Tämä Talouselämä-lehden numero on lainattavissa Helmet-kirjastoista muutamista Helsingin kirjastoista, ja näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä Laajasalon ja Vuosaaren kirjastoissa. Löydät lehden tiedot kirjoittamalla Helmet-hakuun lehden nimen ja valitsemalla linkin Talouselämä: Helsinki:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1105854__Stalousel%C3%A4m…
Ohje lehtien varaamiseen löytyy täältä:
https://luettelo.helmet.fi/help*fin#lehtienvaraaminen
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa varaamaan lehden.
Clarice Lispector ei kenties edusta mitään tiettyä genreä vaan on vain oma kiehtova itsensä kirjoittaessaan. Luetteloinnissa hänen teoksiaan on asiasanoitettua nykykirjallisuudeksi sekä filosofisiksi romaaneiksi, psykologisiksi romaaneiksi, pienoisromaaneiksi ja kehitys romaaneiksi.
Kenties tuo filosofinen romaani on se osa-alue jota etsit. Tein sillä haun Helmetistä ja löysin 283 tulosta. Linkki Hakutulokseen Rajamalla tulosta esim. psykologisiin romaaneihin, voi saada vielä hieman lajiteltua tulosta.
Kirjassa Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet / 2006 kerrotaan kalenterinimien valintaperusteista sivulla 159 näin: "Jos jonkin nimen haltijoiden lukumäärä näyttää ylittävän tuhannen kastetun rajan ja tuo nimi on vielä useimmiten etunimenä, sille on alettu eräin varauksin etsiä paikkaa kalenterista".
Olisikohan kyseessä Matti Laineman ja Taisto Talasmaan teos Erätulilla Alaskassa vuodelta 1978? Ajankohta on hiukan myöhempi kuin muistamanne, mutta kuvaus kirjasta täsmää. Vaellus Alaskan halksi tehtiin 1.6. - 11.8.1976. Matkalle osallistui Laineman ja Talasmaan lisäksi kolmaskin, Tarmo-niminen mies, jonka sukunimi ei käy ilmi kirjan takakansitekstistä eikä kirjan sisältöä silmäillessä.
https://finna.fi
Lainema, Matti: Erätulilla Alaskassa (Otava, 1978)
Välitin kysymyksesi kirjastomme lastenosaston asiantuntevalle henkilökunnalle. He päätyivät perusteellisen pohdinnan jälkeen muutamaan ehdotukseen, joiden joukosta toivon mukaan löydätte sopivan lahjakirjan:
Airola, Sari: Lentävät syntymäpäivät minareettimaassa
Havukainen, Aino: Tatu ja Patu kirjat
Kirkkopelto, Katri: Molli
Korolainen, Tuula: Kissa Killin villi lelupäivä
Nopola, Tiina: Siiri ja heppa huoleton
Ruohonen, Laura: Yökyöpelit (runokirja)
Ruuska, Kerttu: Elsa ja Lauri juhlissa
Alla olevista kirjoista löytyy ravintoainetaulukkoja, ja niiden saatavuuden voit tarkistaa Seitti-verkkopalvelusta osoitteesta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Elintarviketaulukko : tiedot ravintokoostumuksesta, 2005
Ostajan opas : points plus (Painonvartijat), 2002
Kansainvälinen elintarvikeopas, 2000
Ruokien ravintoainesisältö, 1997
Missä on eniten? : ravintoaineiden parhaat lähteet, 1996
Sydäntautiliiton ruoka-ainetaulukko, 1996
Internetistä ravintoainetietoja löytyy osoitteista
http://www.fineli.fi/ (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön ylläpitämä elintarvikkeiden koostumustietopankki )
http://opetus.ruokatieto.fi/WebRoot/1043190/sisaltosivu.aspx?id=1072959 (Ruokatieto)
http://www.tohtori.fi...
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila
Kirsi Kunnaksen (ja työryhmän) Aikamme lukukirja 2:n ensimmäinen tarina on Kesä tuli, jossa kerrotaan Hietasen lapsista. Kuvassa on laituri, jonka raosta poika kurkkii alla uiskentelvia kaloja, toinen virittelee ongenvapaa laiturin edustalla ja sen vieressä tyttö, kuinkas muuten, pesee pyykkiä. Kirja oli juuri tuolloin tuore. Olisikohan kyse tästä?
Julkiseen arkistoon tallennettu vastaus tulee sekä antamaasi sähköpostiin että Kirjastot.fi kysymys -sivuille.
Yksityisen arkiston vastaus tulee vain sähköpostiisi.
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo...
Kirjaston koneita tulee käyttää niin, ettei häiritse muita kirjaston kävijöitä ja ettei koneelle tai sen käyttäjälle koidu vaaraa. Koneelle ei myöskään saa asentaa itse ylimääräisiä ohjelmia.
