Jos HelMet-kirjastojen varauksen tekee suullisesti puhelimessa tai palvelutiskillä ja tulee hakemaan sen siitä kirjastosta, jossa teos on, varaus on ilmainen. Syynä on se, että tuollainen varaus ei aiheuta kirjastolle erityisiä kustannuksia.
Sen sijaan netin kautta tehtävän varaukset kulkevat yleensä kirjastojen välillä ja aiheuttavat siten kuljetuskustannuksia. Niinpä tiskillä tehtynäkin kirjastosta toiseen siirtyvästä varauksesta joutuu maksamaan varausmaksun.
Rahapaja Monetan mukaan Lahden MM-hiihtojen juhlarahan nimellisarvo on 25 markkaa eli vähän yli 4 euroa:
http://www.rahapajamoneta.fi/fi/suomalaiset_juhlarahat
Rahojen osto- ja myyntihinnoista saa tietoa Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Julkisen sanan neuvoston sivuilla on journalistin ohjeet https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/. Ne ovat astuneet voimaan 1.1.2014
Ohjeissa todetaan mm. ” Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin.”
Tiedotusvälineet ovat sitoutuneet Julkisen sanan neuvoston ohjeisiin. Eri...
Kirjastonhoitajan koulutuksesta on kysytty meiltä aikaisemminkin. Löydät vanhat kysymykset ja vastaukset arkistostamme,:http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx, käyttämällä esimerkiksi hakusanoja "kirjastoala" ja "kirjastonhoitajat".
Kirjastonhoitajalta edellytetään pääsääntöisesti korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.
Kirjastonhoitajaksi voi opiskella Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa, Åbo Akademissa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Tampereen avoin yliopisto ja Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ovat myös toisinaan järjestäneet alan...
Tässä linkit aiempiin vastauksiin, joissa on kirjallisuutta ja loruja: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-jostain-uusia-lasten-tai ja https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-menee-loru-kuukausista-tammikuu ja vielä kolmas https://www.kirjastot.fi/kysy/edesmennyt-isani-lausui-meille-lapsille
Elina Karjalainen on kirjoittanut kuukausista kertovan runon "Tammikuusta joulukuuhun", runo löytyy Karjalaisen kirjasta "Uppo Nallen ystäväkirja", 1982 ja myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3", 1993. Kuukausista lyhyesti kertoo Paavo Kuosmasen runo "Kuukausien nimet", joka löytyy myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3" ja Kuosmasen teoksesta "Luen ja kerron", 1950.
Netistä näitä loruja löytyy lähinnä keskustelupalstoilta, joilla kysytään, muistaako kukaan...
Alla hakutuloksia HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=historia+asu…
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa teoksissa on kuvia asunnoista ja huoneklauista 20 ja 30-luvuilta:
Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman
Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland, 1990
Juntikka, Ilse
Pirtinpenkistä makuuhuoneeseen / [teksti: Ilse Juntikka] ; [työryhmä: Ilse Juntikka, Ulla Toppila]
[Oulu] : Pohjois-Pohjanmaan museo, 1993
Arkio, Leena
Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa / Leena Arkio ; [piirrokset: Georg Löwegren & Erik Lindgren .. , L. Larsson .. ]
Helsingissä : Otava, 1993
Miten ennen asuttiin :...
Saraleena Aarnitaival on tutkija ja selkokirjailija. Häntä on haastateltu Ketju-lehdessä (2010, 1, s. 30-31). Artikkelin nimi on Saraleena Aarnitaival: sateinen kesä synnytti ensimmäisen dekkarini. Kirja-arvostelu löytyy Ruumiin kulttuuri –lehdestä (2010, 1, s. 55. ruumis kirjastossa selkokielellä).
Julkaistut teokset ovat Kirjailijan murha (2009) ja Toinen toisilleen (2007). Lisäksi hän on tehnyt selkokielisen mukautuksen Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi –kirjaan ja Minna Canthin Papin perhe –kirjaan.
