Alun perin Renaultin pakettiauton mallinimi oli ”1000 kg” (myöhemmin Renault Voltigeur) Vuosina 1959-1965 tuotannossa ollut saman malliston 1400 kg pakettiauto sai myöhemmin nimekseen Renault Goélette. Helsingin Sanomien aikakone löytää Goéletten myynti-ilmoituksia lehdestä vielä 1980-luvultakin. Autoa kaupiteltiin myös retkeilykäyttöön muokattuna.
https://en.wikipedia.org/wiki/Renault_1_000_kg
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/muistatko-sodan-jalkeen-puurunko-pa…
Traficomin tilastoista voi tutkia "Liikennekäytössä olevat henkilö- ja pakettiautot merkeittäin ja malleittain" -tilastoa:
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Aj…
Tilastosta "Liikennekäytössä olevat kuorma-, linja- ja erikoisautot...
Pieksämäki on tunnettu rautateiden solmukohta Suomen rataverkossa. Tämä saattaa olla syy solmunimiin. Pieksämäen kirjastossa asiaa vielä selvitellään, ja jos uutta ilmenee, palaan asiaan.
Kaarlo Viljasen kirjoittaman Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys- kirjan mukaan Hietasaarenkatu 4 on rakennettu vuonna 1889 ja sen on suunnitellut August Lassel.
Kaikenkattavaa vastausta ei ole. Määrät vaihtelevat riippuen käytetyistä amalgaamis- ja suodatusprosesseista. Mittaustekniikat ja -mahdollisuudet vaihtelevat myös, joten kaikki arviot eivät ole yhteismitallisia. Pienimpien arvioiden mukaan jokaisen kultagramman tuottaminen vapauttaisi reilun gramman elohopeaa. Suurimmissa mittauksissa määrä on ollut seitsemänkertainen ja joissakin arvioissa puhutaan jopa kymmenkertaisesta.
https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do…
https://theconversation.com/gold-rush-mercury-legacy-small-scale-mining…
https://www.responsiblemines.org/wp-content/uploads/2018/05/Case_Study_…
https://www.nationalgeographic.com/magazine/2009/01/gold/
https://wwflac.awsassets.panda.org/...
Tunnus viittaa Kadettikuntaan, ja Antiikkiliike Wanha Elias -verkkosivuston mukaan pohjassa oleva leima on ollut käytössä vuosina 1964-1971. Ehkä jonkinlainen Kadettikunnan jäsenille tuotettu kuppi tuolta ajalta siis.
Lähimmät sijainnit sinulle taitavat olevan Kansalliskirjasto Helsingissä ja Turun yliopiston sanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisiossa. Alla linkit kyseisten paikkojen kokoelmiin Savon sanomien osalta, sekä yhteystiedot. Kotilainaanhan niitä ei saa, mutta voit lukea niitä paikan päällä ja ottaa kopioita.https://www.finna.fi/Record/fikka.3422988?sid=5096916244 (Kansalliskirjasto. Pohjoissaliin tilattavat mikrofilmit)https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedothttps://www.finna.fi/Record/utu.992958685405971?sid=5096916244 (Turun yliopisto. Sanomalehti- ja pienpainatepalvelut, varastokokoelma, Raisio. Käyttö vain kirjaston tiloissa)https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/...
Tää on Kysy kirjastonhoitajalta, suomalaisten kirjastojen yhteinen vastauspalvelu. Voit kysyä aiheesta kuin aiheesta, etsimme sinulle vastauksia sopivasta lähdemateriaalista. Kysy siis rohkeasti!
Hei!
Ensimmäiseen kysymykseen löysin seuraavat kirjat Hämeenlinnan seudun kirjastoista: Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, 1975; Raitasalo, Pirkko: "Katsel ain minnuu" : kirkonpenkiltä tanssilattialle : nuorison tutustuminen ja seurustelu Muolaassa Karjalan kannaksella 1910-luvulta vuoteen 1939, 2004; Salminen, Pauliina: Miehittäjän morsiamet : rakkautta ja petoksia jatkosodan Itä-Karjalassa, 2013.
