Elämä juoksuhaudoissa kappaleen on sanoittanut Usko Kemppi. Laulun tekstiä suojaa tekijänoikeus kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tämän laulun tekijänoikeus on vielä voimassa, eli siihen tarvitaan lupa.
Alla lisää tietoa Teoston sivuilta:
https://www.teosto.fi/teosto/toiminta/tekijanoikeus
Ainakin yksi opinnäytetyö löytyy, jossa aihetta käsitellään: Pölyttäjähyönteiset osana kavillisuuden monimuotoisuutta: case Korkeasaaren eläintarha / Nora Ruuth (Hämeen ammattikorkeakoulu, 2019) Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/190934/P%c3%b6lytt%c3%a4j%c3%a4hy%c3%b6nteiset%20osana%20kasvillisuuden%20monimuotoisuutta%20Case%20Korkeasaaren%20el%c3%a4intarha_NoraRuuth.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Usein kehystämöt tekevät entisöintiä. Kannattaa etsiä haulla maalauksen entisöinti, taulun entisöinti, maalauksen konservointi, taulun konservointi. Konservaattoriliiton konservaattoreita löytyy heidän sivuiltaan, https://www.konservaattoriliitto.fi/etsitko-konservaattoria/maalaustait…;
Etsin kirjallisuutta aiheesta, mutta en löytänyt oikein käytännön oppaita Helmetistä, Englanninkielinen Cleaning painted surfaces voisi olla käytännöllinen, mutta sitä ei löydy Helmetistä, vain AMK-kirjastoista ja Vaski-kirjastosta, josta sitä toki voi pyytää oman lähikirjaston kautta kaukolainaan, https://www.finna.fi/Record/3amk.104465
Finnasta löytyi listaa konservointikirjallisuudesta, mutta se vaikutti enemmänkin ammattikirjallisuudelta,...
Tietoa hallitusten kokoonpanoista löytyy täältä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2
Tässä hallitukset, joissa ei ole ollut SDP ja Maalaisliitto/Keskusta mukana:
Ingman enemmistöhallitus 1918-19:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/3
Cajander virkamieshallitus 1922 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/8
Cajander II virkamieshallitus 1924 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/10
Mantere vähemmistöhallitus 1928-29 :
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-...
Suomen käsityön museosta saimme seuraavan vastauksen:
Normaalisti kirjaimet viittaavat ryijyn saajaan tai tekijään ja ovat henkilön nimikirjaimet. Viimeinen kirjain D tarkoittaa tavallisesti tytärtä (dotter). Eli Joku (E...) jonkun (C...) tytär (D), kuten nimet tuohon aikaan ilmaistiin.
Saara Heinon runo "Joulupukin silmälasit" sisältyy hänen kirjaansa "Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin" (Valistus, 1955). Runo alkaa: "Joulupukki Lapin maalta kaikille on tuttu".
Valitettavasti en ole löytänyt mitään sellaista kokonaistutkimusta, jossa erikoisesti selvitettäisiin meikäläistä reaktiota naapurin vainoihin - vainoista sinänsä on julkaistu paljonkin suomen kielellä.
Neuvostoliitto-kuvaa yleensä on tutkittu jonkin verran, esim,
Immonen, Kari
Ryssästä saa puhua... : Neuvostoliitto suomalaisessa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918-39. - Otava, 1987
Karemaa, Outi
Suomalaisen venäläisvihan synty
[teoksessa: Katse Venäjään - suomalaisen Venäjä-tutkimuksen antologia. - Aleksanteri-instituutti, 2006]
Karemaa, Outi
Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä : venäläisviha Suomessa 1917-1923. Suomen historiallinen seura, 1998
Wunsch, Sinikka
Punainen uhka : Neuvostoliiton kuva johtavassa suomalaisessa...
Vuoden 1809 valtiopäiväasiakirjojen mukaan H.Tervosen henkilötiedot pitävät paikkansa. Lähde: Protocoller hållna hos det hedervärda bonde ståndet vid landtdagen i Borgå år 1809.Hfors 1893, s. 278.
Kysymyksessä siteeratut säkeet kuuluvat Arja Tiaisen runoon Naisen alemyynti, joka ilmestyi alun perin vuonna 1977 julkaistussa kokoelmassa Saatanan tytär.
Fabian Dahlströmin laatiman Sibeliuksen teosluettelon mukaan sekakuorolle sävelletyn laulun "Aamusumussa" (Aamusumussa, JS9A) sanoitus on J. H. Erkon runokokoelmasta "Ajan varrelta" (1896). Teosluettelossa on pätkä nuotin alusta sanoineen: "Päiv' ei pääse paistamahan, kun on valtaa vailla." Erkon runossa kuitenkin "kuu on valtaa vailla". Teosluettelossa on kyllä mainittu muut runon ja sanoituksen eroavaisuudet (Erkolla "päivä vielä voittaa", Sibeliuksella "päivä vallan voittaa", Erkolla "viihtyisivät myötä", Sibeliuksella "viihtyis meidän myötä"), mutta ei tätä.Teosluettelon mukaan Sibeliuksen käsikirjoitus on kadonnut. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran Eemil Forsströmin toimittamassa nuotissa "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-...
