Tässä luettavaa aiheesta. Myös ao. kirjojen lähdeluetteloista löytynee hyviä vihjeitä.
Arjen valta : suomalaisen yhteiskunnan patriarkaalisesta järjestyksestä myöhäiskeskiajalta teollistumisen kynnykselle (v. 1450-1860. Toim. Piia Einonen ja Petri Karonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002 (Hakapaino)
Kangasmäki, Valtteri. Tilan väkeä ja naapureita : varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807-1883. Jyväskylä, 2011. Opinnäytetyö, luettavissa Internetissä osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26780.
Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta. Toimittanut Minna Kilkki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006
Pesti : elimäkeläisiä tarinoita piioista ja rengeistä....
Sanelukone näyttää löytyvän sekä Helsingin kaupunginkirjaston esineistä (hakusana Sanelin) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=sanelin että nettivuokrauspalvelu Kuinomasta http://www.kuinoma.fi/ joka toimii Vallilan ja Viikin kirjastojen yhteistyötahona.
Kenties myös kännykän nauhoitusmahdollisuudet voisi tarkistaa.
Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006.
Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987.
Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987.
Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala...
Kirjastosta löytyy paljon kirjoja ja lehtiä, joissa on lastenvaatteiden kaavoja. Pääkaupunkiseuden HelMet-tietokannasta löytyi useita Muotimuksu-lehden numeroita, joissa on pelkästään lastenvaatteiden kaavoja ja muita vinkkejä:
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaavat+lastenvaatteet&searchscope=…
Internetistä kannattaa etsiä englanniksi hakusanoilla: 'baby clothes patterns', 'childrens clothes patterns' tai 'kids clothes patters'.
Nuotti Reino Helismaan sanoittamaan kansansävelmään Metsän joulu sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 12 sekä nuottijulkaisuun Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua (toim. Reino Henriksson et al., 1992).
https://finna.fi
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=951-643-724-9
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=951-8933-77-4
Ota mukaasi kuvallinen henkilöllisyystodistus ja tule kirjaston infotiskille, niin sinulle tehdään uusi kortti. Vanha tilisi sekä lainat siirtyvät samalla tälle uudelle kortille.
Kun uusi kortti on tehty, vanha kortti poistuu samalla käytöstä, joten se ei vaihdon jälkeen enää toimi.
Tarkoittanet Koivukylän kirjastoa. Koivukylän kirjaston tietokoneessa on cd-asema, jonka pitäisi lukea cd-romilta valokuvia.
Paras tapa saada vastaus tietyn lähikirjaston palveluita koskeviin kysymyksiin on ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät helmet.fi-sivustolta. Koivukylän kirjaston yhetystiedot löytyvät Helmet-sivustolta täältä.
Voisikohan tämä olla Anneli Toijalan romaani Kaikki elämäni päivät (Tammi, 1985). Siinä Aaten (August?) ja Annan kodissa asuvat myös tyttäret, yhden tyttären mies ja lapsi. Tapahtumat on sijoitettu 1930-luvun pula-ajan Tampereelle ja se kuvaa työläisväestöä. Taisi siinä lapuanliikekin esiintyä. Jossain vaiheessa Anna (tai joku muu) sanoo, että työtön vävy voisi ryhtyä tekemään nahkapalakasseja, koska koko perhe on nahkatehtaassa töissä ja voisi sieltä salakuljettaa turhia palasia kotiin, ja kasseista olisi jotain tuloa perheelle. Vaikka eivät ne muistaakseni juurikaan kaupaksi käyneet. Hansikkaita varastavaa tytärtä en muista, mutta lukukokemukseni tästä on hyvin liki julkaisuvuotta, joten paljon on unohtunut. Muistan kuitenkin pitäneeni...
Sanonta "paistaa täydeltä terältä" on perua niiltä ajoilta, jolloin auringon kehrää ('kiekkoa') nimitettiin "auringon teräksi"."Koska se herra ajoi edes / Kiilsi suitset joill hevoistans käänsi, / Harniskat kiils kuin Auringon terä; / Ei Neitsy tundenut häntä."(Yksi historiallinen virsi, riddarista St. Yrjänästä)"Kuun kurkkihiksi, päivän purkkihiksi, / auringon terän valkeudeksi." (F. A. Hästesko, Länsisuomalaiset tautien loitsut)Kaunokirjallisessa kielessä "auringon terään" on voinut törmätä vielä 1900-luvullakin:"Ah, katsoa saanko viel' auringon terään, / ah, vieläkö elämän myrskyhyn herään?" (L. Onerva, Jäätynyt meri)kehrä - Kielitoimiston sanakirja
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989, ss. 210-211) mukaan Melisan nimipäivä voi viettää 15.9.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tilastotietoja nimen yleisyydestä:
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
melisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 1 1
1920-39 0 1 1
1940-59 0 4 4
1960-79 0 17 17
1980-99 0 112 112
2000-04 0 61 61
2005 0 8 8
Yhteensä 0 204 204
Nimistä kiinnostuneelle lisää linkkejä esimerkiksi Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet
Ruotsin almanakasta ei löytynyt nimipäivää Melisa/Melissalle; muuta tietoa kyllä löytyi Internetistä
(ks. esim. http://www.svenskanamn.se/...
