Kyseessä lienee Nuorten toivekirjastossa vuonna 1975 julkaistu Juri Korinetsin Kaukana joen takana tai sen samana vuonna ilmestynyt jatko-osa Leiritulen äärellä.
"Enoaan Miša rakastaa yli kaiken, toista hänen kaltaistaan ei ole. Hän on karhujen ystävä, yksinkulkija, mainio kalamies ja juttujen kertoja.. -- Kolmetoistavuotiaana Miša pääsee enon kanssa eräretkelle Kuolan niemimaalle -- . Koskaan Miša ei myöskään väsy kuuntelemaan enon jännittäviä kertomuksia vallankumouksen alkuajoilta." (kirjojen takakannen kuvauksesta; molemmissa kirjoissa on täsmälleen sama teksti)
Radion rinnakkaisohjelman lähetin Rovaniemelle tuli vuoden 1963 aikana. Television näkyvyysalue saavutti Rovaniemen 1964.Lähde: Yleisradion historia. 2, 1949–1996
Tällä hetkellä sarjaa ei esitetä millään televisiokanavalla tai verkkopalvelussa. Sitä ei myöskään ole kirjastojen kokoelmissa. MTV3-kanavan palautesivun kautta voi lähettää toiveen sarjan esittämisestä uudelleen:
https://www.mtvuutiset.fi/yritys/ohjelmapalaute
Valitettavasti aiheesta löytyy niukasti kaunokirjallisuutta. Nuortenkirjoista J. S. Meresmaan Dodo saattaisi olla kiinnostava. Siinä yläkouluikäisen Iinan poikaystävä Tuukka kärsii masennuksesta ja uupumuksesta.
Aikuisille suunnatun kirjallisuuden puolelta löytyy Eva F. Dahlgrenin teos Mihin kadotin itseni? : dokumenttiromaani työuupumuksesta.
Termille ei näyttäisi olevan napakkaa yleisesti käytössä olevaa suomennosta.
J.O. Hannula ja K.A. Adaridi kuvavat aikakauden taktillisten muotojen kehitystä ja tuliasein ja teräasein aseistettujen taistelijoiden yhteistoiminnan järjestämistä teoksissa Sotataidon historia: 2, Taktiikan ja strategian pääpiirteet Keskiajalla ja Uudella ajalla ennen Kolmikymmenvuotista sotaa (1931), Sotataidon historia. 1, Vanha ja keskiaika (1920) ja Sotataidon historia. 2, Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika (1920) mutta heillä ei ole nähdäkseni erillistä kattotermiä konseptille.
Jussi T. Lappalainen käyttää teoksessaan Aseet ja taistelut: sotataidon kolme vuosituhatta (1989) termiä "piikki- ja muskettimiesten yhteistoiminta".
Janne...
Julkinen laulaminen on tekijänoikeudellisesti aina hiukan monimutkainen asia, koska siihen voidaan joutua soveltamaan lain eri kohtia yksityiskohdista riippumatta. Mutta jos lähdemme oletuksesta, että kysyjä viittaa kirjaston järjestämään satutuntiin, joka ei ole pelkkää laulamista, pykälät menevät suunnilleen seuraavasti.
Laulaminen on musiikin julkista esittämistä, koska satutunnille voi teoriassa osallistua kuka tahansa ja koska kaikki kirjaston järjestämä on ei-yksityistä.
Tekijänoikeuslain 21§:n mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Satutunti ei ole kumpaakaan näistä, joten on turvauduttava seuraavaan momenttiin. Sen mukaan "Julkaistun teoksen saa myös julkisesti esittää...
Tiukasti määriteltynä ainoastaan lampaista saatava kuitu on villaa. Kuitenkin myös joistain muista pitkäkarvaisista eläimistä saatavia tekstiilikuituja kutsutaan villaksi.
Näitä ovat alpakka, angorakani, angoravuohi, biisoni, kameli, kashmirvuohi, laama, myskihärkä ja vikunja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Villa
https://fi.wiktionary.org/wiki/villa
https://www.stjm.fi/uutiset/mohair-merino-vai-kashmir-tunnetko-villalaa…
https://agronomag.com/11-things-to-know-about-wool-types-of-wool/
https://en.wikipedia.org/wiki/Animal_fiber
Valitettavasti vuosikymmenten aikana kertyneitä kirjoitelmia ei ole tallella. Asiaa on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja arkistostamme löytyvässä vastauksessa selvitetään tarkemmin, miksi näin on: https://www.kirjastot.fi/kysy/osallistuin-50-luvulla-helsingin-elaintar…
Ilman lupaa voi kirjojen kansikuvia käyttää vain siinä tapauksessa, että voi vedota lain sitaattipykälään (22). Jos tekstissä esitellään jotain kirjaa, on perusteltua vedota §22:een ja havainnollistaa käsiteltyä kirjaa sen kansikuvalla. Oikeustapauksia tällaisen toiminnan laillisuudesta ei kuitenkaan ole. Kun kysyjä ei tarkemmin kuvaile, missä tarkoituksessa hän kansikuvia käyttää, luvallisuuteen on vaikea ottaa kantaa. Puhdas "viihdekäyttö" on joka tapauksessa aina luvanvaraista.
