Imatralla ilmestyi vuosina 1927-1993 Ylä-Vuoksi niminen sanomalehti, jonka painotus oli paikallisissa uutisissa ja tiedonvälityksessä. Muita yleissanomalehtiä ei tietojeni mukaan Imatralla 1960-luvulla ilmestynyt.
Laite näyttää Ericssonin hakulaitteelta KNH 95x. Englanniksi laite on nimeltään Staff locator panel ja ruotsiksi personsökäre. Ks. Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Femkl%C3%B6vern_(persons%C3%B6kare)Laite toimi siten, että jokaiselle henkilökuntaan kuuluvalle oli annettu oma yhdistelmä, miten lamput syttyivät. Lamppujen perusteella ihminen tiesi, että häntä tarvittiin.
Sinun on mahdollista saada kirjat Ruotsiin kaukolainoina. Eli sinun täytyy mennä paikkakuntasi kirjastoon ja pyytää heitä tekemään siitä kaukolainapyyntö. Kaukolainaus on maksullista. Postitus tapahtuu vain kirjastojen välillä. Kirjastot eivät lähetä kirjoja suoraan asiakkaille. Kysymäsi kirjat ovat Turussa kurssikirjoja, mikä merkitsee sitä, että niistä on varauksia. Turun kaupunginkirjaston kokoelmia voi selata osoitteesta http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html
On julkaistu, Finna -haulla se löytyy yhä ainakin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmasta. Saman Cannon Movie Tales -sarjan Prinsessa Ruusunen löytyy vielä muutamien kirjastojen kokoelmasta, mutta tätä kysymääsi Lumikki -elokuvaa ei näyttäisi olevan enää missään kirjastossa lainattavissa.
Hei, kirjojen ulkoasut ovat melko vaihtelevia, mutta omakustanteisiin hankitaan aiempaa enemmän ISBN-tunnuksia. Kansalliskirjaston ISBN-käyttöoppaan mukaan kirjalle pitäisi hankkia ISBN mikäli kirjaa on saatavilla jakeluketjujen (esim. kirjakaupat) kautta.Tällöin se myös pitäisi merkitä mm. takakannen alareunaan. Ohessa linkki ISBN-käyttöoppaaseen.
https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=105481153&preview=/105481153/105481152/ISBN-k%C3%A4ytt%C3%B6opas.pdf
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä häiriön takia. Nyt sivusto toimii jälleen. Pahoittelemme häiriötä.
Poistin sinulle tämän takia kertyneet myöhästymismaksut.
Hei! Vastausta kysymykseen ei valitettavasti ole löytynyt. Kysyin asiaa kirjastolaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, mutta kukaan listalla olijoista ei tunnistanut tekstiä. Palaan asiaan, jos saamme vastauksen selville myöhemmin. Tai ehkäpä joku tämän lukijoista tunnistaa tekstin.
Kainuun sanomien mikrofilmejä voi lukea Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Niistä voi ottaa oheisella tulostimella kopioita. Kopioiden laatu vaihtelee ja voi vanhemmissa lehdissä olla melko huono. Kopioiden hinta on 30 senttiä/kappale.
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan, että vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty 500 nimen saanutta uudestusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri.
Nyyrikki-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929. Sen alkuperä on vanhoissa kansanrunoissa. Kalevalassa Nyyrikki on metsänhaltijan nimi, Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) karjalainen metsästyksen jumala. Kalevalaisten ja muiden suomalaisten nimien yleistyminen liittyi 1800-luvun suomalaisuusaatteeseen. Almanakassa pidettyjä, harvinaiseksi käyneitä kalevalaisia nimiä ovat myös mm. Mielikki, Kylli, Ahto ja Ilmatar.
Asiassa voi kääntyä myös Almanakkatoimiston puoleen. Yhteydenottolomake löytyy osoitteesta https://...
Kyllä pidetään. Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa (kokoushuone, 2. krs) järjestetään maksuton asianajajapäivystys 7.10., 4.11. ja 2.12. kello 17–19. Vuoronumeroita annetaan aikuistenosaston palvelupisteeltä (2. krs) klo 16 alkaen.
Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä...
En valitettavasti löytänyt aiheesta hyvää lähdettä. Yleisemmin eläkevarojen sijoitustuotoista voit lukea seuraavilta sivustoilta:
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainvalista-vertailutietoa/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/elakevarojen-sijoitustuotot/
https://www.tyoelake.fi/teemat/miksi-elakevaroja-sijoitetaan/
Varastokirjastosta löytyy kirja Veistoa veistäjille. 1, Veistomalleja kansakoulua varten/ Rantakari, Arvi ; Aalto, Pentti. Varastokirjaston aineistoa voi tilata lähikirjastoon oman kirjaston kautta.
Lisäksi vihkoset Kansakoulun veistopiirustuksia salkut 1 ja 2 löytyvät monesta kirjastosta, Vaskista löytyy salkku 2, mutta tuo 1 pitäisi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta.
Lisäksi on olemassa sarja Kansakoulun veistomallipiirustuksia, joita on PIKI-kirjastossa eli nekin pitäisi tilata kaukolainana.
Myös Puutyöpiirustuksia löytyy useista kirjastoista.
Valitettavasti kirjojen kuvailutiedoissa ei näy, mitä ohjeita ne sisältävät.
Kuusiosaisen runon 12.9.1973 V osa päättyy: "Kuulen: pimeän näyttämön taakse kohoaa vanha kulissi, / rosoinen, luotien hakkaama, pysty vuorenseinä / Andalusiasta Andeille, minä kuulen / monen runoilijan äänen, kahdentuneet kaiut. / Viime hetkilläsi, Neruda, / se ehti sinunkin taaksesi: / fasismin vahvistin, / tämän vuosisadan / kammottava kaikupohja."Allendea käsitellään runon II, III ja IV osissa, V osan aiheena on Pablo Neruda. Runo sisältyy myös Saaritsan vuonna 1973 julkaistuun kokoelmaan Syksyn runot.
Vinkki löytyy ma 15.7.2024 Maaseudun tulevaisuudesta otsikolla Leena Luodon vinkkejä luomuviljelyyn (s. 10). Siinä Leena Luoto kertoo muun muassa, että siementen itämistä estävä tuijan lehtisilppu voi toimia hyvin esimerkiksi vuohenputken torjumisessa.
Kysymyksestä ei ilmene, mitä kisoja tarkoitetaan (olympiakisat, Wimbledon, Davis Cup...). Eri kisoissa on ilmeisesti ollut hieman erilaisia käytäntöjä, mutta pääsääntöisesti venäläiset kilpailijat ovat saaneet osallistua isompiin urheilutapahtumiin yksiöinä käyttämättä Venäjän lippua tai maatunnusta. Ilmeisesti esimerkiksi Wimbledonissa venäläiset saavat kilpailla ilman maatunnuksia, ks. Wikipedia-artikkeli. Tenniksen suhteen asia ei siis poikkea muista urheilulajeista. Mukaan on kutsuttu venäläisurheilijoita, jotka eivät ole tukeneet Venäjän sotatoimia Ukrainassa, mutta en löytänyt kovin vakuuttavia perusteluja, miten asiaa on tutkittu ja tulkittu.
Wikipedia kertoo, että Stefania Follini on italialainen nainen, joka osallistui vapaaehtoisena kokeeseen, jossa tutkittiin eristäytyneisyyden ja pimeyden vaikutusta sisäiseen kelloon.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