Banaanin sisällä ei yleensä ole matoja tai hyönteisiä, ja tämä johtuu sekä torjunta-aineiden käytöstä että banaanin rakenteesta ja lajikkeesta. Vaikka yksittäisiä tapauksia on raportoitu, ne ovat erittäin harvinaisia.Banaani kasvaa tiiviin kuoren sisällä, eikä siinä ole helposti saavutettavaa paikkaa, johon hyönteiset pääsisivät munimaan tai pesiytymään.Länsimaissa myytävät banaanit ovat lähes poikkeuksetta Cavendish-lajiketta, joka on jalostettu kestäväksi ja tasalaatuiseksi. Tämä lajike ei sisällä siemeniä eikä tarjoa ravintoa tai suojaa hyönteisille samalla tavalla kuin villit banaanit.Banaanit eivät vaadi kasvinterveystodistusta, kun niitä tuodaan EU:n ulkopuolelta. Tämä johtuu siitä, että banaaneja ei juuri viljellä EU:ssa, eikä...
Hiihtäjäpatsaan mallina on ollut kuvanveitsäjän Viktor Janssonin poika Per Olov Jansson joka itse harrasti laskettelua. Patsas on vuodelta 1938.
Tieto löytyi näyttelyluettelosta
Tove Jansson : muistonäyttely : taiteilijavanhemmat Signe Hammarsten Jansson ja Viktor Jansson.
Urho Kekkonen asui Kajaanissa vuodet 1911-1921. Vuonna 1919 hän suoritti ylioppilastutkinnon ja oli armeijassa lokakuusta 1919 kesään 1920, jolloin hän palasi takaisi Kajaaniin. Syyskuussa 1921 hän muutti Helsinkiin aloittaakseen lakitieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Kajaaniin hän palasi sen jälkeen vain muutamiksi kuukausiksi kesällä 1927, 1930 ja 1931 tuomarin ja pormestarin viransijaisuuksia hoitamaan.
Lähde: Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava 1981, s. 162 alkaen.
"The Mandela effect" on ilmiö, jossa useat ihmiset muistavat väärin tosiasioita, tapahtumia tai muita yksityiskohtia johdonmukaisella tavalla. Ilmiön nimi tulee tutkija Fiona Broomen havainnosta, jonka mukaan hän jakoi usean muun kanssa virheellisen mielikuvan siitä, että Nelson Mandela kuoli vankeudessa 1980-luvulla.Mandela effect | Examples, Definition, & Origin | Britannica"Hozier's yell" viittaa irlantilaisen laulaja-lauluntekijä Hozierin (Andrew Hozier-Byrne) ekstaattiseksi luonnehdittuun huutoon vuoden 2023 levytyksessä Noah Kahanin kappaleesta Northern attitude.Hozier's Yell | Know Your MemeNoah Kahan, Hozier - Northern Attitude (Official Lyric Video)
Valitettavasti en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt täsmällistä vastausta tähän kysymykseen. Yleisesti ottaen tuomioistuimen rikoksesta määräämä raipparangaistus oli kuitenkin luonteeltaan julkinen, ja vakiintunut rangaistuspaikka sijaitsi keskeisellä paikalla: kaupungissa yleensä lähellä kirkkoa, maaseudulla usein yleisen tien varrella. Raipparangaistus poistui Suomessa vuoden 1889 rikoslain myötä. Vankiloissa raippoja määrättiin kurinpidollisista syistä aina 1930-luvulle asti, mutta tällöin kyse oli vankilan sisäisestä rangaistuksesta.
Asiassa voisi kääntyä Hämeenlinnan kaupunginmuseon (https://hmlmuseo.fi/yhteystiedot/) ja Vankilamuseon (https://www.kansallismuseo.fi/fi/vankila/info) puoleen.
Lähteet:
Linjama, Topi: "...
Suomen kansallisbibliografiasta hakusanalla "Suomen historia" kielellä turkki löytyy ainoastaan yksi teos, nimeltään Finlandiya Türkleri https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3594950?sid=4880951220Helmet.finna.fi:n tarkennetussa haussa turkinkielisiä kirjoja, joiden alkuperäiskieli on Suomi, löytyy 63 kappaletta: https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22tur%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eoriginal_lng_str_mv%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFieldsValitettavasti ne ovat fiktiivistä kaunokirjallisuutta, suurimmaksi osaksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Turkiksi julkaistuja tietokirjoja suomesta ei vaikuta olevan...