Ainoa suomenkielinen lähde, josta onnistuin kaivatun Gabriela Mistralin runon löytämään, on niinkin proosallinen teos kuin Moninaisuus luovuutemme lähteenä : Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti (Otava, 1998), jossa sitä on käytetty Lapset ja nuoriso -aiheisen luvun mottona. Runon nimi on Tänään, suomentajaa ei ole erikseen mainittu; kenties käännös on raportin suomentajan, Susan Heiskasen työtä.
Nobelin kirjallisuuspalkinnostaan huolimatta Mistralia on suomennettu todella vähän; erilaisista runo- ja kirjallisuusantologioista löytyy kymmenkunta yksittäistä runoa.
Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy esimerkiksi Torsti Lehtisen Eksistentialismi vapauden filosofia ja Lars Gustafssonin Merkillinen vapaus, joissa käsitellään Camusin filosofiaa. Conor Cruise O'Brienin Camus käsittelee Camusia kirjailijana.
Finna-yhteistietokannasta löytyy paljon Camus'ta käsitteleviä opinnäytetöitä, artikkeleita ja kirjoja.
Molemmissa luetteloissa aineistoa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi albert camus ja valitsemalla rajoittimeksi aihe-haku.
https://helmet.finna.fi/
https://finna.fi/
Kyseessä saattaisi olla Pirkko Vainion Ihmetorni (Lasten keskus, 1997). Siinä arkkitehti Reino rakentaa itselleen ja kissalleen talon saarelle. Reino käyttää kaikkea, mitä löytyy rannalta ja merestä: kaisloja, riepuja, laudankappaleita. Talotornin huipulle Reino ripustaa naruihin pujottelemiaan värikkäitä lasinpaloja, kiviä ja simpukankuoria. Eräänä myrsky-yönä torni kaatuu. Koska Reinon saari on lähellä rantaa, torni ylettyy rannalle asti, ja tornista tuleekin silta. Päivisin lapset kokoontuvat sinne leikkimään. Reino ja kissa jäävät asumaan saarelle pystyyn jääneisiin talon pohjimmaisiin kerroksiin.
Vaski-kirjastoista löytyy useampi kappale Paula Isopahkalan teoksia PaaPiin kaavakirja lapsille (2017) ja PaaPiin kaavakirja naisille (2019). Voit tarkistaa kirjojen saatavuustiedot Vaskin verkkokirjastosta. Vaski-kirjastoista lötytyy myös teokset Mekkotehdas (2012), Mekkotehdas aikuisille (2014) ja Mekkotehdas koulutyttöjen tyyliin (2016). Myös niiden saatavuustiedot voit tarkistaa verkkokirjastosta. Voit etsiä verkkokirjastosta muita lastenvaatteiden kaavakirjoja esimerkiksi asiasanalla "lastenvaatteet".
Paula Isopahkalan kirjat Vaskin verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Isopahkala%2C+Paula&type=…
Mekkotehdas-kirjat Vaskin verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=...
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
Kun tietokoneiden maailmassa puhutaan jälkien jäämisestä, viitataan sekä moniin teknisiin perusratkaisuihin, joiden toiminta edellyttää kytkeytyneiden laitteiden tunnistautumista ja tunnistamista että erityisesti 2000-luvun aikana nopeasti yleistyneeseen kaupalliseen haluun kerätä maksimaalinen määrä käyttäjätietoa. 1990-luvulla, jolloin itse aloitin tietokoneiden käytön, tätä jälkimmäistä ei käytännössä ollut, koska kukaan ei ollut ehtinyt kaupallistaa klikkauksia ja niihin liittyvää mainonnan täsmäyttämistä. Todennäköisesti 1990-luvun verkon selaamisesta on jäänyt hyvin vähän sellaisia jälkiä, jotka voitaisiin yhdistää yksittäiseen ihmiseen.
Sosiaalisen median myötä tilanne on muuttunut. Kaupallisten toimijoiden lisäksi...
Antero "Antti" Rokasta on kysytty kirjastonhoitajalta aiemminkin. Alla linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/voisitko-kertoa-antero-rokan-hekilokuvauksen
Hänestä on myös kirjoitettu kirja: Sinä olet Rokka (Petri Sarjanen, 2017),, jonka saa lainaan Kyyti-kirjastoista:
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1293101
24.12.1961 Kotkan Sunilassa oli tuolla päivämäärällä 1-19.6 astetta pakkasta eli lämpötilassa oli todella paljon vaihtelua päivän aikana. Sademääräksi on ilmoitettu 1.1mm ja lumensyvyys 8cm
Kotkan Rankissa oli tuolloin lämpötila -0.2 ja -16 asteen välillä, sademäärä 1,1mm ja lumensyvyys 3cm.
Mestarietsivä Basil Hiiri -elokuvassa esiintyvä henkilönnimi Flaversham on luultavasti tekaistu nimi, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään. Pohjana sille on luultavasti ollut brittiläistä alkuperää oleva nimi Faversham ("sepän kylä"). Faversham on sekä kaupunki Kentin kreivikunnassa Iso-Britanniassa että sieltä lähtöisin oleva sukunimi.
William Faversham (1868–1940) oli brittiläissyntyinen näyttelijä, joka teki mittavan näyttämöuran Broadwaylla ja koko joukon elokuvarooleja Hollywoodissa.
Faversham Name Meaning, Family History, Family Crest & Coats of Arms (houseofnames.com)
William Faversham - IMDb
