Suunna tarkoittanee isoäitiä. Kaakkois-Suomessa termistä on kuultu versiot suuma ja suuna. Eeva Haaviston kirjassa Sata kansanomaista kuviokudinmallia on yksi malleista nimeltään suunankirjat ja kotkalainen kollegani kertoi, että silloin hänen äitinsä (jonka sukua on kotoisin mm. Haapasaaresta ja Vehkalahden suunnalta) selitti sen tarkoittavan isoäitiä, suurnannaa/suurmammaa.
Kaari Utrio itse vastaa, että "Sana suunna tarkoittaa isoäitiä, mummoa. Oma isoäitini käytti sanaa omasta isoäidistään. Minulla on lapsesta lähtien ollut sellainen käsitys, että sana kuuluu itäisen Suomenlahden rannikon - Virolahden, Vehkalahden - kansankieleen, eräänlainen hellittelysana."
Marttaliiton kotisivuilta löytyy hyviä neuvoja arkeen, ja myös vaatteiden säilyttämisestä ulkovarastossa löytyi ohje:
"Ullakolla, kellareissa ja ulkovarastoissa vaatteet on hyvä säilyttää muovilaatikoissa tai muovipusseissa, jotka voidaan sulkea tiiviisti."
"Käytettyinä hankitut vaatteet kannattaa pestä huolellisesti ennen kaappiin laittoa."
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tuholaisten_torjunta/vaatteet/
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan, että Piia ja sen ruotsinkielinen asu Pia on sisarnimi 1700-luvun Piukselle, latinalaisperäiselle nimelle, jonka merkitys on 'hurskas'. Kansanomaisena Piaa on tavattu myös lyhenteenä nimestä Zenobia, joka taas tarkoittaa suunnilleen 'hän, jolle Zeus on antanut elämän'.
Aamulehden vanhat numerot löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuina. Mikrofilmeiltä on mahdollista tulostaa, joten tarvittaessa halutun numeron etusivusta on saatavissa kopio.
http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/mikrofilmatut_sanomalehdet.pdf
Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
Yleisöäänestyksellä haettiin lintua, joka sopisi Suomen kansallislinnuksi. Tämän äänestyksen voitti joutsen ja Suomen Lintujensuojeluneuvosto valitsi joutsenen virallisesti Suomen kansallislinnuksi 1981.
Maakuntalinnusta on järjestetty kansanäänestys vuonna 1985.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Maakuntalintum…
Esimerkiksi Lasse J. Laineen teoksessa Lintuharrastajan opas kerrotaan, että linnuilla on hormonaalisesti säädelty vuosirytmi, joka ilmoittaa päivien lyhenemisestä ja pitenemisestä. Linnut myös aistivat ilmanpaineen muutokset. Toisaalta kirjassa kerrotaan, ettei lintujen muuttotaitoa ole vieläkään täysin selvitetty.
Matti Torkkomäen ja Dick...
"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä.
Kalliolle jäänyt nalli on askarruttanut Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastaus vuodelta 2010 kuuluu näin:
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraasi arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä...
Radioteatterin 1990-luvulla tuottama Linnunradan käsikirja liftareille -kuunnelmasarja on julkaistu tallenteina cd-levyillä ja lainattavissa monista kirjastoista. Sarja on julkaistu viidessä osassa, jotka on nimetty alkuperäisen kirjasarjan osien mukaan: Linnunradan käsikirja liftareille (jaksot 1-4), Maailmanlopun ravintola (5-12), Elämä, maailmankaikkeus ja kaikki (13-18), Terve ja kiitos kaloista (19-21) ja Enimmäkseen harmiton (22-25).
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
Suomessa ei lääketieteen opinnoille ole ikärajaa. Ainakin muutama 47-vuotias on aloittanut opintonsa lääketieteellisessä. He ovat 53-vuotiaita valmistuessaan lääkäriksi. Lääkärilehdessä on mainittu että vanhin medisiinari eli lääketieteen opinnot aloittanut on 63-vuotias. Maailman vanhin lääkäriksi valmistunut on varmaan australialainen Allan Stewart, joka valmistui lääketieteen kandidaatiksi 97-vuotiaana.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/21/ikina-ei-ole-liian-myohaista-laakikseen-47-vuotiaana
http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/tiesitko-taman-opiskelukaveristasi/
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000501027.html
Eri lähteistä koottujen tietojen mukaan maailmassa olisi tällä hetkellä yli 600 miljoonaa autoa. Lähteitä mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Automobile
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2008/05/30/arvio-autojen-maara-nel…
http://www.worldometers.info/cars/
Boccaccion novelli Metsästyshaukka on Decameronen viidennen päivän yhdeksäs kertomus. Novelli on myös teoksissa Hyvää yötä 1 (1934) sekä Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (1972).
"Miljoonan markan pakarat" on käännöskappale. Alkuperäisen kappaleen "Black but sweet" on säveltänyt ja sanoittanut Wilmoth Houdini. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Jukka Itkonen (syntynyt 1951).
Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Hiivan historiasta tiedetään kyllä. Hiivan käyttö leivonnassa yltää kauas Rooman aikakaudelle, jolloin Galliassa ja Espanjassa tiedetään käytetyn oluen vaahtoa leivän nostatukseen. Nykyhiivan historia alkaa Keski-Euroopasta 1700-luvulta, jolloin leivinhiivaa opittiin tekemään oluen valmistuksen sivutuotteena.
Lue lisää hiivan historiasta teoksesta: Olli Vehviläinen, Hiivan historia. Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970, 1970.
Ei ole mahdollista aivan suoraan sanoa, minkä ikäisille Erin Hunterin Soturikissa-kirjat sopivat. Lapset kehittyvät eri aikaan, joten vastaanottokyky vaihtelee. Neuvoisin, että jos sinusta tuntuu epämukavan hurjalta, älä lue – vielä. Voit ehkä lukea niitä hieman vanhempana. Jos tuntuu mukavan kutkuttavasti jännittävältä, voit lukea.
