Netistä löytyy jonkun verran suomalaisiakin laulujen sanoja. Hyvä
aloituspaikka on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto)
linkkilista kohdasta musiikki/muuta/sanoitukset (http://www.htk.fi/kirjasto/music3.htm#sanat).
Ankin sanoituksia en kuitenkaan ainakaan lyhyen selailun jälkeen
löytänyt. Nuottikokoelmasta "60-luvun hitit" löytyy Ankin esittämä Sunny
sanoineen, muuten nuotit Ankin esittämistä kappaleista tuntuvat
olevan kiven alla. Biisi biisiltä voisi vielä koettaa etsiä.
Tarkistin myös muutamasta äänitteestä, olisiko niiden tekstiliitteissä
sanoituksia (LP Anki: Sateen jälkeen sekä kokoelma-CD Anki: 20
suosikkia--Ne kesäyöt), mutta ei tärpännyt.
Ainakin kaksi Ulf Lundellin romaania on suomennettu, Susi etsii laumaansa (alkuteos En varg söker sin flock), Otava , Helsinki, 1990, ja Vuosi Tommy Cosmon elämässä ( alkuteos Sömnen), Tammi , Helsinki, 1978. Molempia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoissa, kuten myös useita ruotsinkielisiä Ulf Lundellin teoksia. Tarkemman saatavuustilanteen saat tietokanta Plussasta, johon pääset sivulta http://www.lib.hel.fi/ . Voit tehdä haun antamalla tekijäksi Lundell Ulf, näin saat esille myös musiikkiaineiston.
Internetistä löytyi hyvältä vaikuttava osoite Ulf Lundellista http://www.angelfire.com/ab/ulflundell/ . Lisää voit löytää hakemalla suoraan Ulf Lundellin nimellä esim. Evreka Sverigestä, jonne pääset helposti yleisten kirjastojen...
Olisikohan etsimäsi elokuva australialaisen Bruce Beresfordin vuonna 1997 ohjaama Paradise Road. Elokuva on esitetty Suomessa MTV3:lla nimellä Tie paratiisiin.
Lisää tietoa elokuvasta voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.imdb.com/title/tt0119859/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tie_paratiisiin
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_174885
Tuulet muodostuvat, kun eri seuduilla vallitseva erilainen lämpötila saa aikaan eroja myös ilmanpaineessa, jolloin ilma alkaa virrata korkeamman paineen alueelta matalamman alueelle päin. Jos paine on alueella vakio, siellä on myös tyyntä. Näin voi olla korkeallakin ilmassa, ei ainoastaan lähellä maan- tai merenpintaa. Tuuli myös ylläpitää olemassa olevia paine-eroja. Mitä suuremmat paine-erot, sitä suurempi paine-erovoima ja kovempi tuuli.
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä. Se ulottuu noin kymmenen kilometrin korkeuteen. Troposfäärin yläosassa on liikkuvia putkimaisia voimakkaan tuulen vyöhykkeitä, suihkuvirtauksia. Tuulen nopeus on suihkuvirtauksessa kymmeniä metrejä sekunnissa, jopa...
Runo voisi olla Oiva Paloheimon Lapsuuden piha. Runossa mies palaa sattumalta kaupunkiin, jossa on syntynyt, ja lähtee katsomaan lapsuusaikansa taloa ja pihaa. Hän kiertää ihmetellen pihaa, ja kun häneltä kysytään, mitä hän etsii, hän kertoo etsivänsä pientä poikaa. Hänelle kerrotaan, että hän on erehtynyt, eikä hän paljasta oikeaa asiaansa.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Vaeltava laulaja, joka ilmestyi vuonna 1935. Tämä kokoelma löytyy myös Paloheimon teoksesta Runot. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Soiva%20paloheimo%20vaeltava…
Ahon teksti kyllä vahvasti johdattelee tulkitsemaan Matin lukutaidottomaksi. Matti tarvitsisi silmälasit, mutta ei ole sellaisia hankkinut, "kun ei ole löytänyt käypiä". Todellisin syy lienee kuitenkin hänen heikko lukutaitonsa, jonka hän kömpelösti yrittää verhota huononäköisyydeksi. Rovasti kuitenkin tietää, että "Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen".
Moderni lukutaitoisuus, taito lukea ja kirjoittaa, oli 1800-luvun maalaisväestön keskuudessa hyvin harvinaista. Enemmistö ns. säätyläislukutaidon osaajistamme oli ruotsinkielisiä. Rahvaan eli sääty-yhteiskunnan alaluokkaisen väen "lukutaidoksi" riitti toisto- ja ulkoluku eli kirkollinen lukutaito. Henkilö saatettiin merkitä rippikirjoissa sisälukutaitoiseksi, vaikka...
