Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirette on keskieurooppalainen muunnos Mirasta ja sen kautta Mirabellasta. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.Alkujaan italialaisen nimen lyhentymä on Mirella, jonka ranskalaisia vastineita ovat Mireille ja Mirelle. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) löydät lisätietoa Mira-nimestä. Kirjoita hakusanoiksi etunimet ja Mira sekä tee haku.
Etunimi Kaisa on pohjoismainen lyhentymä Katarinasta. Katariina-nimi tulee kreikan sanasta katharos, puhdas, siveä. Nimi on johdettu naispyhimyksen Katariina Aleksandrialaisen nimestä. Legendan mukaan hän oli kuninkaallista sukua ja käännyttyään kristinuskoon levitti uutta uskoa kotikaupunkinsa oppineiden keskuudessa. Enemmän hänen legendastaan voi lukea kirjasta Lempiäinen, Pertti: Nimipäiväsanat. Suomen almanakassa Kaisa on ollut vuodesta 1952 rinnakkasinimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. Rinnakkaismuoto on Kaisu.
Lähteenä Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002
Setelin hinta riippuu painoksesta ja kunnosta. Arvo on suurin, jos merkintää Litt. A tai Litt. B ei ole. Setelit on luettelossa hinnoiteltu kunnon mukaan ja seteliä, jossa Litt.-merkintää ei ole, esiintyy yleisimmin kuntoluokassa, jossa sen hinnaksi on merkitty 150 €.
Osoitteesta http://nyt.fi/aihe/makeiset/ löytyvässä Nytin kerrotaan, että Fasupalat muuttuivat Fanipaloiksi, kun Fazer myi keksituotantonsa LU:lle. Osoitteesta http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2003/05/28/keksivalmistaja-lu-vahen… löytyvän Taloussanomien uutisen mukaan kaupat tapahtuivat vuonna 2001. Ihan tarkkaan tuotteen nimen vaihtumista ei pysty näillä tiedoilla sanomaan, mutta todennäköisesti se tapahtui aika pian tuon omistajanvaihdoksen jälkeen, sillä tuskinpa uusi omistaja halusi pitää toiseen yritykseen viittaavaa nimeä omassa tuotteessaan.
Jos haluat vielä tarkemman ja varmemman ajankohdan, asiaa voisi tiedustella Fazerilta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.fazergroup.com/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/.
Hei!
Sorjonen (engl. Bordertown) -sarjan tunnusmusiikin esittäjää on kysytty ennenkin:
Laulun esittävät Kaae & Batz ja laulun nimi on "Closer". Laulu löytyy esim. Spotifysta ja Youtubesta.
Esittäjät (Kaspar Kaae ja Brian Batz) ovat myös sarjan kaikkien originaalisävellysten säveltäjiä, kuten käy ilmi esimerkiksi täältä: https://www.silverdrum.com/kaae-batz
“Bordertown”
━
Season 1
MUSIC:
All original music by Kaae & Batz
“Bordertown”
━
Season 3
MUSIC:
All original music by Kaae & Batz
Kuusen tuulenpesä tai pallolatva on seurausta oksien voimakkaasta haaroittumisesta. Kasvutavaltaan tuulenpesäkuusi on käärmekuusen vastakohta. Yleensä tuulenpesä syntyy normaalin kuusen latvasilmussa tapahtuneen mutaation seurauksena puun latvaan, mutta se voi muodostua myös sivuoksiin.
Lähde:
Ole Oskarsson & Teijo Nikkanen, Metsäpuiden erikoismuotoja : kultakuusesta luutakoivuun
Löydät nuotit vaikkapa Suuresta toivelaulukirjasta (16). Nettisivuilla ei laulun nuotteja taida olla.
Kappaleen R-A-K-A-S on säveltänyt Jukka Kuoppamäki ja sanoittanut Chrisse Johansson. Vuonna 1976 sen ovat äänittäneet Tapani Kansa ja Jarmo Kalke - sen jälkeen monet muutkin.
