Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin...
Hei!
Etsimäsi kappale on Blonde Redheadin For the damage Coda. Se löytyy esimerkiksi tältä levyltä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2369935
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Taivaan ja maan välillä kokoelmasta Uusia runoja (1924).Voit lukea runon myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista, joita on julkaistu useampikin laitoksia.V. A. Koskenniemen Uusia runoja (1924) HelmetissäV. A. Koskenniemen Kootut runot 1906-1955 Helmetissä
Vankiluetteloja on säilynyt, ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa. Viite Turun keskusvankilan vankien nimiluetteloon vuodelta 1870 löytyy tästä linkistä. Aineiston säilytyspaikka on Kansallisarkiston Turun toimipiste. Kannattaa kysyä arkiston henkilökunnalta, onko arkistossa muuta vankeihin liittyvää aineistoa.
Sanonta viittaa onnettomuuksien ennakoimattomuuteen: ei ole kelloa, joka soi ennen vahingon sattumista. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008, s. 366) sanonta esiintyy myös muodossa "onnettomuus ei tule kello kaulassa" ja sille annetaan selitys "[i]kävät asiat eivät varoita tulostaan". Outi Lauhakankaan teoksessa Svengaava hirvi: sanontojen kootut selitykset (2015, s. 12) kerrotaan, että "[s]ananlasku on pysynyt sinnikkäästi hengissä, koska se antaa luvan pieneen huolimattomuuteen ja samalla lohduttaa vahingon satuttua kohdalle." Lähteet Vaskin verkkokirjastossa:Lauhakangas, Outi (2015): Svengaa kuin hirvi :...
Juuri lukemaan oppineille löytyy paljon mukavaa luettavaa helppolukuisten kirjojen hyllystä!
Kirjatiikeri-nimisessä sarjassa on suuraakkosin kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita. Pikku lukuavain -sarjan kirjoissa on tavutettu lyhyt teksti ja Lukuavain-sarja sopii jo sujuvasti lukevalle.
Lukupalat on helppolukuinen sarja, jossa julkaistaan kotimaisten tunnettujen kirjailijoiden ja kuvittajien kirjasarjoja, esimerkiksi Tuutikki Tolosen Auttamistoimisto Luna, Magdalena Hain Painajaispuoti, Miina Supisen Kokkiklubi ja Roope Lipastin Lätkä-Lauri. Myös Kirjakärpänen-sarjassa julkaistaan kotimaisten kirjailijoiden tarinoita.
Turusta Helsinkiin 1828 muuttanut yliopisto oli nimeltään Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto vuoteen 1919.
Yliopistossa oli neljä kantatiedekuntaa:
Filosofinen tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta
Oikeustieteellinen tiedekunta
Teologinen tiedekunta
Filosofinen tiedekunta jakaantui vuonna 1853 kahteen osaan:
Historiallis-kielitieteellinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
Fyysis-matemaattinen tiedekunta/tiedekuntaosasto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopisto#Keisarillinen_Aleksant…
Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
Monet yhdysvaltalaiset henkilöt ovat oikealta nimeltään tosiaan William-nimisiä, esimerkiksi Bill Clinton, Bill Cosby tai Bill Gates. Heilläkin etunimen käyttö on kyllä niin vakiintunut, että harva tulee ajatelleeksi, että se juontuu Williamista. Yhdysvalloista löytyy ainakin valokuvaaja nimellä Bill Owens, josta ei ikävä kyllä löytynyt tietoa, onko Bill lyhennelmä Williamista. Bill on kyllä virallinen etunimi esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa. Esimerkkeinä tästä on ruotsalainen näyttelijä Bill Skarsgård tai saksalainen laulaja Bill Kaulitz.
Laulun nimi on Vanhan jermun purnaus. Sävellys on Lauri Jauhiaisen, sanat siihen on kirjoittanut Toivo Kärki. Tapio Rautavaaran alkuperäinen levytys on vuodelta 1966.
Nykyisen Leipäläntie 2:n paikalla sijaitsi Maarian pitäjän Raunistulan torppa n:o 68 Kastu, jossa asui ja vaikutti kauppias Yrjö Valtter/Valter Vallin/Wallin. Turun osoitekirjan 1947 - 1948 mukaan hänen liikkeensä oli siirtomaatavaraliike. Vallin oli naimisissa Aleksandra Matilda Aron kanssa. Vallinin isä lienee ollut Simon Vallin (k. 1926) ja tämän isä Simon Vallin (k. 1875?). Muuta tietoa kaupasta ei löytynyt. Asian tutkimista vaikeuttaa, että alueeseen viitataan monella eri nimellä, esimerkiksi Raunistula, Kastu, Maaria ja jopa Laihasmäki.
Yleistietoa nykyisen Vantaan alueen (entisen Helsingin pitäjän ja Helsingin maalaiskunnan)sosiaalihuollosta löytyy Vantaan historian kirjoista:
Helsingin pitäjän historia I. 1965.
Helsingin pitäjän historia II: Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713. 1990.
Helsingin pitäjän historia III: Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865.
Helsingin maalaiskunnan historia 1: 1865-1945.1965.
Helsingin maalaiskunnan historia II: 1946-1961.1965.
Vantaan historia: 1946-1977: Kasvua, yhteistyötä, hyvinvointia. Vantaan kaupunki 2002. (Tässä kirjassa on mm. kappale "Kunnalliskodeista kotiavustajiin").
Sosiaali- ja terveystoimen alaa pelkästään käsittelevät seuraavat teokset:
Tahvanainen, Aarno H.:
Vantaan terveystoimen historia : terveyden-...
Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena.
Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä:
- Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari)
- Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara)
- Kimmo Kara, Vaakunaselitys
- Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer)
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Ei liiku"-merkintä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatietokannassa tarkoittaa, että kirja on ollut kirjastossa "hyllyssä"-tilassa, mutta sitä ei enää ole löytynyt hyllystä ja lisäksi edellinen palautuspäivä on ollut niin vanha, että on päätelty kirjan kadonneen. Kirja, joka ei liiku, ei todennäköisesti enää palaudu kokoelmaan, vaan on kokonaan hävinnyt.
Tiettyä ihmismaksimia on vaikea antaa. 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö Fingon sivuilla toimittaja Elina Venesmäki kirjoittaa väestön kasvusta ja maapallon kestokyvystä. Hänen kokoamansa tiedon mukaan kulutus on väestönkasvua suurempi ongelma. Myös ihmisten kasvava elinikä vaikuttaa asiaan, samoin kuin se, kuinka kulutettavat asia tuotetaan. Elintason kohotessa myös kuluttamisen tapa muuttuu.
https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/vaesto-kasvaa-miten-kestaa-maailm
Tieoa ylikulutuksesta myös esim. WWF:n sivuilta:
https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/
Talouselämä-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Etsimäsi runo on P. Mustapään (Martti Haavio), kokoelmassa Laulu vaakalinnusta (1927). Runon nimi on Mikko Puhtisesta.
Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Mustapää P.: Kootut runot, 2004.