Ilkka Remes ei ole halunnut antaa kovinkaan paljon haastatteluja tai kertoa elämästään. Hän myös kirjoittaa nimimerkillä. Perustietoja kirjailijasta löydät kuitenkin Kirjasammosta. Lisäksi löytyy joitain haastatteluja. Voit tutustua niihin alla olevista linkeistä. Kirjasampo: Ilkka Remes https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244MTV Uutiset: Julkisuutta kartteleva Ilkka Remes avaa harvinaisessa haastattelussa uutuuskirjansa syntyä: Natsi-Saksa on voittanut sodan ja Suomi on ekofasismin mallimaa – "Muistan elävästi ensimmäisen kerran, jolloin tarinan ydin tuli mieleeni" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/julkisuutta-kartteleva-ilkka-remes-avaa-harvinaisessa-haastattelussa-uutuuskirjansa-syntya-natsi-saksa-on-...
Vartija saa pysäyttää asiakkaan, jos epäilee näpistystä. Väkivaltaa hän ei saa käyttää. Vartija voi ohjata asiakkaan kassalle maksamaan ja pyytää asiakasta poistumaan myymälästä tämän jälkeen. Vartijan on perusteltua ottaa henkilö kiinni vasta teon täyttymisen jälkeen, joten hän voi odottaa, maksaako asiakas tuotteen vai ei.Jos sinulla on pakottava tarve avata tuote kaupassa (esim. kyseessä hätätilanne kuten sairaus, lapsen nälkä) kerro asiasta heti henkilökunnalle ja maksa tuote kassalla. Jos vartija pysäyttää sinut, älä vastustele. Rauhallinen käytös edistää tilanteen pysymistä hallinnassa. Vaikka joissain tilanteissa tuotteen avaaminen voi olla ymmärrettävää, olutpullon avaamista kaupassa ei todennäköisesti pidetä sallittuna, koska...
Käsite ontologia tulee monien muiden sivistyssanojen tapaan kreikan kielestä (to oon =se mitä on, logos =oppi, sana periaate). Filosofi Esa Saarinen määrittelee ontologian seuraavasti: ”Metafysiikan osa-alue, joka tutkii olevaa ja olemassaoloa pyrkien selvittämään, mikä on todella olemassa ja mitä oleminen oikeastaan on. Ontologiassa eritellään olemisen yleistä luonnetta, erotukseksi erillisten olioiden ja asioiden olemassaolosta.” (Esa Saarinen : Symposium. WSOY). Esimerkiksi kysymystä jumalan olemassaolosta voi pitää ontologisena ongelmana.
Helposti omaksuttavan esityksen ontologiasta löydät vaikkapa teoksesta ”Ajatus: Johdatus filosofiaan” / Jussi Kotkavirta, Seppo Nyyssönen.Weilin&Göös, s. 47-77. Kirjan saatavuustiedot saat...
Vartiointiliikkeiden toimintaa säätelee Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (12.4.2002/282 m.m. pykälät 9, 12 ja 28) ja jonkin verran Laki järjestyksenvalvojista (22.4.1999/533, m.m. pykälät 8 ja 9). Pääsääntöisesti henkilöntarkastuksen saa tehdä vain poliisi. Jos kuitenkin vartijalla tai järjestyksenvalvojalla on syytä olettaa, että henkilöllä on hallussaan laittomia aineita ja/tai aineita, esineitä tai aseita, joista syntyy välitön vaara, joko henkilölle itselleen tai vartijan tai järjestyksenvalvojan toimialueella oleville ihmisille on myös heillä oikeus tehdä henkilöntarkastus. Jos oletettavaa vaaraa (tai syytä epäillä laittomia aineita) ei ole, ei henkilötarkastusoikeutta pääsääntöisesti ole. Varkaus- tai näpistysepäily ei riitä...
"Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö, tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät"
Kivijalka : Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja. Hki 2000.
Määrittely löytyy myös osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teema_(kirjallisuus)
Kirjan teema selviää parhaiten, kun lukee itse kirjan.
Valitettavasti meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa J. Karjalaisen vanhemmista. Hän on aina viimeisimpään Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen henkilökuvaansa saakka, halunnut pitää yksityisasiat omana tietonaan (ks. oheinen juttu: http://www.hs.fi/kulttuuri/J+Karjalainen+tulee+takaisin/a1362126150526 ). Tällä kysymyspalstalla on aiemmin kysytty samaa aihetta sivuten aiemmin sitä, onko Ragni Malmsten J. Karjalisen äiti. Ohessa 14.10.2007 annettu vastaus:
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään...
Huithapeli-sanaa voidaan käyttää kevytmielisestä ja huolimattomasta ihmisestä (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A-K, 2006). Sanalle ei löytynyt kielitieteellistä selitystä.
Sanaa huitu käytetään murteellisesti vedensekaisesta maidosta tai piimästä, ja huitukka-sanalla tarkoitetaan paikoin ohutta ja laihaa (Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1, A-K, 1992). Ehkäpä huithapeli-sanan merkitys liittyy tähän samaan joukkoon.
Peukaloisen retket -videolla, joka on sama kuin tv:ssä pyörinyt sarja, hamsteria kutsutaan vain hamsteriksi. Hahmo ei esiinny alkuperäisessä Selma Lagerlöfin kirjassa, vaan hahmo on luotu vain tv-sarjaan.