Lähde: Suomalaisten äänilevyjen tietokanta: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Kirjojen luokittelulla pyritään kuvamaan teoksen sisältöä, lisäksi sisältöä kuvataan usein asiasanoilla. Bibliografiset tiedot (mm. tekijät, nimeke, julkaisutiedot, ulkoasutiedot, ISBN) kirjaston kokoelmiin kuuluvasta materiaalista tallennetaan kokoelmaluetteloihin, nykyisin atk-tietokannoiksi (aiemmin "kortistot"), luokat ja asiasanat ilmaisevat teoksen sisällön luetteloissa. Erilaisia kirjastotietokantaohjelmia on myynnissä. Suomalaisia luettelointisääntöjä on Helsingin kaupunginkirjastossa vain käsikirjastokappaleina.
Useimmat Suomen yleiset kirjastot käyttävät luokituksenaan Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää YKL, jonka verkkoversio on osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/ykl.py. Tieteellisissä kirjastoissa on yleisesti käytössä...
Vesilahdella on Iso-Inha ja Pikku-Inha nimiset järvet ja niiden lähellä on ollut Inhan torppa. Sukunimi on saatu torpan mukaan. Inha on ollut tilan ja suvun nimenä myös Alavudella, ja Inha-alkuisia paikannimiä löytyy muualtakin Etelä-Pohjanmaalta.
Kuuluisin Inha lienee valokuvaaja J.K. Inha, jonka alkuperäinen nimi kuitenkin oli Nyström. Hän oli kotoisin Virroilta.
Inha on sukunimenä nuori ja levinneisyydeltään hajanainen.
Jos nimi liittyy jotenkin sanaan inha eli paha, häijy, ilkeä, ikävä ja onneton, on luultavaa, että Inha-nimistä järveä on pidetty jotenkin pahana paikkana.
Sukunimi Inha olisi siis kehittynyt seuraavasti: luonnonnimi-torpannimi-sukunimi.
Lähde:
Mikkonen Pirjo
Sukunimet, Otava 2000
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Kirjaa näkyy olevan myös Haminan kirjastossa. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/
saat lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Vanhoista rahoista on kysytty usein aikaisemmin. Selaa vastauksia Kysy kirjstonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hakusana: rahat
Formula ykkösten teknisiä määräyksiä voit käydä katsomassa netissä osoitteessa http://autoracing.about.com/library/usgp/bl_usgp_car.htm , jolla sanotaan formula ykkösten polttoaineesta: ”Formula 1 –polttoaineet ovat lyijyttömiä ja niissä saa olla normaalisti saatavia ainesosia. Ennen kilpailua kilpailijan on annettava näyte käytettävästä polttoaineesta analyysia ja FIA:n hyväksyntää varten. Kilpailujen aikana otettujen polttoainenäytteiden on täsmättävä ennen kilpailua annettujen näytteiden kanssa.”
Formula database –saitilla http://www.f1db.com/formula1/database/general/action/display_faq_item/f… sanotaan, ettei formuloissa käytetä mitään omaa, erityistä polttoainetta. Formula-polttoaine on lyijytöntä ja sen rikkipitoisuus on alhainen. Se...
Kyseessä on pellavaöljysaippua. Sitä löytyy monilta eri valmistajilta sekä kiinteänä että nesteenä. Sitä myydään myös nimellä pellavaöljysuopa.
Lähde
Pellavaöljysaippua - Pirkka
Seuraavassa muutama lähinnä Internetistä löydetty herneenkasvatusvinkki:
Ennen istutusta herneen siemeniä on syytä liottaa vedessä yön yli, tai jos käyttää kuivaherneitä, niin kauan että alkeisjuuri alkaa pilkottaa. Siemenet istutetaan kosteaan multaan, jota kastellaan tarpeen mukaan (ei liian kosteaksi). Taimet on syytä tukea kukkakepeillä. Herneen kasvulle suositeltava mullan pH on yli 6 (6,5-7,5). Jos haluaa edistää pituuskasvua, kannattaisi käyttää typpirikasta lannoitetta, koska korkea typpitaso saa herneen kasvamaan vartta ja palkojen kehitys viivästyy.
