista ja tavoista (esim. Robinson, Martin: Korea. Lonely Planet 2004). Kun hakua laajentaa koskemaan Aasiaa, löytyy tapakulttuuria ja kulttuurieroja koskevia teoksia, esim. Pukkila, Jaana: Kulttuurisukellus - kohteena Aasia (2002) ja Kulttuureja ja käyttätymistä: Aasia (Finntra 1999) sekä Worldmark encyclopedia of cultures and daily life. osa 3. Hakusanoja ovat Aasia ja siihen yhdistettynä tapakulttuuri, kulttuurierot, ruokakulttuuri.
Toppilansalmi -Hietasaari : rakennusinventointi -teoksessa (Oulu 1993) on neljästä Pitkänmöljäntien rakennuksesta tietoa, mutta ei Perttusen talosta.
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa on Ulla Pohjamon gradu "Kesä Salmessa - porvarillista huvilakulttuuria Oulun Toppilansalmessa (Jyväskylä 2003), mutta siinäkään ei ollut mainintaa em. kohteesta.
Huvilaelämästä Oulussa on teos: Suvelasta Onnelaan, huvilaelämää Oulussa, 1993.
Verkossa on Pohjois-Pohjanmaan aluetietokanta Ostrobotnia, johon on kerätty Pohjois-Pohjanmaata koskevaa aineistoa
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Kirjoittamalla hakusanakenttään huvilat hietasaari saa tulokseksi 38 viitettä.
Helsingin kaupunginkirjastossa vanhempia lehtiä löytyy eniten Pasilan pääkirjaston kokoelmasta. Kirjasto on tosin parhaillaan remontin vuoksi suljettu, mutta avataan syyskuun alussa. Ainakin seuraavista lehdistä on varastossa vuosien 1939 ja 1940 vuosikertoja (molempien tai jommankumman): Suomen kuvalehti, Kotiliesi, Talouselämä, Ilmailu, Suomen lehdistö, Genos, Kansantaloudellinen aikakauskirja, Nuori voima, Yhteishyvä, Historiallinen aikakauskirja. Valtakunnallisten sanomalehtien (kuten Helsingin Sanomat) ja Virallisen lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilminä. Kansalliskirjastossa (Helsingin yliopiston kirjastossa) on ainakin Suomen Kuvalehden kyseiset vuosikerrat luettavissa painettuna versiona, sanomalehtiä lähinnä...
Kustaa Vilkunan kirjan Etunimet, ISBN 951-1-15135-5, mukaan Alli on suomalainen linnunnimi, joka Kalevalassa esiintyy kaihomielen symbolina. "Alahan on allin mieli, uiessa vilua vettä". Nimi Alfhild korvattiin vuonna 1890 virallisesti almanakassa nimellä Alli. Lisää tietoja nimen alkuperästä saatte halutessanne kaikkien kirjastojen kokoelmiin kuuluvista nimikirjoista.