Mikäli striimaus onnistuu niin ettei häiriötä tule eikä asennuksia tarvita, voi konetta käyttää myös livestriimaukseen. Kirjaston muita käyttäjiä tai henkilökuntaa ei saa kuvata ilman heidän lupaansa. Kysy kirjastostasi, olisiko siellä myös mahdollista varata tilaa, jossa kirjaston läppärillä voi striimata rauhassa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy teos Nieminen, Esko: Upseeri Euroopassa (WSOY, 1987). Kirjaa on tällä hetkellä hyllyssä pääkirjastossa ja Lammin kirjastossa.
Tässä on muutama linkki sivustoille, joilta pitäisi löytyä monenlaista tietoa asunto-osakeyhtiön osakkaalle.
http://www.taloyhtio.net/
Tietopaketti taloyhtiön asukkaalle, hallituksen jäsenelle ja isännöitsijälle. Portaalissa mm. lakitietoa ja kiinteistön kunnossapitoa. Sivuilta selviää isännöitsijän palkkiot, tilintarkastukset, turvallisuussuunnitelmat, peruskorjaukset ja verotusasiat.
https://pihaparlamentti.fi/
Pihaparlamentti on Isännöintiliiton julkaisema blogi, jossa pohditaan taloyhtiöiden laki- ja järjestysasioita. Blogissa on juttuja muun muassa yhtiökokouksista, vastikkeista, häiritsevästä elämästä, remonteista ja asunnon vuokraamisesta.
https://www.omataloyhtio.fi/
Tietoa yhtiökokouksen, hallituksen ja isännöitsijän toiminnasta,...
Hakusanoilla 'bataattisalaatti' ja 'gluteeniton' saat tulokseksi lukuisia vegaanisia ohjeita. Bataatti on perunaa selvästi makeampi, mikä täytyy huomioida salaattia valmistaessa. Esimerkiksi pieni määrä viinietikkaa leikkaa bataatin makeutta tehokkaasti. Pähkinöillä ja siemenillä saat rapsakkaa suutuntumaa salaattiisi.
Kysymyksestä ei selviä, millaista nuottia tai mille soittimelle etsit. "Les patineurs" -valssi on sävelletty orkesterille, mutta siitä on olemassa erilaisia ja vaikeustasoltaan vaihtelevia sovituksia eri soittimille ja kokoonpanoille. IMSLP Petrucci Music Library -palvelusta löytyy valssin partituuri ja myös esimerkiksi sovitus pianolle. Finna-hakupalvelun avulla löydät lisää nuotteja, joissa kaikissa ei kuitenkaan ehkä ole koko valssia kaikkine osineen.
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (partituuri):
https://s9.imslp.org/files/imglnks/usimg/1/17/IMSLP172450-PMLP21292-Wal…
Waldteufel, Émile: Les patineurs, op183 (pianosovitus):
https://...
Valitettavasti E-kirjastossa ei sopimuksellista syistä ainakaan toistaiseksi ole ollenkaan Sanoman julkaisemia aikakauslehtiä, joihin ET-lehtikin kuuluu. Toivottavasti nämäkin lehdet saataisiin kuitenkin tulevaisuudessa palvelun valikoimiin.Palautetta ja hankintaehdotuksia E-kirjaston valikoimista on kätevin jättää suoraan E-kirjasto-sovelluksen kautta. Sovellukset asetuksista löytyy "Anna palautetta"-kohta, josta pääsee antamaan myös hankintaehdotuksia.
Hölmöläissadut ja -tarinat ovat suomalaisesta kansanperinteestä nousevia humoristisia kansansatuja. Satujen mukaan hölmöläiset asuvat paikassa nimeltä Hölmölä, sen asukkaat ovat erityisen typeriä. Suomenruotsalaisessa perinteessä Hölmälän sijasta puhutaan Benbölestä ja Espoon Bemböleä onkin pidetty Hölmölänä. Hölmöläissaduista on tehty monta erilaista kokoelmaa. Ensimmäiset jo 1800-luvulla. Monet kirjailijat ovat myös muokanneet hölmöläistarinoita ja luoneet niiden pohjalta uutta taidetta. Kuten kaikki kansanperinne, myös hölmöläistarinat ovat osa kulttuureja yhdistävää tarinaperinnettä. Hölmöläistarinoita vastaavia humoristisiä kertomuksia tunnetaan monista muistakin kulttuureista. Esimerkiksi Tanskasta, Saksasta,...
Väestön liikehdintään lienee ollut useita syitä. Kirkon roolia sodanjälkeisessä Itä-Karjalassa voi tutkia esim. perehtymällä Aarne Ylä-Jussilan väitöskirjaan Heimo, uskonto ja isänmaa: kirkollinen kansallistamistoiminta Itä-Karjalassa 1941–1944 (2020). Se on luettavissa vapaasti verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3569-4
Mein Kampf -teos on lainattavissa useammassakin kirjastossa. Hain kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä finna.fi-sivustosta kirjan ja tekijän nimellä ja rajasin haun saksankielisiin kirjoihin. Voit tutkia hakutulosta Finnassa. Hitler kirjoitti Mein Kampfin ollessaan vankilassa 1920-luvulla. Se julkaistiin kahdessa osassa: ensimmäinen osa Eine Abrechnung vuonna 1925 ja toinen osa Die nationalsozialistische Bewegung seuraavana vuonna.