Eduskunta äänesti 6.11.2020, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Kansanedustajat tukivat valiokunnan mietintöä äänin 141-10. Erimielisyyttä ei ollut tyttöjen ja naisten silpomista koskevasta osuudesta, siitä äänestäneet olivat yksimielisiä. Myös ei-äänen antaneet kannattivat tyttöjen silpomisen kieltämistä entistä selvemmin.
Kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä valiokunta selvitti myös poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa oikeustilaa ja käytäntöä. Vastalauseissa haluttiin mietinnön perusteluista pois poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskeva osuus.
Ylen verkkouutisesta voi tutkia miten kansanedustajat äänestivät. Äänestyksessä "jaa"...
60 opintopisteen vaatimukseen kuuluu pakollisena perusopinnot ja tämän lisäksi räätälöity kirjastonhoitajan tai muu informaatioalan sivuainekokonaisuus. Perus- ja aineopinnoista kertyy yhteensä useimmiten noin 70 opistopistettä (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op), joten tämä vaatimus on ristiriidassa "muodollisen pätevyyden" 60 opintopisteen kanssa, vaikka työpaikkailmoituksissa joskus näkeekin vaadittavan juuri aineopintokokonaisuutta. Aivan hajanaisia kursseja ei kuitenkään pätevöitymiseen hyväksytä, vaan opinnot suoritetaan tiettyinä kokonaisuuksina kunkin yliopiston/korkeakoulun opinto-ohjelman mukaisesti.
Oulun yliopistossa sivuaineoikeutta haetaan erikseen lomakkeella, ja opintojen tarkemmasta rakenteesta voi lukea...
Hei!
Haluatteko kyseisestä laulusta nuotit tai äänitteen?
Säveltäjä on Siukonen, Wilho.
Aattoiltana (Lumen pehmeä valkoinen vaippa...)
Nuotit löytyvät seuraavasta teoksesta:
Siukonen, Wilho: Joululauluja [Nuottijulkaisu] : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten v. 1925. Nuottia ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, mutta mahdollisesti saatavissa kaukolainaksi muista maakuntakirjastoista esim. Tampereelta.
Äänitettä ei löydy kirjastoista, ainoastaan yleisradion arkistossa on cd-levy vuodelta 2001, jossa Campanella-kuoro esittää tämän kappaleen.
Suomen dekkariseuran (http://www.dekkariseura.fi/ )julkaisemassa Ruumiin kulttuuri-lehden suurta Palmu-häppeninkiä käsittelevässä artikkelissa (http://www.dekkariseura.fi/artik34.html ) mainitaan komisario Palmu etunimeksi Frans J..
Nimi Beda on anglosaksilainen nimi ja tarkoittaa naissoturia. Käytössä esim. Ruotsissa, Sveitsissä ja Saksassa. (Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi). Varhaiskeskiajan suurimpia oppineita oli englantilainen Beda, josta on käytetty lisänimeä "kunnianarvoisa". Suomessa Bedan toi kalenteriin Mikael Agricola rukouskirjassaan 1544. Beda oli mies, mutta jostain syystä hänen nimensä on meillä muuntunut naisen nimeksi. (Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimikirja).
Väestörekisterikeskuksesta nimipalvelusta www.vaestorekisterikeskus.fi selviää, kuinka paljon nimen haltijoita on Suomessa. Sieltä näkyy mm., että Vladja-nimisiä on Suomessa vain yksi naishenkilö. Nimikirjoistamme ei löytynyt tietoa tämän nimen alkuperästä, mutta osoitteessa...