Raamatun mukaan (1. Mooseksen kirja 7:7) Nooan arkissa oli vedenpaisumuksen aikaan kahdeksan ihmistä. He olivat Nooa ja hänen vaimonsa sekä heidän kolme poikaansa Seem, Haam ja Jaafet vaimoineen.Arkissa olleita neljää naista ei Raamatussa nimetä lainkaan, mutta Raamatun ulkopuolisissa lähteissä heillä on useita eri nimiä. Artikkelissaan “The One Hundred and Three Names of Noah's Wife” (Speculum 1941 16:4, 426-452) Francis Utley listasi kaikkiaan 103 nimeä Nooan vaimolle eri lähteistä.Esimerkiksi Riemuvuosien kirjan mukaan Nooan vaimon nimi oli Emzara, Seemin vaimon Sedeqetelebab, Haamin vaimon Ne’elatama’uk ja Jaafetin vaimon Adataneses. Riemuvuosien kirja on yksi apokryfisista kirjoista eli juutalaisista tai alkukristillisistä...
Mitään virallista kirjallisuustieteellistä määritelmää aikalaisromaanille en löytyänyt. Mutta osoitteessa
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/punainen/index.htm
puhutaan tietystä aikalaiskirjallisuudesta. Sitä mukaellen aikalaisromaani tarkoittaisi, että kirjailijat ovat vahvasti mukana ajankuvissa - aktiivisina osallistujina, keskustelunavaajina ja kommentoijina. Aikalaiskirjallisuu/-romaani ei pelkästään heijastele muutosta vaan on osa sitä, merkittävä muutosvoima. Kirjallisuus jäsentää ja auttaa näkemään, mitä ajassa tapahtuu.
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Nähdäkseni voit ainoastaan pyytää, että ex-vaimosi vaihtaisi sukunimen takaisin aikaisempaan sukunimeen. Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvä nimilaki ei anna käsittääkseni mitään mahdollisuutta pakottaa toista vaihtamaan sukunimeään, jos nimi on saatu avioliiton kautta. 24 § tuntee kyllä sukunimen menetetyksi julistamisen, mutta se koskee ainoastaan hakemuksesta saatuja sukunimiä. Avioliiton yhteydessä otettua sukunimeä ei nimittäin tarvitse erikseen hakea, vaan se on pelkkä ilmoitusasia, joten pykälä ei soveltune...
Hakemalla Lahden kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta http://www.lahti.fi/kirjasto/ asiasanalla ilmaisutaito, suullinen ilmaisu, ilmaisukasvatus tai luovuuskasvatus löytyy esim. seuraavia teoksia:
Löyttyniemi, Anu: Sukkela suu, ketterä keho (2003) Stenius, Nena: Riemua ja rohkeutta: ilmaisukasvatuksen opas (1998)
Sadun ja leikin lähteillä (1999)
Liukko, Seija: Ilmaisua ipanoille (1998).
Seuraavista teoksista voi myös löytyä lisää aiheesta:
Airaksinen, Raija: Karhunkämmen: ilmaisukasvatuksen ohjaajan opas (1997)
Kanerva, Pirjo: Ilmaista iloa: harjoituksia ilmaisutaidon ja äidinkielen tunneille ja kerhoihin (1993)
Heinonen, Sirkka-Liisa: Seikkailu, vapaus, lento ja kuvittelun leikki: draama varhaiskasvatuksessa (1996)
Helenius, Aili:...
Helsingin kaupunginarkistossa https://kaupunginarkisto.hel.fi/ on Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, josta löytyvät kaikkien Helsingissä asuneiden osoitetiedot vuosina 1907-1973. Helsingin ulkopuolisten osoitteiden selvitys onkin sitten työläämpää. Helsingin seurakuntien keskusrekisteristä https://www.helsinginseurakunnat.fi/ saa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä, joista selviää mistä seurakunnasta ko. henkilö on muuttanut Helsinkiin. Tästä voi jatkaa ottamalla yhteyden kyseiseen seurakuntaan ja tilaamalla sukuselvityksen, mistä selviää edellinen asuinpaikka jne.
Kansallisarkistossa https://www.arkisto.fi/ säilytetään lahes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä, joten tietoa...
Henri-nimi on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava) ja Heinrich (hagan = hovi + rich = mahtava).
