Kirjallisuudessa erilaisia pultteja kutsutaan yleensä ruuveiksi. Ruuvien avulla kiinnitetään työkappaleita toisiinsa. Merkityksellistä näissä liitoksissa on se, että ne ovat avattavia. Sekä pinnapultti että vaarnaruuvi ovat erikoisruuveja. Kummassakaan ruuvimuodossa ei ole kantaa, ja sekä pinnapultti että vaarnaruuvi ovat kierteytetyt molemmista päistään. Vaarnaruuvissa kuitenkin toiseen kiinnitettävään kappaleeseen tuleva pää on teroitettu, tai viistetty, jotta se estäisi pinnapulttia paremmin sivusuuntaista liikettä. Friedrich Bendixin Metallialan perustyöt (WSOY 1974) -oppikirjassa kerrotaan vaarnaruuvista seuraavasti sivulla 105: "Vaarnaruuveissa on kierreosa kummassakin päässä ja näiden välillä kierteetön osa....
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1947 Suomessa syntyi elävänä yhteensä 108168 lasta. Tätä lukua ei sen jälkeen ole ylitetty. Lähimmäksi pääsevät vuosi 1948 (107759), 1946 (106075) ja 1949 (103515).
Vertailun vuoksi: 2000-luvulla vuotuinen syntyvyys on vaihdellut välillä 55555-60980.
Tilastoja löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.stat.fi/index.html.
Boccaccion novelli Metsästyshaukka on Decameronen viidennen päivän yhdeksäs kertomus. Novelli on myös teoksissa Hyvää yötä 1 (1934) sekä Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (1972).
Vuonna 2010 samaan kysymykseen vastattiin näin:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hippulat olivat pieniä koriste- tai muita esineitä reessä tai hevoskärryissä. Kovaa ajettaessa sitten hippulat vinkuivat. http://www.kotus.fi
Sanontaa on käsitelty Helsingin Sanomien kysy Kirstiltä palstalta. Kirsti kertoi että Iin ja Kuusamon seudulla hippulat löytyvät miehen jalkojen välistä. Lisäksi hippuloilla on kansan keskuudessa useitakin merkityksiä. Hippulat ovat kenkien nahkaiset nyörit, jotka ovat usein messinkikoristeiset tai solmittu palloiksi. Juostessa ne sitten vinkuvat. Erään tulkinnan mukaan hippulat eli hipulit ovat tossuja. "Menee niin, että hippulat vinkuu." Tulkinta on todennäköisesti satakuntalaista perua. Eräs Kirstin...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”.
”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,...
Kun vielä elävien ihmisten sukututkimustietoja siirretään avoimeen internet-verkkoon, kyseessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen, jolloin henkilötietolain ja julkisuuslain perustella jokaiselta ao. henkilöltä olisi pyrittävä pyytämään suostumus tietojensa internet-julkaisulle.
Vaikka tiedot olisi jo aiemmin julkaistu sukukirjassa, avoimessa verkkoympäristössä tietojen voisi katsoa olevan laajemmin saatavilla ja niiden käyttö huonommin hallittavissa kuin usein vain pienenä painoksena oman suvun jäsenille julkaistun sukukirjan kautta, joten ao. ihmisillä saattaisi olla erilaisia toiveita sukutietojensa kirja- ja internet-julkaisua koskien.
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan:
"Jos esimerkiksi jokin yhdistys julkaisee...
Kyseessä on Toivo Vuorelan teos Kansatieteen sanasto (1958). Satulahuovasta aiemmin käytetty nimitys on voilokki. Mainitut käsitteet on selitetty teoksen uudemmassa painoksessa (1964) seuraavasti:
Marhaminta PKarj., PSavo, Pohj., Peräp. riimuun, päitsiin jne. kiinnitettävä hihna t. rautainen riimunvarsi, jolla hevonen sidotaan kiinni LS riimunvarsi.
Voilokki länkien pehmike, -> hamutta; paksu huopamainen villakangas, josta tehdään hevosloimia.