Verkossa on hiljaisesti hyväksytty (eli oikeudenhaltijat eivät puutu asiaan) tuotteiden kansikuvien hyödyntäminen myös muussa kuin sitaattimielessä, kun oikeudenhaltijat kokevat käytön joko merkityksettömäksi tai itselleen hyödylliseksi. Tällaisen hiljaisen...
Kirjaa kissoille vaarallisista kasveista emme löytäneet, mutta esim. Kissojen Katastrofiyhdistys KKY ry:n sivuilla on tietoa kissoista ja kasveista sekä linkkejä muille aihetta käsitteleville sivuille:
https://kky-ry.fi/kissa-kasvit/
Erik von Frenckell oli näkyvä hahmo Helsingin kaupungin kunnallispolitiikassa. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1917. Valtuustoura jatkui vuoden 1930 loppuun. Vuonna 1931 hän aloitti työnsä kaupungin kiinteistöjohtajan virassa. Vielä eläkeiässä hänet valittiin uudelleen kaupunginvaltuustoon.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1853
Helsingin Sanomat 18.11.1957
Hilbertin käyrä on yksi monista tilan täyttävistä käyristä. Suomenkielistä selitystä käyrälle ei löytynyt, englanninkielisiä kylläkin, mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space-filling_curve
Tällä sivulla selvitetään käyrän toimintaa, englanniksi:
http://www.cs.utexas.edu/users/vbb/misc/sfc/Oindex.html
Tässä pikakäännös henkilöltä, joka hiukan aihetta ymmärtää:
Tilan täyttävä käyrä on käyrä, jonka arvojoukko kattaa koko 2-ulotteisen yksikköneliön (tai yleisemmin kattaa koko N-ulotteisen hyperkuution)
Nimi perustuu ortodoksisiin nimiin Ondrei ja Ondruska. Suomenkieliset muodot ovat Ruuska ja Ruuskanen, joista on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Lisää tietoa nimestä on Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa. Ruuskanen-Ruuska -sukuseuran sivut ovat osoitteessa http://www.ondruska.fi/
Kyse saattaa olla puustellista (talosta), joka on tuuliajolla.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen laatima Suomen murteiden sanakirja on verkossa vapaasti luettavissa. Sanakirja ei ole valmis, sanoja on M-sanaan asti.
Linkki sanakirjaan: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Linkki hulhava -sanaan : https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_41b2b36f6d8a7d3d2fd1d081ee2e0c5c&list_id=1&keyword=hulhava&word=hulhava
Vuosittain ilmestyneessä (1958-2016) Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Lisäksi paikallinen sanomalehti Suur-Keuruu on julkaissut 22.5.1996 tiedot valmistuneista kahden eri lukion ylioppilaista. Tiedot ylioppilaista saa olemalla yhteydessä Keuruun kirjastoon, jossa on Suur-Keuruu-lehden sidotut vuosikerrat.
Niilo Hämäläinen oli SAK:n puheenjohtaja vuosina 1966-1974. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tosiaan perustettiin vuonna 1969, mutta sen edeltäjiä olivat Suomen ammattijärjestö (SAJ) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (lyhenne myöskin SAK). Lisää tietoa esim. Kansallisbiografiasta ja SAK:n historiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5270
https://www.sak.fi/serve/sakn-historia
Tapani Kansan kotisivuilla olevan Argentiinalainen tangokonsertti -listauksen mukaan La Cumparsitan suomenkieliset sanat on tehnyt Ahti Taponen:
"La Cumparsita
Säv. Gerardo Hernan Mator Rodiguez, san. Pascual Contursi-Enrique Pedro de Maroni, suom.san. Ahti Taponen"
http://www.tapanikansa.fi/?page_id=1020
Etsimäsi kirja voisi olla Irma Salon kirjoittama ja Riikka Tuomarin kuvittama lastenkirja Santeri ja hevonen (1990).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Santeri asuu vanhan apteekin yläkerrassa monien enojen ja tätien ja muiden sukulaistensa kanssa. On uuden vuoden aatto ja valetaan tinaa. Santeri ei halua sulattaa kaunista tinakenkää, vaan säästää sen ja toivoo sen avulla saavansa kerran oikean hevosen. Kun hän pääsee Enon kanssa museoon, hän näkee vanhan keinuhevosen. Keinuhevonenkaan ei saa Santeria mielestään vaan karkaa museosta Santerin kotiin öisin."
Kuvan kirjan kannesta löydät helposti googlettamalla kirjan nimellä.
Kirja näyttää olevan lainattavissa verkkokirjastoalueellasi.
https://helle....
Anni Korpelan runo Satakymmenen sormea löytyy teoksesta Rakkaus on kotini : kootut runot (2001), sivuilta 176-177. Runoteos on Kokkolan kaupunginkirjastossa.Runo löytyy myös verkosta Pyhäjoen lukion tuottamasta joukkojulkaisusta Pyhäjoen kuulumiset, sivulta 3. https://kuulumiset.pyhajoki.fi/arkisto/pdf/2012/pyhajoenkuulumiset-38.pdf