Toiseen kysymykseen: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia : naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle, 2000; Kopisto, Sirkka: Moderni chic nainen : muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997; Countryman, Ruth S.: Women`s wear of 1930`s with complete patterns, 1999; Peacock, John:...
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa on Suvi Mäkelän artikkeli yhdysnimistä. Artikkelin mukaan yhdysmerkittömissä etunimissä on mm. vanhoja vakiintuneita kaksoismuotoja (kuten vaikkapa Marianne), että myöskin pitkän nimen kansanomaistuneita muotoja, jotka ainoastaan näyttävät olevan kaksiosaisia (esim. Ellinoora, alun perin Eleonoora). Monia yhdysmerkittömiä on jopa enemmän kuin tavuviivallisia (esim. Sarianna ja Annastiina).
Koko artikkeli on luettavissa täältä:
https://www.kielikello.fi/-/jan-erik-ja-sarianna-yhdysnimien-kirjoitustapa
Ainakin osa kappaleiden nuoteista (Sieluni soitto, Suviserenadi, Taivaan kyyneleet, Viulu kaukaisen maan, Hiljaisuus, Yön tuuli vain) löytyy Finna-hakupalvelun mukaan jostakin tai joistakin Suomen kirjastoista:
https://www.finna.fi/Content/about
Voit kysyä nuotteja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Tietoa Mikkelin seutukirjaston kaukopalvelusta, mm. maksuista, löytyy alla olevan linkin kautta:
https://kirjasto.mikkeli.fi/palvelumme/kaukopalvelu-2/
Se on mahdollista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa, onko nimi käytössä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimilaki estää muun muassa yritysten käytössä olevien nimien ottamisen sukunimiksi ilman erityistä syytä. Täysin uusien nimien ja myös joidenkin vanhojen nimien käyttöönottaminen edellyttää nimilautakunnan puoltavaa lausuntoa.
https://yle.fi/uutiset/3-9412431
Voit hakea sukunimenmuutosta täyttämällä nimenmuutoshakemuksen Digi- ja väestötietoviraston sähköisessä palvelussa. Tietyin ehdoin voit saada itsellesi jo käytössä olevan sukunimen. Tarkemmat ohjeet löytyvät viraston verkkosivuilta.
https://dvv.fi/sukunimen-muuttaminen
Laulun nimi on "Mun on niin kiva olla". Esittäjä on Irwin Goodman. Valitettavasti en löytänyt kasettia, jossa laulu olisi, mutta se sisältyy cd-levyyn "Erikoiset" (Warner Music Finland, 2001). Cd-levy kuuluu Kankaanpään kaupunginkirjaston kokoelmaan. Saatavuuden voi tarkistaa kirjaston ainestohausta: http://212.86.15.70/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1043062780 .
Kannattaa muuten lukea Oksaselta "Baby Jane", joka on aiheeltaan aivan toisenlainen:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50746
Jotain samankaltaista Sofi Oksasen kanssa voisi olla mm. seuraavilla suomalaisilla kirjailijoilla: Anja Snellman, Riikka Pulkkinen, Heidi Köngäs ja Katja Kettu.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton sääntöjen mukaan korkeushypyssä voidaan järjestää uusinta eli eräänlainen pudotuspeli, jolla ratkaistaan ensimmäinen sija. Uusinta (engl. jump-off) aloitetaan korkeudesta, joka olisi lajinjohtajan eli päätuomarin etukäteen määräämän ohjelman mukaan seuraavana kilpailijoiden viimeksi ylittämän korkeuden jälkeen. Korkeutta ei siis saa päättää itse vaan uusinta alkaa ikään kuin siitä, mihin jäätiin kun hyppääjät edellisen kerran onnistuivat.
Jokainen ensimmäisen sijan jakava kilpailija saa yrittää määrättyä korkeutta vain kerran. Jos useampi kuin yksi onnistuu, kisa jatkuu onnistuneiden kesken niin, että korkeutta nostetaan 2 cm. Jos taas kukaan ei onnistu, rimaa...
Eläinkokeita tutkimusessa käyttävistä on tehty kyselytutkimus vuonna 2015, https://mmm.fi/documents/1410837/2191243/3R-raportti.pdf/6a9472f5-be0c-…. Raportissa käytetään kyselyyn vastanneista nimitystä tutkija. Tuolloin heitä on ollut arvioden perusteella n. 1500 Suomessa. Kyselyyn vastanneista suurin osa työskenteli lääketieteen tutkimuksen parissa. Enemmän heidän alastaan, tutkimustyöstään ja koulutuksestaan voi lukea raportista.
Eläinkokeiden ohjauksesta ja valvonnasta löytyy tietoa:
Vastuullinen tiede, eläinkokeet, https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimuksen-suunnittelu/elainkokeet-ja-…
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES, https://mmm.fi/tokes
Laki tieteellisiin tai...
Rollaattoreita ei ikävä kyllä ole lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastossa [1].Sosiaali- ja terveyspalvelujen Konalan apuvälinepalvelusta voi yli 16-vuotiaat helsinkiläiset lainata rollaattorin [2], myös vuokraus on mahdollista yksityisiltä [3].https://tinyurl.com/Rollaattoreitahttps://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveydenhoito/muita-terveyspalveluja/kuntoutus-ja-terapiat/apuvalinepalveluthttps://tinyurl.com/vuokraus-ym
Etsimäsi kirja on Nans van Leeuwenin kuvittama "Kääpiöt sateessa" (Kynäbaari, 1965). Alkuteos on hollantilainen lastenkirja "Bij kabouter Pim" (1951).
Kirjassa Nikki-kääpiö saa öiseen aikaan tuntemattoman vieraan, Matin, jonka ottaa kotinsa lämpimään.
Kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastossa on lainattava kappale. Voit siis halutessasi pyytää kirjan sieltä kaukolainaksi.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
https://finna.fi
Vaski-kirjastoista löytyviä suomeksi käännettyjä romaaneja 1500-luvun löytöretkistä Etelä-Amerikkaan ei montaa ole. Etsinnässä voi käyttää asiasanoja, esimerkiksi konkistadorit, valloitus, Peru, Etelä-Amerikka, 1500-luku, historialliset romaanit, löytöretket, Pizarro, inkat, ja kokeilla niitä erilaisilla yhdistelmillä.
1500-luvun Etelä-Amerikasta on Isabella Allende kirjoittanut kirjan Sydämeni Inés. Antoine B. Danielilla on jopa Inkat-sarja, jossa tätä ajanjaksoa kuvataan kolmessa kirjassa. Federico Andahazin Anatomi sijoittuu myös kuvaamaasi aikaan.
Näin pienestä on otoksesta on hankala löytää mitään Saramagoa muistuttavaa. Jos englanti sujuu, niin esimerkiksi Goodreads-palvelusta on helppoa etsiä kirjoja konkistadoreista ja...
Tamperelaisen seurakuntalehti Sillan haastattelun (5.4.2017) mukaan Ida Elinan konserttikanteleessa on 40 kieltä:
https://www.siltalehti.fi/sivustot/silta/juttusilta/arkisto/kantelepopin_uranuurtaja_uskaltaa_elaa.35916.blog
Helmet-kirjastoista löytyy yksi suurkanteleen opas: Ismo Sopanen, Suomalaisen suurkanteleen opas. Sen tosin sanotaan olevan 34-kielisen kanteleen soitonopas, eikä se ilmeisesti ole aloittelijan opas:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuurkanteleen%20opas__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Ehkäpä Kanteleliitosta löytyisi lisää tietoa:
https://www.kantele.net/kanteleliitto