Teos löytyy Akaan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Ihaan surullisuutta ruotii valaisevasti John Tyerman Williams kirjansa Nalle Puh ja psykologit (WSOY, 2000) luvussa Ihaan kliininen depressio. Williamsin seikkaperäinen psykologinen analyysi kannattaa lukea kokonaisuudessaan. Hänen esittämiensä huomioiden joukosta löytyy esimerkiksi seuraavanlaisia syitä aasin alavireiseen mielialaan:
" -- saamme lukea, että hän ajatteli 'surullisena'. Kaikki hänen surulliset ajatuksensa olivat kysymyksiä. Vastauksia hän ei harkitse lainkaan. Se, että mieli on tulvillaan vastaamattomia kysymyksiä on jo sinänsä syvästi masentava tilanne. Kun tutkimme Ihaan kysymyksiä huomaamme, että ne on muotoiltu niin epämääräisesti, ettei niihin voi mitenkään vastata. - Toisin sanoen Ihaa masentaa itsensä väärillä...
Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
Koskenniemen neljäs runokokoelma Sydän ja kuolema ilmestyi vuonna 1919. Sitä edelsi runoilijan tulevan puolison Vieno Pohjanpalon kohtaaminen Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa saman vuoden toukokuussa. Koskenniemi tapasi Pohjanpalon ensimmäisen kerran keväällä 1917. Seurustelu ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa virinnyt - eikä vielä seuraavanakaan vuonna, vaikka syksyllä 1918 Koskenniemi Vienon muutaman kerran osakunnan tilaisuuksista kotiin saattelikin.
Toisaalta Sydän ja kuolema -kokoelman kirjoittaminen ja viimeistely ajoittuu Koskenniemen ja Anna-Maria Tallgrenin "ystävyyden vuosiin", niin kuin Tallgren-tutkija Tellervo Krogerus ajanjaksoa 1917-24 nimittää. Kriitikon ja runoilijan suhde oli alkanut...
Suunna tarkoittanee isoäitiä. Kaakkois-Suomessa termistä on kuultu versiot suuma ja suuna. Eeva Haaviston kirjassa Sata kansanomaista kuviokudinmallia on yksi malleista nimeltään suunankirjat ja kotkalainen kollegani kertoi, että silloin hänen äitinsä (jonka sukua on kotoisin mm. Haapasaaresta ja Vehkalahden suunnalta) selitti sen tarkoittavan isoäitiä, suurnannaa/suurmammaa.
Kaari Utrio itse vastaa, että "Sana suunna tarkoittaa isoäitiä, mummoa. Oma isoäitini käytti sanaa omasta isoäidistään. Minulla on lapsesta lähtien ollut sellainen käsitys, että sana kuuluu itäisen Suomenlahden rannikon - Virolahden, Vehkalahden - kansankieleen, eräänlainen hellittelysana."
Marttaliiton kotisivuilta löytyy hyviä neuvoja arkeen, ja myös vaatteiden säilyttämisestä ulkovarastossa löytyi ohje:
"Ullakolla, kellareissa ja ulkovarastoissa vaatteet on hyvä säilyttää muovilaatikoissa tai muovipusseissa, jotka voidaan sulkea tiiviisti."
"Käytettyinä hankitut vaatteet kannattaa pestä huolellisesti ennen kaappiin laittoa."
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tuholaisten_torjunta/vaatteet/
Martin on lyhentymä Martinuksesta, joka latinan kielessä merkitsee sodanjumala Marsille kuuluvaa, sotaisaa. Nimellä on tunnettu useita katolisen kirkon pyhimyksiä, joista ehkä kuuluisin on ranskalaisen Toursin kaupungin piispa, köyhien ja kerjäläisten ystävä Martinus (k. 397). Suomalainen muoto Martinuksesta on Martti. Muodossa Martin nimi löytyy useista kielistä mm. Suomen ruotsalaisesta almanakasta (10.11.)
Oskari-nimi on peräisin muinaisgermaanisista sanoista ans (jumaluus) ja gar (keihäs) (=Jumalan keihäs). Nimen latinalainen muoto Ansgarius, frankilainen Ansgar ja muinaisenglantilainen nimi Osgar muuntuivat Pohjoismaissa muotoon Asgeir, josta myöhemmin tuli Oskar. Suomen almanakassa nimen muoto Oskari on ollut vuodesta 1919.
Lähteet:...
Lauri Pohjanpään runo Jänikset alkaa sanoilla: Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa, kun poikineen isä teki talvimajaa. Runo löytyy ainakin Pohjanpään kokoelmista Metsän satuja sekä Kaipuu ylitse ajan -kokoelmasta samoin kuin Pohjanpään Valitut runot -kokoelmasta. Käänny lähikirjastosi puoleen.
Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
Kalliolle jäänyt nalli on askarruttanut Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastaus vuodelta 2010 kuuluu näin:
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraasi arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä...
"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä.