Suomessa on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimetty vuodesta 1899 lähtien 2441 Aijaa. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että Suomessa nimi Aija on ilmeisesti mukailtu nimestä Eija. Heprean kielessä sana aija tarkoittaa korppikotkaa ja Raamatussa Aija on miehen- ja paikannimi. Siihen paljonko maailmassa on Aijoja on mahdotonta vastata. Ilmeisesti ei kuitenkaan kovin paljon, sillä esim. Bruce Lanskyn Baby names around the world -teos ja Teresa Normanin A world of baby names -teos eivät tunne nimeä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu löytyy osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksen mukaan Penttinen on ollut 1500-luvun puolivälistä saakka yleinen sukunimi Etelä-Karjalassa ja Savossa (Juva, Pellosniemi, Rantasalmi, Sääminki, Vesulahti), muttei tuntematon muuallakaan suomessa. Penttinen ja Pentti -nimet pohjautuvat pyhimysnimeen Benedictus.
Sukunimi Ahtisen taustalla karjalaisten osalta ortodoksinen ristimänimi Avtonom (kreikan Autonomos), kun taas Länsi-Suomessa lähtökohta on muinaissaksalainen Ahti, Ahto (tai friisin Achte). Ahtiainen ja Ahtinen ovat karjalaisia sukunimiä, joista on merkintöjä 1500- ja 1600 -luvulta. Ahtista on käytetty sukunimenä Juvalla 1556. Ahti on omaperäinen, muinaissuomalainen nimi, ja tunnettu vedenhaltijan nimenä.
Mikkonen on...
1. Einin esittämä Kesä ja yö levytettiin vuonna 1984, ja sen on säveltänyt Veikko Samuli. Kansallisbibliografia VIOLA (http://finna.fi) sisältää julkaistut suomalaiset nuotit vuodesta 1977 alkaen. Tähän kappaleeseen ei löytynyt sieltä nuottia, joten ilmeisesti sellaista ei ole painettu. Kirjastojen FRANK-monihaku (http://monihaku.kirjastot.fi) ei myöskään tuottanut tuloksia. Internetistä löytyvät suomenkieliset sanat googlaamalla ”kesä ja yö” lyrics.
2. Anneli Sari levytti kappaleen Rakkaus aito on vain kerran vuonna 1969. Kappale on Sauvo Puhtilan käännös saksankielisestä laulusta Es gibt nur eine wahre Liebe, jonka on säveltänyt Christian Bruhn. Tästäkään kappaleesta ei löydy painettua nuottia eikä saksankielistäkään nuottia ole...
Toni Edelmann on julkaissut 2CD:n boksin Armaan läheisyys - Nähe des Geliebtes, jolta tuo laulukin löytyy Edelmannin itsensä tulkitsemana ja siis saksan kielellä. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2137793?lang=fin
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten...
Hormonit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka toimivat elimistössä välittäjäaineina. Hormoneja erittävät erikoistuneet solut, jotka muodostavat umpirauhasia (esim. haima, kilpirauhanen, kives, munasarja). Monissa elimissä on myös muiden solujen lisäksi hormoneja erittäviä soluja (esim. hermosto, mahalaukku, sydän). Hormonit leviävät yleensä verenkierron mukana elimistöön, mutta vaikuttavat vain kunkin hormonin kohdesoluihin sitoutumalla kohdesolun solukalvossa, solulimassa tai tumassa oleviin reseptoreihin eli vastaanottimiin. Osa hormoneista (kudoshormonit) eivät vaikuta verenkierron, vaan kudosnesteen kautta.
Hormonit ovat siis yhdisteitä, joilla on samanlaisia välittäviä tehtäviä, mutta jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan varsin...
Kyseessä on luku- ja kirjoitushäiriöistä aikaisemmin käytetty nimitys.
Nykyään käsitteen "sanasokeus" ovat korvanneet käsitteet "dysleksia" ja "lukihäiriö/lukivaikeus".
Voit lukea aiheesta lisää Duodecim Terveyskirjaston sivuilta: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00401/oppimiskyvyn-hairiot-lukihairio…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Duodecim Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/
Kreikan kansantanssi- ja laulukulttuuri on erittäin rikasta ja joidenkin arvioiden mukaan kreikkalaisia kansantansseja olisi jopa viisisataa. Kreikkalaiset kansantanssit jaetaan maantieteellisesti kahteen ryhmään, mantereen ja saariston tansseihin. Lisätietoa näistä lukuisista tansseista saa kirjoista: Vornanen, Rauni: Opa! : kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykypäivään, 1998 ja Kara, Jaakko: Jumalaiset askeleet : Kreikkalainen tanssi, 1997.
Ehkä kuitenkin tunnetun kreikkalainen tanssi on ns. "Zorbas-tanssi". Tämän tanssin teki tunnetuksi Anthony Quinn elokuvassa "Zorbas". Tanssista mainitaan esim. kreikkalaisen tanssiryhmän Ta Takounian sivuilla: http://members.surfeu.fi/tuulak/historia.html#Tanssit.
Kolikon arvo voi vaihdella todella paljon sen mukaan missä kunnossa se on. Seuraavista lähteistä saat tietoa rahojen arvosta. Kirjoja voit kysyä omasta kirjastostasi.
Suomen rahat arviohintoineen, 2005. (Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto- tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.)