Nimestä on paljon muuntumia ja muotoja eri kielissä, esim. Ruotsin Henry, Englannin Harry, Ranskan Henri, Tanskan Hendrik, Saksan Heinz ja Italian Enrico.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kyseessä on varmaankin Aleksandr Pushkinin runo Muistan ihanan hetken / Muistan ihmeellisen hetken. Runo löytyy suomennettuna Lohjan Tenoripäivien vuoden 2004 käsiohjelmasta.
http://tenorit.net/asp/2004/press/kasiohjelma2004.pdf
Lisäksi runo on julkaistu Jukka Mallisen käännöksenä Parnassossa 7/2005
nimellä Ma muistan ihanaisen silmänräpäyksen. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Kyseisen Parnasson voi lainata HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S2*fin?/Xparnasso&searchscope=2&l=&b=&Da=&D…
Katso myös Fono.fi.
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ja pomnju tshudnoje mgnovenje&culture=sv&id=fc11e9ee-3096-470d-a02c-663bbfbb808f
Diana Gabaldonin Outlander-sarjassa on kuusi osaa:
Outlander, Delacorte Press, NY, 1991.
Dragonfly in Amber, Delacorte Press, NY, 1992.
Voyager, Delacorte Press, NY, 1994.
Drums of Autumn, Delacorte Press, NY, 1997.
The Outlandish Companion. Delacorte Press, NY, 1999.
The Fiery Cross, Delacorte Press, NY, 2001.
Nämä tiedot selvisivät Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä olevasta Contemporary Authors -tietokannasta.
Sarjan kaksi ensimmäistä on suomennettu: Muukalainen (Gummerus 2002) ja Sudenkorento (Gummerus 2003).
Diana Gabaldonin kotisivu: http://www.dianagabaldon.com
Gummerus: http://www.dianagabaldon.com
Tuo Cross Stitch ainakin kertoo samasta ajasta, asiasanatkin on samat käytössämme olevan WorldCat -tietokannan mukaan: Time...
Pablo Nerudan runo Minä rakastan sinua tässä löytyy Matti Rossin suomennoksena kokoelmista Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta, Tajo, 1964 ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, Weilin+Göös, 1968.
Ihan varmaa tietoa ei sanan alkuperälle löytynyt, mutta tässä pohdintaa:
Quora-sivustolla pohditaan, että pyykkipoika on voinut saada nimensä siitä, että vanhemman malliset pyykkipojat näyttivät ihmishahmolta:
https://fi.quora.com/Mist%C3%A4-tulee-sana-pyykkipoika
Wikipedian kuva-arkistosta löytyvä kuva näyttää vanhan yksiosaisen pyykkipojan mallin, joka tosiaan muistuttaa nuppipäineen (kädetöntä) ihmishahmoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykkipoika#/media/Tiedosto:Clothpin.jpg
Sanojen alkuperää pohtiessa kannattaa tarkistaa etymologinen sanakirja. Nykyisin se löytyy myös verkosta: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Painettuna löytyy esimerkiksi Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004...
Historioitsija Frank B. Tipton esittää lyhyen yhteenvedon aiheesta teoksessaan A History of Modern Germany Since 1815 (Continuum, 2003). Vuonna 1929 alkanut lama iski Saksaan erityisen raskaasti, mikä johti esimerkiksi korkeaan työttömyyteen. Saksan talous elpyi kuitenkin 1930-luvulla suhteellisen nopeasti verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Vuoteen 1938 mennessä Saksassa oli saavutettu käytännössä täystyöllisyys. Tutkijoiden keskuudessa ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, mikä rooli kansallissosialisten talouspolitiikalla oli Saksan talouden elpymisen kannalta. Joidenkin käyttöhyödykkeiden tuotanto oli lähtenyt kasvuun jo ennen kansallissosialistien valtaannousua vuonna 1932.
Kansallissosialistit olivat kuitenkin luvanneet töitä ja...
Pertti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan, että Santtu on kutsumamuoto Aleksanterista ja Santerista, joskus myös Sanfredista. Lisäksi Santtua on käytetty eräiden naisennimien lyhentymänä, kuten Aleksandran ja Susannan. Suomen almanakkaan Santtu pääsi v. 2000 perinteiseen Aleksanterin päivään 11.9.