Mikäli kyseessä on ulkomailla asuva suomalainen ja maastamuuttaja on tehnyt maastamuuttoilmoituksen, hänen osoitteensa saa selville Digi- ja väestötietovirastosta Mikäli henkilö kuitenkin muuttaa ulkomailla eikä muista ilmoittaa uutta osoitettaan, saattaa väestötietojärjestelmässä oleva osoite kuitenkin olla vanha. Lisätietoja hinnoista ja palvelusta yleensä:
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Internetissä on erilaisia osoitehakupalveluja, esim. Eniro Ruotsissa http://www.eniro.se/ Gulesider Norjassa http://www.gulesider.no/ Krak Tanskassa http://www.krak.dk/
Whitepages Yhdysvalloissa http://www.whitepages.com/person
Haku onnistuu asiasanalla tuulimyllyt. Seuraavissa kirjoissa on tuulimyllyn rakennusohjeita:
Reija Johanna: Tuulimylly (1995)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi (1995)
Reija Johanna: Tee se itselle [12: Tuulimylly ja muita koristeita pihaan] (1998)
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle (2001, 2004)
Kustantajana näillä kaikilla on Tampereella toimiva RJS-tietokirjat.
Sinikka ja Tiina Nopola ovat suosittuja ja tuotteliaita kirjailijoita, jotka kirjoittavat sekä yhdessä että erikseen. He kirjoittavat sekä lapsille että aikuisille hyväntuulisia, humoristisia, tapahtumarikkaita kertomuksia, jotka sijoittuvat yleensä nykyaikaan ja "tavalliseen elämään". Kertomukset perustuvat suurelta osin henkilöiden väliseen vuoropuheluun. Risto Räppääjä sekä Heinähattu ja Vilttitossu ovat heidän suosituimpia lastenkirjasarjojaan. Näistä on tehty myös elokuvia ja näytelmiä.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettisivulla http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=83 Nopolat kertovat työstään. Heistä molemmista on olemassa myös artikkeli Wikipediassa. Myös Risto Räppääjästä on tehty oma laaja Wikipedia-juttu....
Syrjäytyminen on monimuotoinen käsite ja liittyy moneen aihealueeseen.
Lyhyt määritelmä löytyy WSOY:n Web-factasta.
”Syrjäytyminen, yksilöä yhteisöön yhdistävien siteiden heikkeneminen.
Syrjäytyminen on tavallisimmin seurausta työttömyydestä, köyhyydestä ja joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Syrjäytymisen käsitettä on käytetty erityisesti ransk. yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa 1960-luvulta lähtien.
EU:n sosiaalipolitiikassa syrjäytymisen vastaisen toiminnan merkitystä alettiin
korostaa 1990-luvun alkupuolella. Suomessakin on käyty keskustelua
pitkäaikaistyöttömyyden seurauksista. ” Lähde:Web-Facta, WSOY .
Lisätietoja:
Kirjaston aineistotietokannasta ja Googlesta voit etsiä hakusanalla...
Tämä kysymys on aivan liian laaja, jotta siihen voisi vastata mitenkään kattavasti, koska 70-luvulla Britanniassa vaikutti lukematon määrä erilaisia tyylisuuntia, yhtyeitä ja artisteja. Tässä siis vain lyhyt katsaus ja tiivistelmä ehkä olennaisimmista:
70-luvun alussa oli suosittua koukeroinen progressiivinen rock. Tyylisuunnan tunnetuimmat ja suosituimmat yhtyeet Britanniassa olivat Pink Floyd, Genesis, Yes, Jethro Tull, King Crimson sekä Emerson, Lake & Palmer (ELP).
Samoihin aikoihin 70-luvun alkupuolella Britanniassa oli myös vahva glam rock -buumi. Tyylisuunnan tunnetuimpia ja suosituimpia yhtyeitä/artisteja olivat Slade, Sweet, Mud, Roxy Music, Gary Glitter ja Marc Bolan & T-Rex ja ehkä myös Queen sekä David Bowie uransa...
Kuvia 1970-luvun muodista löydät Googlen kuvahausta hakusanoilla: fashion 70’s.
Suomenkielisiä kuvauksia 70-luvun muodista voit lukea mm. seuraavilta verkkosivuilta:
http://www.jyvaskyla.fi/ksmuseo/haloo/nuoriso/70muoti1.htm
http://plaza.fi/ellit/tyylinmetsastajat/oppaat/kauneusihanteet-1960-70-…
Muodin historiasta on kirjastoissa saatavilla myös kirjallisuutta. Tässä muutama vihje 70-luvun muotia käsittelevistä kirjoista:
-Täältä tulee nuoriso!: 1950-79, toim. Kai Häggman, WSOY 2006
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1970s, Thames and Hudson 1997
-70s fashion/vintage fashion and beauty ads, ed. Jim Heimann, Taschen 2006