Coins of northern Europe and Russia / ed. by George S. Cuhaj, Thomas Michel, 2006
Standard Catalog of World Coins / by Chester L. Krause and Clifford Mishler, 1992
Suomen pankin sivuilta löytyy asiasta hyvää tietoa http://www.bof.fi/fi/suomen_pankki/faq/index.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy...
Miinus- ja plusmerkkiset eivät vaikuta laskutapaan. Kaikki lasketaan normaalisti yhteen (Esim. Excelissä) ja jaetaan päivien lukumäärällä.
Jos lasket paperilla, niin voit esimerkiksi laskea erikseen yhteen -merkkiset ja +merkkiset ja vähentää sitten suuremmasta luvusta pienempi luku. Tämä arvo sitten jaetaan päivien lukumäärällä
Ympäristöministeriön päätöksessä N:o 1209/95 ( http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/arvot.htm ) määritellään rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot.
Tämän luettelon mukaan valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) ohjeelliseksi arvoksi on määritelty
24 000 mk. Luettelossa ei mainita kyykäärmettä, mutta seuraavien käärmeiden ohjeelliset arvot on annettu: kangaskäärme (Coronella austriaca)15 000 mk, rantakäärme (Natrix natrix) 1 500 mk
sisilisko (Lacerta vivipara) 100 mk, vaskitsa (Anguis fragilis) 1 200 mk.
Eri kirjastot menevät hyvinkin eri aikoihin kiinni - ja kesäaikana eri aikaan kuin talvella. Kirjastojen aukioloaikoja kannattaa käydä etsimässä Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
Arkistostamme löytyi seuraavanlainen vastaus:
Termiä ”ranskalainen viiva” ei löydy Suomen kielen fraasisanakirjasta eikä Nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ( Kotus) vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa on paksumpi viiva ja lyhyempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=1880c294-c969-489…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062956__Sitkonen%...
Jesperin nimipäivää vietetään Suomessa 20.10. Silloin on myös Kasperin ja Kaunon nimipäivä. Jesper on pohjoismainen versio germaanisesta Jasperista, joka on Kasperin rinnakkaismuoto. Kaspar oli kristillisen mytologian mukaan yksi niistä kolmesta viisaasta miehestä, joka kunnioitti Jeesuksen syntymää läsnäolollaan. Kasper/Kaspar-nimen alkuperä sanotaan juontavan juurensa babylonialaisesta kulttuurista ja tarkoittavan rahastonhoitajaa. Ruotsissa Jesperin nimipäivää juhlitaan 26.7. ja Kasperin 6.1. Aikaisemmin Kasperin nimipäivä oli Ruotsin kalenterin mukaan 20.10. eli meidän nykyinen päivä.
Etunimistä löytyy tietoa teoksesta Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja.
Meidän talo -lehdestä nro 11 /1989 löytyy pelin teko-ohje, myös peilin kiinnitys kehyksiin neuvotaan. Teko-ohje löytyy myös osoitteessa http://www.bosch-do-it.fi/bosch-do-it.fi/harrastajat/ hakusanalla peili.
Yleistietoa aiheesta saa keräilemällä useammasta julkaisusta, esim. teoksista: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, Talvi, Jussi: Gastronomian historia ja Lilja, Saara: Antiikkia ja myyttejä.
Sivun tai parin verran on tietoa myös Armas J. Pullan Gastronomian vaiheilta -kirjasessa sekä Kultaisessa keittokirjassa (osa 3) ja Antiikin kulttuurihistoriassa. Kirjojen saatavuustiedot Oulun kaupunginkirjastossa löydät osoitteesta: http://www.ouka.fi/kirjasto/intro.
Englanninkielisenä löytyy aiheesta esim. Oulun yliopiston kirjastosta Peter Garnseyn teos Food and society in classical antiquity.
Jouko Turkan tv-sarjan "Seitsemän veljestä" (vuodelta 1989) kaksi ensimmäistä osaa löytyvät ainakin Tampereelta, Oulusta, Hämeenlinnasta ja Mikkelistä. Kaikki ovat maakuntakirjastoja, joten niistä kaukolainoja saa muualle Suomeen varsin näppärästi. Voitte kysyä veljeksiä kaukolainaksi oman kotikirjastonne kautta.
DVD-levylle Turkan metsäläisten temmellystä ei ilmeisestikään ole vielä tallennettu.
Kiinteistörekisteri on koko maan kattava julkinen rekisteri, jota ylläpitävät
Maanmittauslaitos ja kunnat asemakaava-alueilla tonttien ja yleisten alueiden osalta. Asemakaava-alueilla kiinteistörekisteriä pitää kunnan kiinteistöinsinööri. Kiinteistörekisteri on julkinen. Jokaisella on oikeus kiinteistörekisterin pitäjän luona saada luettavakseen kiinteistörekisterissä olevat tiedot. Ks. Kiinteistörekisterilaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850392#P9. Kiinteistörekisteriotteet ovat maksullisia.
Tietoja Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistörekisteristä ja kiinteistörekisteriotteista saa tietoa Maanmittaustoimiston sivulta, https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/asiantuntevalle-kayttajall…. Sieltä löytyy myös...
Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (Otava 1974) antaa fraasille "Jo otti ohraleipä" seuraavan merkityksen: oik. ohrainen, niukkajyväinen leipä; kun käy huonosti.
